Suikeroalpi on maata pitkin suikerteleva maanpeitekasvi, jota kasvatetaan sekä kesäkukkana että perennana. Maahan istutettuna se leviää nopeasti ja peittää alleen laajoja aloja. Amppeliin tai ruukun reunalle istutettuna sen versot roikkuvat rennosti alaspäin....
Syysasteri on yleensä elo-lokakuussa kukkiva perenna, jota käytetään joskus myös syksyisissä ruukkuistutuksissa. Lajikkeita on jalostettu satoja, ja kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja.
Syysleimut kukkivat loppukesästä ja houkuttelevat voimakkaalla tuoksullaan runsain määrin perhosia. Sievät, yksinkertaiset kukat kasvavat muhkeissa tertuissa. Kerrannaisia lajikkeitakin on jalostettu, mutta niitä on harvemmin saatavilla. Korkeutta syysleimuille kertyy...
Särkynytsydän on sievä, perinteinen perenna, jolla on rehevä lehdistö ja haljenneita sydämiä muistuttavat, kaartuvaan kukkavarteen puhkeavat kukat. Tavallisesti kukat ovat väriltään vaaleanpuna-valkoisia, ‘Alba’-lajikkeen kukat ovat kokonaan valkoiset. Kukinta...
Tarhakylmäkukka puhkeaa kukkaan jo huhti-toukokuussa. Kukat ovat suuria, kellomaisia ja väriltään tavallisesti violetteja. Myös punainen ja valkoinen lajike on jalostettu. Lehdet puhkeavat kukinnan vanavedessä, ja kukista kehittyy koristeellisia siemenhahtuvia. Koko...
Tarhasalkoruusu on perinteinen, vanhan ajan kaksi- tai monivuotinen perenna. Joitakin lajikkeita kasvatetaan myös yksivuotisina kesäkukkina. Tarhasalkoruusu kukkii yleensä loppukesästä ja leviää kasvupaikallaan siemenistä. Kaksivuotiset lajikkeet kasvattavat...
Tarhasyysvuokko on syyspuutarhan kauneimpia kukkijoita. Se kasvattaa syvälle maahan vahvan laakavarren, ja muodostaa ajan saatossa laajan kasvuston juuriversojen avulla. Kookkaat kukat loistavat joko valkoisina tai vaaleanpunaisen eri sävyissä. Kukkien keskusta on...
Perhoset ja muut pölyttäjät rakastavat sieviä ja siroja tähtiputkia. Suomessa kasvatetaan yleisemmin isotähtiputkea (A. major), mutta saatavilla on myös muita lajeja ja useita eri lajikkeita. Tähtiputkien kukinnot koostuvat lukuisista pienistä kukista, joita...
Valtikkanauhus on suurten perennapenkkien kuningas. Sen pitkät ja valtikkamaiset kukinnot voivat ylettyä lähes kahden metrin korkeuteen. Keltaiset kukat houkuttelevat perhosia. Lehdet ovat tummanvihreät ja liuskaiset.
Vuorenkilvet ovat perinteisiä ja helppohoitoisia maanpeiteperennoita. Niiden suuret, tummanvihreät tai hieman punertavat lehdet ovat ikivihreitä, ja niitä käytetään jonkin verran myös kukkasidonnassa. Pienet, kellomaiset kukat puhkeavat runsaina ryppäinä punertavien...
Vuorikaunokki on perinteinen perenna, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan ruiskaunokkia (C. cyanus). Kukkavarren päähän puhkeaa kookas kukkamykerö, jota kehystää tavallisesti siniset laitakukat. ‘Alba’-lajike on kauniin puhtaanvalkoinen. Kukinta ajoittuu yleensä...
Värimintut ovat voimakkaasti tuoksuvia perennoja, joita kasvatetaan sekä koristekasvina että yrttinä. Lehtiä voi kerätä pitkin kesää, ja niitä voidaan käyttää teessä tai erilaisten ruokien maustamiseen. Tupsumaiset, värikkäät kukinnot aukeavat yleensä heinä-elokuussa,...
Mooseksenpalavapensas on vanha rohdoskasvi, joka todennäköisesti kulkeutui Suomen yrttitarhoihin jo keskiajalla. Nykyisin sitä kasvatetaan koristekasvina. Kukat puhkeavat pitkien ja suorien kukkavanojen päihin kesä-heinäkuussa. Ne ovat siroja ja viisiterälehtisiä, ja...
Mäkimeirami on koristeellinen yrtti ja perenna. Pienet, haalean violetin kukat houkuttelevat runsaasti pölyttäjiä, ja ne soveltuvat myös leikkokukiksi. Mäkimeiramissa on voimakas tuoksu, joka on kaikille tuttu pizzamausteesta. Maustehyllyiltä löytyvä oregano on...
Patjarikko on näyttävästi kukkiva maanpeiteperenna. Ainavihannat lehdet muodostavat sammalmaisen kasvuston, ja pienet, viisiterälehtiset kukat puhkeavat ohuiden kukkavanojen päihin touko-kesäkuussa. Kukinta on niin runsas, että joskus se peittää lehdet lähes...
Pehmytmesiheinä on pehmeältä tuntuva ja mätästävästi kasvava heinäkasvi. Koristeheinänä myydään sen valkokirjavaa lajiketta. Korkeutta pehmytmesiheinälle kertyy noin 10-20 cm. Se sopii kauniisti esimerkiksi kukkaistutusten reunoille tai jopa yksistään...
Pikkutalvio on hento, maata pitkin kasvava varpukasvi, joka muodostaa ajan saatossa laajoja kasvustoja. Maanmyötäiset versot juurtuvat nivelkohdista ja kasvattavat pystympiä mutta lyhyitä versoja. Lehdet ovat pieniä, kiiltäviä ja ikivihreitä. Kukat ovat niin ikään...
Puistolemmikki on kaunis perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena. Se kukkii touko-kesäkuussa pienin, yleensä taivaansinisin kukin. Myös valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita on saatavilla. Kukka on vain noin 8 milliä leveä, mutta siitä huolimatta...
Rohtosormustinkukka on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena vain lehtiruusukkeen. Toisena vuotena se kasvattaa pitkän kukintovanan, johon puhkeaa runsaasti sormustimenmuotoisia, mesipistiäisten suosimia kukkia. Kukinta ajoittuu yleensä...
Rotkolemmikkit ovat kestäviä maanpeiteperennoja. Lemmikkiä muistuttavat, taivaansiniset kukat puhkeavat yleensä touko-kesäkuussa. Kukissa on vieno tuoksu. Lehdet ovat muodoltaan herttamaiset, ‘Jack Frost’ -lajikkeen lehdissä on hopeankirjava kuviointi. Ajan kanssa...
Ruusunätkelmä on vanhanajan köynnös. Ulkonäöltään se muistuttaa paljon samaan sukuun kuuluvaa tuoksuhernettä, mutta ruusunätkelmä ei tuoksu yhtä voimakkaasti. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun, ja kukat houkuttelevat erityisesti perhosia.
Rönsyakankaali on nopeasti leviävä ja helppohoitoinen maanpeiteperenna. Huulimaiset kukat muodostavat tähkämäisiä kukintoja. Kukinta ajoittuu yleensä touko-heinäkuuhun. 'Atropurpurea'-lajikkeen lehdet muuttuvat sitä tummemmiksi ja punertavimmiksi, mitä valoisammalla...
Saksankurjenmiekka on kestävä ja helppohoitoinen perinneperenna. Sen näyttävä kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuuhun. Kukissa on miedon sitruunainen tuoksu. Lehdet ovat pitkiä, kapeita ja miekkamaisia.
Sammalleimu on runsaasti kukkiva maanpeiteperenna. Se kasvaa mattomaisesti ja valtaa rönsyjensä avulla nopeasti laajoja aloja. Touko-kesäkuuhun ajoittuva kukinta peittää lähes koko kasvuston alleen. Kukat tuoksuvat melko voimakkaasti.
Sininata on kapealehtinen, väriltään siniharmaa koristeheinä. Kasvutavaltaan se on mätästävä, ja korkeutta sille kertyy noin 15-30 cm. Suotuisalla paikalla sininata kuukkii hennoin kukin. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuulle.
Sinivaleunikko on kotoisin Himalajan vuoristosta. Se on lyhytikäinen perenna, jonka kauniit taivaansiniset, violetit tai valkoiset kukat puhkeavat kesä-elokuun aikana. Kukat ovat hieman nuokkuvia ja läpimitaltaan noin kymmensenttisiä. Kukkien keskellä on keltaiset...
Kesäkuuruoho on kaunis, kaksivuotinen puutarhakasvi. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa vain lehtiruusukkeen. Neliterälehtiset ja tuoksuvat kukat puhkeavat seuraavana kesänä kesä-heinäkuussa, ja ne houkuttelevat erityisesti päiväperhosia. Lehdet ovat tummanvihreitä ja...
Kielo on Suomen rakastettu kansalliskukka. Sen valkoiset, kellomaiset kukat kasvavat kauniisti kaartuvan kukintovanan päässä. Kukissa on voimakas tuoksu, ja kukinta ajoittuu yleensä touko-kesäkuuhun. Kielo kasvaa meillä myös luonnonvaraisena, ja ehkä siksi sitä näkee...
Kesäpikkusydän on kaunis ja siro perenna. Sen sydämenmuotoiset kukat nuokkuvat ohuiden kukintovanojen päissä. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-syyskuuhun. Lehdet ovat hienoliuskaisia ja saniaismaisia, ja ne muodostavat ajan saatossa tuuhean kasvuston. Kesäpikkusydämen...
Ketoneilikka on vaivaton ja helppohoitoinen perenna. Sillä on pienet, viisiterälehtiset kukat ja heinämäiset lehdet, jotka kasvavat matalana mättäänä. Kukat puhkeavat lehtien yläpuolelle kapeiden kukkavanojen päihin.
Kevätesikko on pieni ja melko matalakasvuinen perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Sekä sen tieteellinen että suomalainen nimi viittaavat varhaiseen kukintaan: esikko on muunnelma esikoinen-sanasta ja suvun...
Kevätkaihonkukka on sievä maanpeiteperenna, joka muodostaa tiiviin lehtimaton rönsyjensä avulla. Kukat ovat väriltään taivaansinisiä ja aukeavat yleensä touko-kesäkuussa. Ne muistuttavat hieman lemmikin kukkia, mutta ovat kooltaan suurempia. Lehdet ovat...
Kultatyräkki on pallomaisesti kasvava, joulutähdelle sukua oleva perenna. Sen varsinaiset kukat ovat melko pieniä ja vaatimattomia, mutta sen todellinen koristearvo perustuukin kirkkaankeltaisiksi värittyviin ylälehtiin. Kukinta ajoittuu yleensä alkukesään, mutta...
Kuunliljat ovat perinteisiä ja helppohoitoisia lehtiperennoita. Niiden kauniit, koristeelliset lehdet ovat usein kirjavia. Joidenkin lajikkeiden lehdet ovat jopa hieman sinertäviä. Torvimaiset, valkoiset tai vaaleanvioletit kukat puhkeavat lehtien yläpuolelle...
Loistosädekukalla on aurinkoisissa sävyissä hohtavat, kookkaat kukat, jotka houkuttelevat runsaasti perhosia ja mehiläisiä. Kukinta ajoittuu heinäkuusta pakkasiin asti. Lehdissä on voimakas tuoksu.
Maahumala on nopeasti leviävä perenna ja maanpeitekasvi, jota kasvatetaan kuitenkin usein kesäkukkien seurana amppelissa tai istutusten reunoilla. Sen kukat ovat pieniä, torvimaisia ja väriltään sinivioletteja. Lehdet ovat pyöreitä, nukkaisia ja voimakastuoksuisia....
Kalliokielon kauniisti kaartuvien versojen latvassa kasvaa pareittain kellomaisia ja valkeita kukkia. Kukissa on voimakas tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä touko-kesäkuuhun, ja syksyllä lehdet värittyvät keltaisiksi ja kukista kehittyy pieniä, sinimustia marjoja. Koko...
Akileijat ovat perinteisiä perennoita, joita on kasvatettu ennen vanhaan muun muassa luostaripuutarhoissa. Sukuun kuuluu lukuisia eri lajeja ja lajikkeita, joista Suomessa suosituimpia ovat lehtoakileija (A. vulgaris) sekä jaloakileijat (A. Cultorum-Ryhmä)....
Arovuokko on helppohoitoinen ja kestävä perenna. Kauniin valkoiset kukat aukeavat alkukesästä, mutta kukinta saattaa yllättää uudelleen syksyllä. Lehdet ovat liuskaiset ja nukkaiset. Arovuokko leviää voimakkaasti maanalaisten rönsyjensä avulla, joten se sopii...
Etelänruusuruoho on niittykukkamainen, törmäkukkaa muistuttava lyhytikäinen perenna. Sillä on kauniit, ruusunpunaiset mykerökukat, jotka houkuttelevat runsaasti perhosia. Kukat soveltuvat myös leikkokukiksi. Kukkavanat ovat kapeita mutta jäykkiä, joten ne eivät...
Erikoinen euroopanalppitähti eli edelweiss on mielenkiintoinen lisä kivikkoistutuksiin. Se kasvaa mätästävästi ja kukkii tavallisesti heinä-syyskuussa pienin ja keltaisin mykerökukinnoin. Paksut, vaaleanharmaan nukan peitossa olevat ylälehdet muodostavat tähtimäisen...
Harjaneilikka on perinteinen, kaksivuotinen puutarhakasvi. Se kasvattaa ensimmäisenä vuotena lehtiruusukkeen, ja kukkii vasta seuraavana kesänä. Kukat siementävät ja kylväytyvät, ja näin harjaneilikasta on iloa useammaksi vuodeksi. Harjaneilikka kasvaa mätästäen....
Helminukkajäkkärää on viljelty suomalaisissa puutarhoissa luultavasti 1900-luvun alusta lähtien. Sillä on pienet ja valkoiset mykerökukinnot sekä hopeanharmaan nukan peitossa olevat varret ja lehdet. Ajan saatossa se leviää juurakkonsa avulla tuuheaksi kasvustoksi....
Hopeahärkki on mattomaisesti kasvava maanpeiteperenna. Valkohärkki (C. tomentosum 'Silberteppich') on hopeahärkistä jalostettu lajike, joka leviää hopeahärkkiä hillitymmin. Ulkonäöltään ne muistuttavat toisiaan. Molemmilla on hopeanharmaat ja samettiselta tuntuvat...
Hopeasyysvuokko ilahduttaa kukillaan syksyllä, kun kaikki muut perennat ovat jo lopettaneet kukintansa. Sievissä kukissa on hailakan vaaleanpunainen sävy, ja ne sopivat myös leikkokukiksi. Suosittu lajike on nimeltään ‘Robustissima’.
Idänunikon kukkien terälehdet ovat kuin paperinohutta silkkiä. Kukan keskusta on tumma, varret ovat hennon karvan peitossa. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuulle, ja myös kukista kehittyvät siemenkodat ovat kauniita ja koristeellisia. Ruusukkeena kasvavat lehdet...
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva iltahelokki tuotiin Eurooppaan jo 1600-luvulla. Sen suurilla ja keltaisilla kukilla on valoa heijastava ominaisuus. Ne aukeavat vasta iltapäivällä ja hehkuvat kauniisti hämärtyvässä illassa muun kasvillisuuden seassa. Kukat...
Isomaksaruoho on kestävä ja helppohoitoinen perenna. Pienet ja tähtimäiset kukat kasvavat tiiviissä tertuissa, ja ne houkuttelevat erityisesti päiväperhosia ja mehiläisiä. Lehdet ovat mehikasveille tyypillisesti paksuja ja meheviä. Kukinta ajoittuu yleensä...
Jalokallioinen on mätästävästi kasvava perenna. Se kukkii heinä-elokuussa päivänkakkaramaisin kukin. Pitkien ja kapeiden terälehtien takia jalokallioista on joskus kutsutta myös “hienon naisen silmäripseksi.” Kukinnot houkuttelevat erityisesti perhosia.
Jalopionit eli kiinanpionit ovat koreasti kukkivia perennoja. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja ja halkaisijaltaan jopa yli 20 cm. Kukinta ajoittuu yleensä heinäkuuhun. Korkeutta jalopioneille kertyy parhaimmillaan noin metri,...
Jalopähkämö on perinteinen perenna. Se kukkii kesä-heinäkuussa runsain tähkäkukinnoin, jotka puhkeavat tuuhean lehdistön yläpuolelle. Kukat houkuttelevat runsaasti erilaisia pölyttäjiä. Lehdet ovat uurteisia, hammaslaitaisia ja pitkän hertan muotoisia. Jalopähkämön...
Kallionauhus on pensasmaisesti kasvava, kookas ja voimakaskasvuinen perenna. Loppukesästä sen herttamaisten lehtien yläpuolelle puhkeaa oranssinkeltaisia ja päivänkakkaramaisia kukintoja. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta punertavia. Kukat houkuttelevat...
Kaunokainen on matalakasvuinen ja sievästi kukkiva perenna. Sen lehdet kasvavat tiiviinä ruusukkeena, jonka keskeltä nousee kapeat kukkavanat. Valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset kukinnot muistuttavat tavallisesti päivänkakkaroita, mutta joidenkin lajikkeiden...
Kaunopunahattu on näyttävä perenna ja vanha rohtokasvi. Loppukesästä puhkeavien mykerökukintojen laitakukat nuokkuvat hieman alaspäin, ja kukinnot houkuttelevat erityisesti perhosia. Kaunopunahattu soveltuu myös leikkokukaksi. Korkeutta sille kertyy noin 40-100 cm...
Keijunkukat ovat matalakasvuisia perennoja, joita käytetään varsinkin syksyisin myös ruukkuistutuksissa. Sirot kukat puhkeavat yleensä keskikesällä. Kukilla keijunkukat eivät kuitenkaan juurikaan komeile, vaan niiden koristearvo perustuu näyttävän värisiin lehtiin....
Keltamaksaruoho on maanpeiteperenna, joka leviää nopeasti muodostaen mätästäviä kasvustoja. Kirkkaankeltainen ja näyttävä kukinta alkaa yleensä kesä-heinäkuussa. Kukkien muoto on tähtimäinen. Lehdet ovat meheviä ja ainavihantia.
Perinteinen aitoukonhattu on vanhimpia Suomessa kasvatettuja koristekasveja. Sen pitkien, jopa yli metrin mittaisten varsien päihin puhkeaa lukuisia kypäränmallisia kukkia, jotka houkuttelevat tiettyjä yökkölajeja. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun. Lehdistö...