Tähtisilmät ovat pensasmaisesti kasvavia kesäkukkia. Lajikkeesta riippuen ne kasvavat noin 30-60 cm korkeiksi. Kukinnot muistuttavat päivänkakkaraa, ja värivaihtoehtoja on lukuisia. Mykerö on usein laitakukkia tummempi. Kukinta kestää keväästä syksyyn.
Vaulat ovat köynnöskasveja, joilla on rehevä lehdistö ja torvimaiset kukat. Kukinta jatkuu syksyyn saakka. Versoille voi kertyä pituutta jopa kaksi metriä, ja ne voi ohjata kasvamaan esimerkiksi säleikköä pitkin. Erityisen kauniilta vaulat näyttävät kuitenkin...
Verbenoita kutsutaan joskus myös rautayrteiksi. Niiden pyöreissä kukkatertuissa on useita pieniä, ohutterälehtisiä kukkia. Riippaverbena (V. bipinnatifida) sopii rentojen versojensa ansiosta mainiosti amppeliin tai istutusten reunoilla. Tarhaverbena (V. × hybrida) on...
Verenpisarat ovat näyttäviä kesäkukkia. Ne ovat joko pystykasvuisia tai riippuvia, ja niitä kasvatetaan sekä ruukuissa että amppeleissa. Kauniit, usein kaksiväriset kukat nuokkuvat alaspäin. Lajikkeita on jalostettu runsaasti, ja kukkia saatavilla useissa eri...
Viisikkiä eli tähtipensasta kasvatetaan sekä kesäkukkana että ympärivuotisena huonekasvina. Sillä on rehevä, tummanvihreä lehdistö ja puolipallomaisiin kukintoihin puhkeavat pienet, tähtimäiset kukat. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun, ja korkeutta viisikille...
Pikkupetunioita kutsutaan myös japaninkelloiksi ja miljoonakelloiksi. Ne ovat pienikukkaisia ja riippuvia kesäkukkia. Kasvutapansa vuoksi niitä kasvatetaan useimmiten amppelissa. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja värivalikoima on laaja. Kukinta...
Pioniunikot ovat yksivuotisia, kukkapenkkiin ja kesäkukkaniityille sopivia unikoita. Niiden suuret, kerrotut kukat muistuttavat paljon pionin kukkia. Myös siemenkodat ovat kauniita ja koristeellisia. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-elokuuhun.
Punakosmoskukka ovat pitkään kukkiva kesäkukka. Vaaleanpunaiset, punaiset tai valkoiset kukinnot ovat läpimitaltaan noin kymmensenttisiä ja muistuttavat yleensä päivänkakkaraa, mutta saatavilla on myös kerrottukukkaista lajiketta. Parhaimmillaan punakosmos voi kasvaa...
Risiini on kookas, jopa kaksimetriseksi kasvava kesäkukka. Lajikkeesta riippuen risiini voi olla väriltään joko vihreä tai voimakkaan punainen, ja sen koriste-arvo perustuu värin lisäksi lähinnä suurikokoisiin lehtiin ja vaatimattomista kukista kehittyviin,...
Ruiskaunokki eli ruiskukka on ihastuttavan puhtaansininen kesäkukka. Jalostuksen myötä myös muita värejä on saatavilla, esimerkiksi ’Black Boy’ -lajike on lähes musta. Suomessa ruiskaunokki on muinaistulokas, ja se on ollut ennen yleinen rikkaruoho ruispelloilla....
Ruusupapu on sekä hyöty- että koristekasvina kasvatettava, jopa nelimetriseksi kasvava köynnös. Se kukkii kesän lopussa punaoranssein tai valkoisin kukin. Kukat ovat syötäviä, ja niissä on mieto maku. Palot kerätään niiden ollessa vielä nuoria ja litteitä, ja ne ovat...
Voimakkaasti tuoksuvia samettikukkia käytetään koristekasveina, mutta myös tuholaishyönteisten torjunnassa. Niiden tuoksu houkuttelee pölyttäjiä ja kirvoja syöviä leppäkerttuja. Saatavilla on kolmea eri lajia ja niiden lukuisia lajikkeita: iso-, ryhmä- ja...
Sateenkaaripalsamia kutsutaan joskus myös uudenguineanliisaksi. Sitä kasvatetaan yleensä yksivuotisena kesäkukkana, mutta sen talvettaminen sisätiloissa on mahdollista. Sillä on teräväkärkiset lehdet sekä kauniit, yksinkertaiset kukat, jotka voivat olla väriltään joko...
Silkkiunikko on yleensä yksivuotinen kesäkukka, mutta se kylväytyy herkästi itsestään ja ilahduttaa näin useampana kesänä. Kukat ovat viehättävän yksinkertaisia, ja ne puhkeavat yksittäin hentojen ja pitkien kukkavanojen päihin. Terälehdet ovat silkkimäiset ja...
Siniviuhka kukkii syksyyn asti viuhkanmuotoisin kukin. Lajikkeesta riippuen se voi olla aluksi pystykasvuinen, mutta sen pitkät versot alkavavat riippua ajan kanssa. Parhaimmillaan versot kasvavat metrin mittaisiksi. Kasvutapansa vuoksi siniviuhka sopii mainiosti...
Sirokesäkynttilä eli herrasväenkaura on kaunis ja tunnelmallinen, menneestä ajasta muistuttava kesäkukka. Ennen vanhaan se on ollut suosittu koristekasvi kartanopuutarhoissa. Herkät kukat puhkeavat kapeiden ja suorien kukkavanojen päihin. Kukinta alkaa yleensä...
Suklaakosmos on lähisukulaistaan punakosmosta (C. bipinnatus) pienikukkaisempi. Sen syvän tummanpunaiset kukinnot puhkeavat pitkien kukkavanojen päihin. Kukinnoissa on voimakas, makea ja suklainen tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä kesäkuusta myöhäiseen syksyyn...
Tarhakehäkukka on jo vuosisatojen ajan viljelty monipuolinen koriste- ja hyötykasvi. Se sopii sekä yrttitarhaan että kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös leikkokukkana. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Terälehtiä muistuttavat laitakukat sopivat...
Tarhaneilikat ovat yleensä yksivuotisena kasvatettavia kesäkukkia. Ne soveltuvat sekä ruukkuun että kukkapenkkiin, ja suotuisalle paikalle istutettuna ne voivat talvehtia ja kukkia uudelleen seuraavina vuosina. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja...
Tsinnia eli oppineittenkukka on näyttävä kesäkukka ruukkuun tai kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös maljakkoon poimittuna. Suuret kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrannaisia, jolloin ne muistuttavat erehdyttävän paljon daalioita. Värivalikoima on...
Pensasmaisesti kasvavalla tuoksuheliotroopilla on tummanvihreät ja uurteiset lehdet, sekä pienet, tavallisesti sinivioletit kukat. Kukkien voimakas, vaniljamainen tuoksu houkuttelee runsaasti perhosia. Kaikki kasvinosat ovat myrkyllisiä.
Tuoksuherneitä kutsutaan myös nimillä hajuherne ja tuoksunätkelmä. Ne ovat köynnöstäviä, yksivuotisia kesäkukkia, jotka soveltuvat hyvin myös leikkokukiksi. Värikkäissä ja perhosmaisissa kukissa on voimakas tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä loppukesään. Saatavilla on...
Tuoksupielus on matalakasvuinen, esimerkiksi kivikkoistutuksiin tai ruukkuistutusten reunoille sopiva yksivuotinen kesäkukka. Sen puolipallomaiset kukinnot muodostuvat pienistä, tavallisesti valkoisista kukista. Kukissa on voimakas ja hunajamainen tuoksu, joka...
Tupsulaventelia kutsutaan joskus myös nimillä ranskanlaventeli ja tupsupäälaventeli. Sen tuoksuvan kukinnon päässä kasvaa pieni tupsu värittyneitä suojuslehtiä. Lehdet ovat kapeita ja väriltään hopeanharmaita. Korkeutta tupsulaventelille kertyy noin 50 cm, ja...
Tähkälaventelin voimakastuoksuisilla tähkäkukinnoilla sanotaan olevan rauhoittavia vaikutuksia. Kuivatut kukinnot tuoksuvat voimakkaammin, ja jo muinaiset roomalaiset lisäsivät niitä kylpyveteensä. Väriltään ne ovat yleensä sinivioletteja, mutta myös valkoisia...
Kesäneilikoita kutsutaan joskus myös kiinanneilikoiksi. Yleensä niitä pidetään yksivuotisina kesäkukkina, mutta suotuisalle paikalle istutettuna se saattavat myös talvehtia. Talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa. Kukat ovat ripsureunaisia, lehdet pitkiä ja...
Kesäpäivänhatulla on näyttävät, perhosia houkuttelevat mykerökukinnot. Mykerö on väriltään tummanruskea, laitakukkien väri on tavallisesti keltainen tai oranssi, mutta myös rustiikkisen vaaleanpunaisia lajikkeita on jalostettu. Kukinnot voivat olla yksinkertaisia tai...
Kirjopäivänsini on elämänlankojen sukuun kuuluva köynnös. Sen spiraalille kiertyneistä nupuista aukeaa torvimaiset kukat, jotka lakastuvat jo yhden päivän jälkeen. Uusia nuppuja kehittyy kuitenkin koko ajan, ja näin kirjopäivänsini kukkii kauniisti koko kesän....
Kirjotulikruunun kukinnot ovat usein kaksiväriset, ja ne voivat hehkua esimerkiksi lämpimissä oranssin ja punaisen eri sävyissä. Lehdissä on sitruunainen tuoksu. Kirjotulikruunua myydään yleensä pensastavana tai varrellisena, mutta se soveltuu myös amppeliin.
Kohtalonkukat kukkivat runsaasti koko kesän. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksi- tai monivärisiä, ja saatavilla on sekä tummia että hempeän pastellisiä sävyjä.
Koristebataatin lajikekirjo on laaja. Lehdet voivat olla väriltään esimerkiksi limenvihreitä tai syvän purppuranpunaisia. Myös lehtien muoto vaihtelee lajikkeittain. Kukat ovat torvimaisia ja väriltään hailakan violetteja. Koristebataatti kasvaa köynnöstäen, joten sen...
Koristekaalit tuovat upeaa väriloistoa myöhäiskesään ja syksyyn. Lehdissä voi olla joko valkoista tai voimakkaan punaviolettia sävyä vihreän ohella. Joillakin lajikkeilla lehdet ovat ripsureunaisia. Joskus koristekaaleja käytetään myös leikkokukkina.
Koristepaprika kukkii vaatimattomasti, mutta kukinnon jälkeen se kehittää pienet, väriä kypsyessään vaihtavat chilit. Hedelmien muoto vaihtelee pyöreästä pieniin lieriöihin. Ne ovat syömäkelpoisia, mutta maistuvat kirpeiltä.
Lobeliat kukkivat pienin, viuhkamaisin kukin. Sinilobelia (L. erinus Compacta-ryhmä) on kasvutavaltaan mätästävä, kun taas riippalobelia (L. erinus Pendula-ryhmä) kasvattaa rennommat ja pidemmät versot, minkä vuoksi se soveltuu hyvin amppelikasviksi tai istutusten...
Lumihiutale on kaunis ja herkkä kesäkukka. Se kukkii runsaasti pienin, viisiterälehtisin kukin, jotka voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia. Parhaimmillaan kukinta voi jatkua pitkälle syksyyn asti. Lumihiutaleen kasvutapa on riippuva,...
Mustasilmäsusanna on monivuotinen köynnös, joka kukkii oikein hoidettuna koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai...
Campanula tarkoittaa pientä kelloa, ja nimensä mukaisesti muurikello kukkii runsaskukkaisesti pienin, kellomaisin kukin. Luonnonvaraisilla kasvualueillaan se kasvaa joskus kivimuurien päällä. Kasvutapa on matala ja mätästävä.
Neitobegonioita kutsutaan joskus myös karjalanneidoiksi. Ne kukkivat runsaasti alaspäin nuokkuvin kukin, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Lehdet ovat kapeita ja vinoja. Riippuvien versojensa vuoksi neitobegonioita kasvatetaan...
Oopiumiunikko on vanha rohdos- ja lääkekasvi - jo 1600-luvulla syntynyt Turkulainen kasvitieteilijä Elias Tillandz mainitsi sen teksteissään. Kukilla on silkinohuet terälehdet, ja ne puhkeavat keskikesällä yksittäin pitkien ja kapeiden kukkavanojen päihin....
Sitkeät orvokit ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita, ja ne sietävät jopa pieniä pakkasta. Suomessa myyntiin viljeltäviä lajeja ovat pienikukkainen sarviorvokki (V. cornuta) ja suurikukkaisempi tarhaorvokki (V. Wittrockiana-Ryhmä). Sarviorvokin kukat ovat syötäviä, jos...
Pauliinabegoniat ovat perinteisiä kesäkukkia. Niitä kutsutaan joskus myös ruusubegonioiksi niiden aavistuksen ruusua muistuttavien kukkien vuoksi. Perinteisten valkoisten, punaisten ja vaaleanpunaisten lajikkeiden rinnalle on jalostettu esimerkiksi kelta- ja...
Pensastädyke on vankka ja tiiviskasvuinen, kukkiva syyskasvi. Sen soikeat, pölyttäjiä houkuttelevat kukinnot koostuvat useista tähdenmuotoisista kukista. Kukkien lakastuttua huomion vievät pensastädykkeen koristeelliset lehdet, jotka voivat olla sävyltään...
Petuniat ovat suosittuja kesäkukkia kukkapenkeissä, parvekelaatikoissa sekä amppeleissa. Tarhapetuniat (P. × hybrida) ovat pystykasvuisia ja sopivat hyvin kesäkukkaryhmiin istutettaviksi. Riippapetuniat riippuvat kauniisti esimerkiksi parvekelaatikossa tai amppelissa....
Amppeliharso eli ketoraunikki on siro ja keveä kesäkukka, joka kukkii runsaasti myöhäiseen syksyyn asti. Kukat voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia, ja myös kerrottukukkaisia lajikkeita on jalostettu. Kuten nimestäkin voi päätellä,...
Dianat kukkivat runsaasti koko kesän. Kukat ovat pieniä ja väriltään tavallisesti vaaleanpunaisia, mutta joskus myös persikkaisia. Yleisimmin myytävä diana on amppelidiana (D. vigilis), jonka versot ovat lamoavia. Se sopii kauniisti amppeliin tai istutusten...
Harsotyräkkiä ei välttämättä arvaisi ensisilmäyksellä joulutähden sukulaiseksi. Molemmat ovat kuitenkin tyräkkejä, joiden koristearvo perustuu värittyneisiin ylälehtiin. Harsotyräkillä nämä ylälehdet ovat sirot ja valkoiset. Sen kasvutapa on hento ja keveä, ja siksi...
Hopealanka on sävyltään ihastuttavan hopeanharmaa. Sitä käytetään yleisimmin kesän ja syksyn ruukkuistutuksissa, mutta kestävyytensä ansiosta se soveltuu mainiosti myös haudoille.
Hopeavillakon eli tuhkaruohon nukkaiset ja hopeanharmaat lehdet tuovat kaunista sävyä kesäkukkaistutuksiin. Lehdet kasvavat tiiviinä lehtiruusukkeena. Hopeavillakko on kaksivuotinen kasvi, ja se kukkii toisena vuonna keltaisin mykerökukinnoin. Suomessa sitä kuitenkin...
Hopeavitja eli hopeaputous on utuisan hopeanharmaa kasvi, joka säilyy kauniina myöhäiseen syksyyn asti. Usein sitä kasvatetaan joko kesällä tai syksyllä amppelissa tai kukkaistutusten reunoilla. Sen lehdet ovat pieniä ja pyöreitä, ja versot kasvavat noin metrin...
Huovinkukka on helppohoitoinen kesäkukka, joka kukkii pieniä auringonkukkia muistuttavin kukin. Versot ovat rentokasvuisia ja parhaimmillaan noin 30 cm pitkiä, korkeutta huovinkukalle kertyy hieman vähemmän.
Isoköynnöskrassi on noin kaksimetriseksi kasvava yksivuotinen köynnös, jota kasvatetaan sekä koriste- että hyötykasvina. Yleensä se kiipeää ylöspäin ja takertuu lehtiruotiensa avulla kasvitukeen, mutta se soveltuu myös amppeliin. Isoköynnöskrassi kukkii koko kesän...
Isoleijonankidan tuoksuvat kukat puhkeavat valtikkamaisesti pitkän ja suoran varren päähän. Muissa kielissä sitä kutsutaan esimerkiksi lohikäärmeen kidaksi ja jäniksen huuleksi - nimityksillä viitataan kukkien avonaista suuta muistuttavaan muotoon. Laajasta...
Mummun ikkunalaudalta tutut pelargonit ovat alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, mistä ne tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla. Ne ovat helppohoitoisia ja kiitollisia ruukkukukkia, jotka kukkivat hyvin hoidettuna koko kesän. Jalopelargonit ovat kasvutavaltaan voimakkaan...
Kanarianmarketta tunnetaan myös nimellä pensaspäivänkakkara. Se on yksivuotinen kesäkukka, jota viljellään myös leikkokukaksi. Korkeutta kanarianmarketoilla on 30-100 cm lajikkeesta riippuen. Kukinta ajoittuu tavallisesti toukokuusta syyskuuhun.
Kanna on koollaan huomiota herättävä kesäkukka. Näyttävät, perinteisesti punaiset kukinnot saattavat lajikkeesta riippuen puhjeta yli metrin korkeuteen. Suurissa, joskus punertavissa lehdissä on jopa hieman trooppista tunnelmaa.
Keijunmekko on runsaskukkainen ja köynnöstävä kesäkukka. Sitä kasvatetaan joko amppelissa tai säleikköön tuettuna. Kukkien verhiöt muistuttavat mekkoa, ja niiden keskeltä kasvaa pidempi ja tummempi teriö. Verhiöt säilyvät vielä sen jälkeenkin, kun teriöt ovat...
Kelloköynnös on näyttävä, köynnöstävä kesäkukka, joka kiipeää tukea pitkin kärhöjensä avulla. Tiheä kasvusto peittää tuen tai säleikön hetkessä, ja halutessaan kelloköynnöstä voi kasvattaa myös amppelissa. Kellomaiset kukat voivat olla väriltään joko valkoisia tai...
Pienikukkainen ja matalakasvuinen kesäbegonia sopii loistavasti kukkaistutusten täytekukaksi. Lehdet ovat paksuhkot ja herttamaiset, ja niiden reunat ovat usein punertavat. Ulkonäkönsä vuoksi kesäbegonia on helppo sekoittaa annansilmään eli joulubegoniaan (Begonia ×...
Kesäkoiso kukkii runsaasti valkoisin tai sinivioletein kukin. Kukkien keskus on keltainen. Kesäkoiso voi kasvaa reilun metrin korkuiseksi, ja usein se leikataan ja muotoillaan pieneksi ja rungolliseksi puuksi.
Auringonkukat ovat Amerikasta kotoisin olevia yksivuotisia kesäkukkia. Niitä on viljelty siemenien ja öljyn vuoksi jo tuhansien vuosien ajan, ja nykyisin ne ovat myös suosittuja koristekasveja. Kookkaasta ja rotevavartisesta isoauringonkukasta on jalostettu useita eri...