Värisafloria kutsutaan joskus myös nimellä väriohdake, sillä se muistuttaa kasvutavaltaan ja kukinnoltaan hieman ohdaketta. Kukinnosta voidaan erittää espanjanpuna-nimistä väriainetta, mutta nykyisin sitä viljellään lähinnä leikkokukaksi sekä sen siemenistä...
Peruukkipensaan tieteellisen nimen juuret ovat kreikankielisessä sanassa ”kokkugia”, joka tarkoittaa savupuuta. Sen vaatimattomat, keltaiset kukinnot muodostavat ennen lakastumistaan erikoisia, harsomaisia pilviä, joita viljellään myös leikkokukiksi. Peruukkipensaan...
Heiden marjat sopivat täydellisesti lisukkeeksi syksyisiin kimppuihin ja asetelmiin. Marjat ovat pienikokoisia ja sävyltään sinertäviä.
Akileijat ovat puutarhoista tuttuja perennoja, joita käytetään silloin tällöin myös leikkokukkana. Niiden kellomaisilla ja hieman nuokkuvilla kukilla on pitkät kannukset, joiden on ajateltu muistuttavan kotkan kynsiä. Siksi ne ovatkin saaneet tieteellisen nimensä...
Tarhasarjaliljoja kutsutaan myös värililjoiksi. Ne ovat suosittuja puutarhakasveja, ja eri lajikkeita on jalostettu runsaasti. Leikkokukkina liljat mielletään usein surukukiksi, mutta ne soveltuvat myös muihin käyttötarkoituksiin. Hyvin samantapaisia leikkona myytäviä...
Tulppaanimania villitsi Alankomaissa 1600-luvulla, ja erityisen suosittuja olivat kirjavat tulppaanit. Värimuunnoksen aiheutti virus. Sipuleista saattoi joutua maksamaan jopa enemmän kuin kullasta, mutta nykyisin tulppaanit ovat kaikkien onneksi huomattavasti...
Tasetti kuuluu samaan sukuun tunnetumman keltanarsissin kanssa. Sen pienten, valkoisten kukkien keskeltä erottuvat keltaiset heteet. Kukkien tuoksu on makeahko ja melko voimakas.
Tädykkeet ovat monelle puutarhaharrastajalle tuttuja perennoita. Leikkokukiksi viljellään lähinnä rantatädykkeen (V. longifolia) lajikkeita. Niiden tiiviit ja kärkeen kapenevat kukinnot muodostuvat pienistä, putkimaisista kukista.
Valkoliljalla on kookas ja voimakastuoksuinen kukka, pitkä varsi sekä kapeat lehdet. Se mielletään usein perinteiseksi surukukaksi, mutta monissa kulttuureissa se on symboloinut muun muassa puhtautta, viattomuutta ja useiden eri uskontojen jumalattaria.
Sinisarjojen tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista ”agape”, joka tarkoittaa rakkautta, ja ”anthos”, joka tarkoittaa kukkaa. Tarhasinisarjaa käytetään sen kotiseudulla Afrikassa muun muassa lääkkeenä ja rakkautta tuovana amulettina. Sen trumpettimaiset...
Vahakukka kukkii runsaasti pienin, vahamaisin kukin. Sen lehdet ovat kapeita ja neulasmaisia, varsi puolestaan on paksuhko ja puinen. Lehtiä poistaessa varresta erittyy makeahko tuoksu. Kestävyytensä ja runsaan kukintonsa vuoksi vahakukka on suosittu täytekukka.
Törmäkukkia kutsutaan englanniksi nimellä ”Pincushion Flowers”, sillä kukan keskusta muistuttaa neulatyynyä, ja ohuet heteet puolestaan näyttävät neuloilta. Terälehdet ovat pieniä ja silkkimäisiä. Törmäkukkia on saatavilla usein hempeissä ja pastellisissa sävyissä,...
Tähtitörmäkukan kukinto koostuu pienistä ja vaaleista kukista, mutta kukkasidonnassa käytetään sen hauskoja, paperimaista siemenkotia. Niitä käytetään usein lisukkeena sekä kimpuissa että asetelmissa. Siemenkodat pystyy myös kuivattamaan.
Moni kukka kalpenee magnolioiden rinnalla. Fossiililöytöjen perusteella niiden uskotaan olevan ensimmäisiä kukkivia kasveja, ja tämän takia niiden ajatellaan symboloivan pitkäikäisyyttä ja määrätietoisuutta. Tähtimagnolian nupullisia oksia myydään kukkakaupoissa...
Tulilatvaa myydään yleensä huonekasvina, mutta sitä on saatavilla myös leikkokukkana. Sen runsas kukinto tuo muhkeutta kukkakimppuihin ja asetelmiin. Yksittäiset kukat säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, joten ne soveltuvat hyvin liimaustekniikalla...
Jouluruusut ovat suosittuja joulukukkia sekä ruukkukukkina että leikkoina. Vaaleajouluruusulla on viisi valkoista tai hieman vihertävää verholehteä, jotka kehystävät sen varsinaista kukintoa ja lähes huomaamattoman pieniä terälehtiä. Tällä hetkellä jouluruusut ovat...
Vanda on upea orkidea, jota käytetään paljon liimaustekniikalla toteutetuissa sidontatöissä. Se kruunaa täydellisesti morsiuskimpun, ja sopii loistavasti kukkakoruihin. Vandan oksa on arvokkaan näköinen myös yksittäin maljakossa.
Unikon pyöreät siemenkodat kätkevät sisäänsä lukuisia pieniä siemeniä. Yleensä niitä käytetään kukkasidonnassa tuoreena, mutta joskus niitä myös kuivatetaan. Kuivunut siemenkota on väriltään kullanruskea.
Tuberosalla on rikas historia. Se on muinaisten asteekkien jalostama ja viljelemä. Myöhemmin eurooppalaiset toivat sitä kotimaihinsa, ja hajuvesiä valmistavat ranskalaiset ihastuivat sen voimakkaaseen tuoksuun. Se löysi tiensä myös leikkokukaksi, ja pitkän vartensa...
Ihanan kesäistä tuoksuhernettä kutsutaan joskus myös hajuherneeksi tai tuoksunätkelmäksi. Sen perhosmaisissa kukissa on miellyttävä tuoksu. Useiden pastellisten ja hempeiden sävyjen lisäksi saatavilla on myös esimerkiksi syvän tummanpunaista lajiketta.
Unikkojen on ajateltu symboloivan muun muassa rauhaa, unta ja hedelmällisyyttä, mutta myös kuolemaa joidenkin lajien verenpunaisen värin vuoksi. Unikot ovat suosittuja yksivuotisia puutarhakasveja, mutta niitä käytetään keväisin myös leikkokukkina. Kukat myydään usein...
Tsinnia eli oppineittenkukka on ihastuttavan puutarhamainen leikko, joka somistaa kauniisti esimerkiksi kesäisiä morsiuskimppuja. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Tiesitkö, että tsinniat olivat ensimmäisiä kukkia, joita kasvatettiin avaruudessa...
Ruusuneidikin kukat puhkeavat kehämäisesti suoran ja lehdettömän varren päähän. Kukat ovat siroja ja torvimaisia, ja niiden terälehdet kaartuvat kauniisti taaksepäin. Tavallisesti kukat ovat väriltään vaaleanpunaisia.
Tarhapiisku kukkii runsaasti pienin, pirteän keltaisin kukin. Tuuheutensa ja edullisen hintansa vuoksi se on suosittu täytekukka korkeissa kimpuissa ja asetelmissa.
Soihtuliljaa kutsutaan joskus myös rakettikukaksi, mikä viittaa sen ylöspäin kapenevaan, rakettimaiseen muotoon ja leiskuviin väreihin. Kukinto muodostuu kapeista ja putkilomaisista kukista.
Sinitähtösellä on suloisen pörröiset ja pyöreät kukinnot sekä tummanvihreät lehdet. Puutarhoihin sitä saatetaan istuttaa karkottamaan hyttysiä, mutta leikkokukkana se soveltuu parhaiten lisukekukaksi.
Siaminkurkuma on Thaimaasta kotoisin oleva, näyttävä leikkokukka. Englanniksi sitä kutsutaan nimillä ”Siam Tulip” ja ”Summer Tulip”, sillä sen värikkäät suojuslehdet muistuttavat aavistuksen kaikille tutun tulppaanin terälehtiä. Myös sen lehdet ovat tulppaanin tapaan...
Pitsimäisillä sudenporkkanoilla on ollut lukuisia käyttötarkoituksia kautta historian. Muinaiset egyptiläiset ovat esimerkiksi pureskelleet niiden juuria aurinkosuojan toivossa. Myöhemmin niitä on käytetty ihosairauksien hoidossa ja yrtteinä, ja niiden varsia...
Serruriaa myydään usein sen englanninkielisellä nimellä ”Blushing Bride”, punastuva morsian. Sen kukat ovat joko aavistuksen punertavia tai kokonaan valkoisia. Varsi on puinen ja jämäkkä, lehdet ovat neulasmaisia. Serruria on erityisen suosittu hääsidonnassa, ja kukat...
Tarhaneidolla on erikoinen, tavallisesti sininen kukka sekä hieman tilliä muistuttavat lehdet. Sen on ajateltu symboloivan harmoniaa ja rakkautta. Kukkien lisäksi myös tarhaneidon kuivattuja siemenkotia käytetään kukkasidonnassa.
Ikiviuhkojen tieteellisen nimen juuret ovat kreikankielisessä sanassa, joka tarkoittaa niittyä. Ne kasvavatkin luonnonvaraisena esimerkiksi Välimeren rannikkoalueiden niityillä. Niiden suomenkielinen nimi puolestaan viittaa niiden lähes ikuiseen kestävyyteen...
Syreenit ovat monille tuttuja perinteisiä puutarhakasveja. Niiden kukinto koostuu pienistä, putkilomaisista ja neljäterälehtisistä kukista. Kukkia on niin runsaasti, että usein kukinto nuokkuu hieman omasta painostaan. Leikkokukkina myytävillä syreeneillä on mieto ja...
Silkkipuilla on erikoinen, terälehdetön ja neulamainen kukinto. Englanniksi niitä kutsutaan nimellä ”spider flower”, hämähäkkikukka. Niitä on saatavilla lämpimissä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyissä. Silkkipuiden lehtiä käytetään myös...
Sinipiikkiputki hohtaa hopeansinertävässä sävyssä. Sen kukinto on muodoltaan soikea, lehdet ovat sahalaitaisia ja teräväreunaisia. Sinipiikkiputki kestää maljakossa pitkään, ja se soveltuu myös kuivakukaksi.
Tarhaleukoijan kukkien tuoksua kuvataan usein makeaksi ja mausteiseksi. Jotkut ovat sitä mieltä että tuoksu muistuttaa mausteneilikkaa. Sen tieteellinen lajinimi ”incana” tarkoittaa karvaista, ja sillä viitataan tarhaleukoijan nukkaisiin lehtiin. Suoran vartensa ja...
Suklaakosmoksella on syvän tummanpunaiset, jopa lähes mustat kukinnot, joissa on suklainen ja makea tuoksu. Se on suosittu kesäkukka, mutta sitä käytetään silloin tällöin myös leikkokukkana.
Tarhakehäkukan kukinnot ovat väriltään joko iloisen keltaisia tai oransseja, ja kehäkukkien uskotaankin symboloivan onnea ja iloa. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia ja päivänkakkaramaisia tai vaihtoehtoisesti tuuheita ja kerrottuja. Kehäkukkien tieteellisen...
Syysleimu on monelle tuttu loppukesästä kukkivana perennana. Sen pallomaisia, usein punaisen tai violetin sävyissä loistavia kukintoja käytetään myös leikkokukkina. Varsi on pitkä ja suora, joten syysleimu asettuu hyvin sekä korkeisiin että mataliin kimppuihin ja...
Skimmian punaiset tai vihertävät nuput muistuttavat pieniä marjoja. Lehdet ovat soikeita ja kiiltäviä, varsi on jämäkkä, puinen ja useimmiten haarautunut. Skimmiaa käytetään paljon täytekukkana, ja jouluisin sitä myydään myös hopeiseksi, kultaiseksi ja pronssiseksi...
Preeriaeustoma kukkii lukuisin kellomaisin kukin. Myös sen spiraalimaisesti aukeavilla nupuilla on koristearvoa. Kukkia on saatavilla lukuisissa eri väreissä, joista esimerkiksi sinivioletti on suosittu surusidonnassa ja valkoinen hääsidonnassa.
Punatähkällä on heinämäiset lehdet sekä erikoisesti ylhäältä alaspäin aukeava kukinto. Kukkien terälehdet ovat kapeita ja sulkamaisia. Punatähkä sopii kauniista täytekukaksi niittymäisiin ja luonnonläheisiin sidontatöihin.
Ritarinkannusten tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”delphis”, joka tarkoittaa delfiiniä. Kukkien takaosa on tunnelimainen, joten niiden on ajateltu muistuttavan loikkaavaa delfiiniä. Suomalaiset puolestaan näkevät kukassa ritarin kenkien kannuksen....
Ruostekukan torvimaiset kukat puhkeavat kaartuvan varren päähän. Kukat ovat yleensä väriltään lämpimän punaisia tai oransseja, mutta joskus myös keltaisia. Lehdet ovat pitkiä ja miekkamaisia.
Punarevonhännän suuri, roikkuva kukinto koostuu lukuisista pienistä kukista. Se soveltuu sekä lisukekukaksi että katseenvangitsijaksi. Revonhäntiä viljellään ravinnoksi esimerkiksi Afrikassa, mutta leikkokukkina myytävät revonhännät soveltuvat vain...
Punagalangajuuri on hieman harvemmin käytetty leikkokukka. Sillä on pitkänmallinen ja joskus hieman nuokkuva kukinto, jota koristavat voimakkaan punaiset suojuslehdet. Pitkässä ja suorassa varressa kasvaa suurikokoisia ja raikkaan vihreitä lehtiä.
Suloista pyöröpallohäntää käytetään leikkokukkana hieman harvemmin. Sillä on pieni, pallomainen kukinto, joka muistuttaa hieman kotimaista puna-apilaa.
Ritarinkukkien paksun ja onton varren päähän puhkeaa useita suuria, trumpettimaisia kukkia. Ne ovat suosittuja leikkokukkia varsinkin jouluisin. Varsien päihin laitetaan yleensä kumilenkki jotta se ei pääsisi rullaantumaan.
Puikkokämmekät ovat kauniita ja runsaskukkaisia orkideoita. Kukat puhkeavat alhaalta ylöspäin suoran varren päähän. Latva on ostettaessa yleensä vielä nupullinen. Muotonsa vuoksi puikkokämmekät asettuvat parhaiten korkeisiin sidontatöihin.
Punalatvat ovat herkkiä, pienikukkaisia leikkokukkia, jotka sopivat parhaiten kimppujen ja asetelmien lisukekukiksi. Väriltään ne ovat tavallisesti joko haalean tai voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta myös valkoista lajiketta on saatavilla. Suomessa rantapunalatva (E....
Purppurasilkkiyrtti on luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan soilla kasvava kasvi, jota viljellään myös leikkokukaksi. Sen pienillä kukilla on vaalea ja kruunumainen keskus. Kukkien tuoksu houkuttelee luonnossa perhosia.
Ruostekukan marjoissa on vihreän, keltaisen ja punaisen eri sävyjä. Marjat kasvavat kauniisti kaartuvan kukkavanan päässä, ja niitä myydään sekä tuoreena että kuivattuna.
Protea compacta on helppo sekoittaa partaproteaan (P. magnifica). Molempien kukinto ovat pehmeän nukan peitossa, mutta partaprotealla tämä nukkaisuus on huomattavasti runsaampaa. Protea compactan kukinto on läpimitaltaan noin 8 cm. Punertavat tukilehdet kaartuvat...
Ruusukvittenien viisiterälehtiset kukat muistuttavat hieman kirsikkapuun kukkia. Väriltään ne ovat kauniin oranssinpunaisia. Leikkokukaksi myydään tarharuusukvitteniä (Chaenomeles × superba) sekä japaninruusukvitteniä (C. japonica). Myyntihetkellä oksat ovat usein...
Spider-Ryhmän ritarinkukilla on kapeat, hieman hämähäkin jalkoja muistuttavat terälehdet. Kukkien hallitseva väri on yleensä punainen. Varsi on ontto, pitkä ja lehdetön. Ritarinkukkia myydän kukkakaupoissa yleensä jouluisin.
Punaluppiota kutsutaan myös rohtoluppioksi ja rohtopunalupuksi. Sitä on käytetty ennen rohtokasvina tyrehdyttämään verenvuoto, ja suvun nimi muodostuukin latinankielisistä sanoista ”sanguis”, joka tarkoittaa verta ja ”sorbeo”, joka tarkoittaa imemistä. Sen pienet,...
Ruiskaunokkia kutsutaan joskus myös ruiskukaksi. Väriltään se on tavallisesti sininen, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös esimerkiksi valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Ruiskaunokkia kasvatetaan yleisimmin yksivuotisena kesäkukkana, mutta se soveltuu...
Reunuspietaryrtti eli reunuspäivänkakkara on ihastuttavan kesäinen ja luonnonläheinen leikkokukka. Sen pienten kukintojen laitakukat ovat väriltään valkoiset, mykerö on keltainen. Reunuspietaryrtti sopii loistavasti kesäkimppujen täytekukaksi.
Kosmoskukkien on ajateltu symboloivan harmoniaa, järjestystä ja rauhaa. Punakosmoskukka komeilee usein punaisen eri sävyissä, ja se on suosittu yksivuotinen kesäkukka. Pikku hiljaa se on kuitenkin löytämässä tiensä myös leikkokukaksi, ja se sopiikin mainiosti tuomaan...
Miekkalilja on nimetty sen kapeiden ja miekkamaisten lehtien mukaan. Myös sen tieteellinen nimi tarkoittaa pientä miekkaa. Sen suuret kukat aukeavat hiljalleen alhaalta ylöspäin. Varsi on pitkä ja vahva, ja suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta miekkalilja on...
Partaproten kukinto on proteiden suvun toiseksi suurin kuningasprotean (P. cynaroides) jälkeen. Kukinto on kauttaaltaan vaalean nukan peitossa. Tukilehdet kaartuvat hieman sisäänpäin suojaten pieniä, ohuita kukkia, jotka muodostavat kukinnon tiiviin keskustan....
Onnenpensaita istutetaan paljon pihoille ja puutarhoille koristepensaiksi, mutta alkukeväästä niiden oksia on saatavilla myös leikkokukkana. Iloisen keltaiset kukat aukeavat ennen lehtien puhkeamista, ja ne kestävät maljakossa kauniina pitkään.
Peurankellon kukat puhkeavat tiiviinä rykelmänä pitkän ja suoran varren päähän. Yksittäisen kukan muoto on kellomainen. Kukkia on saatavilla violetin eri sävyissä, kuten vaaleana laventelina ja tummanviolettina.
Persianpikarililja kasvaa luonnonvaraisena muun muassa Turkissa, Iranissa ja Syyriassa. Sen pitkän varren päässä kasvaa useita pieniä, kellomaisia kukkia, jotka ovat tavallisesti sävyltään syvän violetteja, jopa lähes mustia. ’Ivory Bells’ -lajikkeen kukat ovat...
Oksaruusut tuovat ripauksen puutarhatunnelmaa kimppuihin ja asetelmiin. Tavallisista leikkoruusuista poiketen niiden oksat ovat haarautuvia, ja niihin puhkeaa useita pieniä kukkia. Lajikevalikoima on laaja.
Oksaneilikoiden värivalikoima on laaja, ja niitä löytyy sekä yksivärisenä että kirjavana. Tavallisista leikkoneilikoista poiketen niiden varsiin puhkeaa useita pieniä kukkia ja nuppuja. Hyvän kestävyytensä ja ympärivuotisen saatavuutensa ansiosta ne ovat yksiä...
Orjanlaakerin marjaiset oksat ovat suosittuja leikkoja varsinkin jouluisin. Kirkkaanpunaiset tai kellertävät marjat ovat kaunis lisä korkeissa kimpuissa ja asetelmissa, mutta ne näyttävät juhlavilta myös yksittäin maljakossa.
Näyttävä perhoskämmekkä on suosituin huonekasvina myytävä orkidealaji, mutta sen kukintoja käytetään myös leikkokukkina. Yhteen varteen puhkeaa useita arvokkaan näköisiä ja kookkaita kukkia. Varsi kaartuu hieman alaspäin, joten perhoskämmekkä tuo kaunista liikettä...
Oranssitähdikki kuuluu samaan sukuun afrikantähdikin (O. thyrsoides) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa. Sen tähkämäinen kukinto aukeaa hiljalleen alhaalta ylöspäin. Yksittäiset kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään joko oransseja tai keltaisia.
Napolinlaukan kauniit kukat ovat valkoisia ja tähtimäisiä, ja niiden tuoksu on makeahko. Yksi napolinlaukan englanninkielisistä kutsumanimistä on ”Bride’s onion”, ja se sopiikin hyvin lisukekukaksi morsiussidontaan.
Pallo-ohdakkeiden pyöreät kukinnot koostuvat pienistä, tähdenmuotoisista kukista. Sävyltään ne ovat sinertäviä ja hieman metallinhohtoisia. Pallo-ohdakkeet soveltuvat myös kuivakukiksi.
Kaikki ovat joskus kuulleet tarun nuoresta, omaan peilikuvaansa rakastuneesta Narkissos-nimisestä miehestä, jonka mukaan narsissi on oletettavasti saanut nimensä. Nuorukainen menehtyi ihaillessaan omia kasvojaan lähteen heijastuksesta, ja hänen kuolinpaikalleen kasvoi...
Neulaproteoiden kukinto koostuu pienistä, neulamaisista kukista. Kukinnot loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyissä. Yleisin leikkokukkana myytävä neulaprotea on leveäneulaprotea (L. cordifolium) ja sen useat eri lajikkeet.
Pajuihin varhain keväällä puhkeavat suloiset pajunkissat ovat kaikille tuttuja. Kukkakaupoissa myytävät oksat muodostavat suurikokoisemmat pajunkissat kuin niiden luonnonvaraiset lajitoverit, ja saatavilla myös esimerkiksi hieman erikoisempaa lohikäärmeenpajua (S....
Nimensä mukaisesti morsiustähdet ovat erityisen suosittuja morsiussidonnassa. Niiden puolipallomainen kukinto koostuu noin viisi- tai neljäterälehtisistä, torvimaisista kukista. Myös kerrottukukkaista lajikkeita on jalostettu. Varsi on pitkä ja suora.
Morsiusharso eli harsokukka on käytetyin kimppujen ja asetelmien täytekukka. Sen runsas, pienikukkainen kukinto on omiaan tuomaan ilmavuutta ja keveyttä erilaisiin sidontatöihin. Englanniksi sitä kutsutaan nimellä "Baby's Breath", ja sen on ajateltu symboloivan...
’Coral Sunset’ on kauniisti väriä vaihtava pionilajike. Sen kukat aukeavat ensin vaaleanpunaisena, haalistuvat sitten persikkaiseksi ja lopulta kermanvaaleaksi. Hyvin samankaltainen pionilajike on ’Coral Charm’, jonka sävyä kuvataan koralliseksi. Sen kukka on myös...
Neilikoita on käytetty floristiikassa jo satoja vuosia, ja kestävyytensä, laajan värivalikoimansa ja monikäyttöisyytensä ansiosta ne ovat yksiä myydyimpiä leikkokukkia. Niiden tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat jumalten...
Ruusut eivät juuri esittelyä kaipaa. Ne ovat myydyimpiä leikkokukkia kautta maailman. Ruusujen väreihin on liitetty paljon eri merkityksiä, ja varsinkin punaisen ruusun on ajateltu symboloivan syvää ja intohimoista rakkautta. Se on kuitenkin yleinen myös esimerkiksi...
Lumimarjoja näkee joskus kotipihojen istutuksissa, ja niiden marjat koristavat pensasta vielä alkutalvestakin. Floristiikkaan viljellyt oksat ovat pitkiä, haarautuvia ja runsasmarjaisia. Marjat ovat vahapintaisia ja väriltään joko valkoisia tai vaaleanpunertavia.
Lumipalloheisi on koiranheidestä jalostettu lajike, jonka kukinnot koostuvat kokonaan neuvottomista kukista. Floristiikkaan viljeltyjen lumipalloheisien kukinnot ovat läpimitaltaan noin viisisenttisiä, ja väriltään ne ovat raikkaan vaaleanvihreitä. Varret nuokkuvat...
Kuismien keltaisia kukkia on ennen ripustettu koristeeksi ikkunoiden ja taulujen yläpuolelle, mutta nykyisin floristiikassa suositaan marjakuisman marjaisia oksia. Marjoja on saatavilla useissa eri väreissä, joista käytetyimmät lienevät punainen, vihreä ja valkoinen....
Leijonankidan nimi viittaa kukan muotoon, joka muistuttaa hieman avonaista suuta. Muissa kielissä sitä kutsutaan muun muassa lohikäärmeen kidaksi tai jäniksen huuleksi. Tuoksuvat kukat puhkeavat pitkän ja suoran varren päähän, ja ne ovat usein sävyltään...
Latva-artisokka on erikoinen leikkokukka, joka sopii hyvin katseenvangitsijaksi luonnollisiin ja niittymäisiin kukkasidontatöihin. Sen hauska, violetti mykerökukinto koostuu useista torvimaisista kukista.
Maariankellon kukat ovat kookkaita ja kellomaisia. Pitkän ja suoran vartensa ansiosta se asettuu kauniisti korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Lemmikkien sukuun kuuluu useita lajeja, mutta yleinen kuvaus lemmikin kukasta sopii melkein kaikille; pienet, tavallisesti vaaleansiniset kukat ja karvaiset kukkavarret. Lemmikin englanninkielinen nimi on Forget-Me-Not, ”älä unohda minua”.
Lumikellot ovat kevään varhaisimpia kukkijoita. Joskus ne aloittavat kukintansa vaikka maassa olisi vielä ohut lumipeite. Eri kulttuureissa lumikellot symboloivat uudelleensyntymistä ja toivoa, ja niiden puhtaanvalkoinen väri liitetään usein viattomuuteen....
Maksaruohoilla on mehevä varsi ja runsas kukinto, joka koostuu useista pienistä kukista. Ne sopivat hyvin lisukekukaksi syksyisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Lohikäärmeenpajun oksat ovat litteitä ja usein käppyräisiä. Niihin puhkeaa suloisia pajunkissoja, jotka säilyvät pidempään jos oksat laittaa maljakkoon ilman vettä.
Leikkokärsämöt ovat ihastuttavan luonnonkukkamaisia, ja ne soveltuvat myös kuivakukiksi. Niiden runsas kukinto koostuu useista pienistä kukista. Kärsämöt ovat saaneet tieteellisen nimensä kreikkalaisesta mytologiasta tutun Achilles-sankarin mukaan. Hänen sanottiin...
Harvemmin käytetyllä lyhtyliljalla on iloisen oranssinkeltaiset, lyhtyä muistuttavat kukat sekä pitkät ja kapeat lehdet. Kukat nuokkuvat alaspäin, joten ne tuovat kukkasidontatöihin rentoa ja luonnonläheistä ilmettä.
Kärhöjen siemenkotia myydään yleensä ”Amazing Kibo” -nimellä. Aluksi ne ovat vihertäviä ja hiusmaisia, mutta ajan kanssa ne aukeavat suloisiksi ja vaaleiksi siemenpalloiksi. Ne myös kuivuvat kauniisti.
Butterfly-leinikit ovat Japanilaisen kasvattamon jalostamia leinikkilajikkeita. Useimmin käytetyn, tavallisen jaloleinikin terälehdet ovat kerrotut, mutta Butterfly-leinikeillä ne ovat yksinkertaisemmat. Yhteen varteen voi puhjeta jopa viisitoista kukkaa.
Cloni Success -leinikeillä on suuret, lukuisista paperimaisista terälehdistä koostuvat kukat. Ne on jalostettu Italiassa tekniikalla, jolla kukkien sipulit voidaan kloonata. Tällä tavalla kukista saadaan tasalaatuisempia ja terveempiä. Suosituin Cloni Success...
Cloni Pon-Pon -leinikit kasvatetaan Italiassa kukkasipuleja kloonaamalla. Niiden kukat ovat suuria ja usein kaksivärisiä. Terälehdet ovat röyhelöreunaisia.
Lootuksen kukkapohjat jakavat mielipiteitä - jotkut voivat nimittäin pahoin katsellessaan niiden reikäisiä pintoja. Reiät kätkevät sisäänsä pieniä siemeniä. Kukkasidonnassa lootuksen kukkapohjia käytetään sekä tuoreena että kuivattuna. Tuoreet kukkapohjat ovat...
Kotilokukka tunnettiin aiemmin nimellä irlanninkello, sillä sen syvänvihreä väri liitetään Irlannissa vietettävään Pyhän Patrikin päivään. Sen verhiöt kiertyvät kotilomaisesti pienten ja vaaleiden kukkien ympärillä. Pitkän vartensa ansiosta kotilokukka sopii...
Kruunuvuokon kukan tummaa keskustaa kiertää värikkäät verholehdet. Varsinaisia terälehtiä sillä ei ole ollenkaan. Sen englanninkielinen nimi on ”windflower” (tuulikukka), sillä on uskottu, että tuuli puhaltaa sen nuput auki. Kreikkalaisessa mytologiassa vuokkojen...
Krysanteemit ovat ruusujen ja neilikoiden ohella myydyimpiä leikkokukkia. Värivalikoima on runsas, ja myös kukkien koko, lukumäärä ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen. Japanissa keisarillisen perheen sinettinä käytetään krysanteemin kuvaa.
Kuningasprotean kukinto voi olla läpimitaltaan jopa yli 20 cm, ja se onkin kaikista proteoiden suvun edustajista suurikokoisin ja näyttävin. Sen paksut tukilehdet ovat kärkeen päin kapenevia ja väriltään joko punertavia tai valkoisia. Kukinnon keskusta muodostuu...
Kukontöyhtöjen tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”kelos” joka tarkoittaa palamista. Niiden kukinnot ovat ylöspäin kapenevia ja ne hehkuvat voimakkaissa ja lämpimissä sävyissä, minkä takia niiden on ajateltu muistuttavan liekkiä.
Kirjopikarililjalla on pitkä ja heinämäiset lehdet sekä kellomaiset, rennosti alaspäin nuokkuvat kukat. Sen tieteellinen nimi ”meleagris” viittaa sen terälehtien erikoiseen ruutukuvioon. Kuvion on ajateltu muistuttavan helmikanan höyhenpeitettä, ja se on toiminut...
Kenguruntassut ovat saaneet nimensä niiden pehmeiden ja nukkaisilta tuntuvien, kengurun tassua muistuttavia kukkien mukaan. Ne kasvavat luonnonvaraisina Australiassa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut niiden nimeämiseen. Kenguruntassujen tieteellinen nimi puolestaan...
Japanissa ihmiset kerääntyvät viettämään hanami-nimistä juhlaa kirsikkapuiden kukinnan aikaan. Kukkakaupoissa myydään nuppuisia kirsikkapuun oksia keväisin, ja niillä saa tuotua ripauksen hanamitunnelmaa myös suomalaiseen kotiin. Nuput aukeavat lämpimässä. Kukilla on...
Leikkokukkina myytävien kiinanastereiden mykerökukinnot ovat usein kerrannaisia, mutta saatavilla on myös yksinkertaisempia, päivänkakkaraa muistuttavia lajikkeita. Kukinnot keskus on tavallisesti keltainen, laitakukkien värit vaihtelevat. Kiinanasterit ovat läheistä...
Kukonheltta on saanut nimensä sen kukon helttaa muistuttavasta, hauskasta ja röyhelöisestä kukinnosta. Värivalikoimasta löytyy lämpimiä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyjä.
Kielo on ollut Suomen kansalliskukka 60-luvulta lähtien. Ranskassa on perinteenä antaa kieloja ystäville toukokuun ensimmäisenä päivänä, kristityt ovat puolestaan uskoneet että kielon kukat ovat Neitsyt Marian kyyneliä. Pienet, kellomaiset kukat nuokkuvat alaspäin...
Kymbidi on näyttävä ja arvokkaan näköinen orkidea, jota käytetään paljon liimaustekniikalla toteutetuissa sidontatöissä. Yhdessä varressa voi kasvaa jopa yli kymmenen kukkaa, joten kukkia leikataan usein yksittäin suppiloihin, jotta ne asettuisivat paremmin mataliin...
Kultahehkun kukinto on pieni, keltainen ja pallon muotoinen. Varsi on suora ja lehdetön. Kultahehku soveltuu hyvin myös kuivakukaksi, sillä se säilyttää värinsä ja muotonsa myös kuivattuna.
Kultainkiväärin paksut ja vahamaiset tukilehdet muistuttavat mehiläispesää. Varsinaiset kukat puhkeavat tukilehtien suojasta. Kultainkivääri on loistava on valinta, jos kaipaa sidontatöihin hieman erikoisempaa ilmettä.
Porkkanan/koristeporkkanan englanninkielinen nimi on ”Queen Anne’s Lace”. Kuningatar Annan sanotaan olleen erinomainen pitsinkutoja, mutta tarinan mukaan hän pisti sormeensa haavan neulalla, ja veripisarat tahrivat valkean pitsin. Väitetään, että tämän takia porkkanan...
Keisarinpikarililjan kellomaiset kukat nuokkuvat tiiviinä nippuna pitkän ja suoran varren päässä. Kukkien yläpuolella kasvaa ananasmainen tupsu suojuslehtiä. Kukat ovat tavallisesti väriltään oransseja, mutta myös keltakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Koristekaalit ovat monelle tuttuja syysistutuksista, mutta niitä viljellään myös leikkokukaksi. Ne loistavat yleensä voimakkaissa punaisen ja violetin eri sävyissä, mutta saatavilla on myös esimerkiksi valkoisia lajikkeita. Kaalin uloimmat lehdet ovat yleensä...
Kesäpäivänhattu on kuin pienempi ja sirompi versio auringonkukasta. Sillä on selkeästi erottuva, tumma keskusta ja yleensä keltaiset terälehdet. Se on yleisempi puutarhakasvina, mutta pikku hiljaa se on löytämässä tiensä myös leikkokukaksi.
Kärhöt ovat monelle puutarhaharrastajalle tuttuja köynnöksiä, joita käytetään myös leikkokukkina. Rennon kasvutapansa ansiosta ne näyttävät erityisen kauniilta rönsyävissä ja luonnonläheisissä kukkakimpuissa. Saatavilla on myös suloista kärhön...
Koristesulkahirssillä on pörheät, harjamaiset kukinnot sekä pitkät ja kapeat lehdet. 'Red Head' -lajikkeen (kuvassa) kukinnoissa on ihastuttavan punertava sävy.
Runsaskukkainen inkalilja on edullinen ja kohtalaisen kestävä leikkokukka. Kukat ovat tuoksuttomia ja usein kaksivärisiä. Terälehdissä on tummia laikkuja tai juovia. Lehdet kannattaa poistaa, sillä ne kellastuvat herkästi.
Leinikkien tieteellinen nimi muodostuu pientä sammakkoa tarkoittavista latinankielisistä sanoista, sillä useat suvun edustajat kasvavat luonnonvaraisina vesistöjen lähellä. Leikkokukaksi viljellään lähinnä jaloleinikkiä ja sen lukuisia eri lajikkeita. Kukkien varret...
Pionit ovat kevään ja kesän suosituimpia leikkokukkia, ja niitä käytetään erityisen paljon hääsidonnassa. Kiinassa pioneihin viitataan usein nimellä ”kukkien kuningas”, eikä ole vaikea uskoa miksi. Usein ne ovat myyntihetkellä vielä nuppuisia, mutta pienestä nupusta...
Jättipoimunlehti kukkii runsaasti pienin ja keltaisin kukin. Kasvutapansa vuoksi sitä käytetään paljon lisukekukkana tuomaan tuuheutta ja ilmavuutta sidontatöihin.
Jättilaukan tanakan ja suoran varren päässä kasvaa pienistä, tähdenmuotoisista kukista koostuva pallomainen kukinto. Kukinto voi olla halkaisijaltaan jopa yli 15 cm, ja se tuoksuu miedosti. Jättilaukan varret puolestaan voivat erittää voimakasta sipulintuoksua...
Tähtiputkien tieteellinen nimen juuret ovat latinankielisessä sanassa ”aster”, joka tarkoittaa tähteä. Tällä viitataan kukinnon tähtimäiseen muotoon. Yhdessä varressa on aina useampi pieni kukinto, minkä takia isotähtiputki soveltuu parhaiten...
Keijunliljojen tieteellinen nimi ”superba” on latinaa ja tarkoittaa ylpeää tai mahtavaa. Sillä viitataan keijunliljan näyttävään ja erikoiseen kukkaan. Kukan punakeltaiset ja röyhelöreunaiset terälehdet kaartuvat ylöspäin, ja ne muistuttavat hieman roihuavaa liekkiä....
Isopiikkirakon vihreät siemenkodat ovat pallomaisia ja piikikkäitä. Myös sen tieteellinen nimi viittaa sen erikoisiin siemenkotiin – ”physo” tarkoittaa rakkoa. Isopiikkirakko on hyvä valinta silloin, kun kaipaa kukkasidontatöihin hieman erikoisempaa...
Jänönputken yksittäiset kukat ovat pieniä ja keltavihreitä. Pyöreät lehdet kiertyvät kokonaan varren ympärille. Tuuheutensa ja runsaan kukintansa vuoksi jänönputkea käytetään usein lisukekukkana, ja se on omiaan tuomaan kimppuihin luonnollista ja rentoa...
Lyhtykoisot tunnetaan myös nimillä lyhtykukka ja juutalaiskirsikka. Isolyhtykoison oranssit verhiöt muistuttavat paperilyhtyjä, ja ne säilyvät kauniina myös kuivattuna. Yksittäisiä ”lyhtyjä” voi käyttää sidontatöissä myös liimaustekniikalla.
Katkeroiden kukat aukeavat yleensä pareittain lähelle vartta. Latva on tavallisesti runsaskukkaisempi. Varsi on pitkä on suora, joten katkerot asettuvat kauniisti korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Puutarhoista tuttuja jaloangervoja viljellään myös leikkokukiksi. Niillä on tuuhea ja ylöspäin kapeneva, lukuisista pienistä kukista koostuva kukinto. Saatavilla on useita erilaisia lajikkeita, jotka loistavat joko valkoisena tai punaisen eri sävyissä.
Kallalla eli huonevehkalla on vehkakasveille tyypillisen muotoinen, tähkämäinen kukinto, joka muodostuu useista pienistä kukista. Värikäs suojuslehti kiertyy trumpettimaisesti kukinnon ympärille. Värivalikoima on laaja, ja saatavilla on jopa melkein musta lajike....
Isopantaheinää kutsutaan myös koristehirssiksi. Sillä on kookas ja nuokkuva tähkä, sekä pitkät ja miekkamaiset lehdet. Varsi on pitkä ja suora, joten isopantaheinä soveltuu parhaiten korkeisiin ja suurikokoisiin sidontatöihin.
Isosinililjan avautumaton kukinto on vielä kolmiomainen, mutta se muotoutuu pallomaiseksi kukkien avautuessa. Yksittäiset kukat on pieniä, sinisiä ja kuusiterälehtisiä. Lehdet ovat pitkiä ja kapeita.
Nykyisin joulutähti on tunnetumpi ruukkukasvina, mutta alun perin sitä viljeltiin yksinomaan leikkokukaksi. Joulutähden koristearvo perustuu sen värittyneisiin ylälehtiin, vaatimattomat ja pienikokoiset kukat löytyvät näiden ylälehtien keskeltä. Leikkokukaksi on...
Kalliokieloa käytetään leikkokukkana hieman harvemmin. Se kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena, mutta se on harvinaistunut pohjoisessa ja on enää yleinen vain Etelä-Suomessa. Kalliokielon varsi on kaartuva, lehdet ovat pystyjä ja teräväkärkisiä. Lehtihangoista...
Auringonkukkien kehittyvä kukinto kääntyy aina aurinkoon päin, mutta täysin auennut kukinto suuntaa kasvonsa itään. Niitä on palvottu ja pidetty auringon symbolina useissa kulttuureissa kautta historian. Ne ovat myös suosittuja maalauksien aiheita, ja niiden siemeniä...
Kaunopunahatulla on oranssinruskea mykerö ja alaspäin riippuvat terälehdet. Se on tärkeä rohtokasvi, mutta silloin tällöin sitä käytetään myös leikkokukkana. Se näyttää erityisen kauniilta luonnonläheisissä sidontatöissä.
Freesioiden kellomaiset kukat puhkeavat riveittäin kauniisti kaartuvien varsien päihin. Varret voivat olla joko haarautumattomia tai muutamaan kertaan haarautuneita. Värivalikoima on laaja.
Eksoottisten ja värikkäiden helikonioiden kukinnot muodostuvat vahamaisista tukilehdistä. Varsinaiset kukat piilottelevat näiden lehtien suojissa. Suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta ne soveltuvat erinomaisesti kookkaisiin sidontatöihin ja esimerkiksi...
Idänsinililja on monelle tuttu yhtenä puutarhojen varhaisimpana kukkijana, mutta silloin tällöin sitä käytetään myös leikkokukkana. Sen herkät, kellomaiset kukat nuokkuvat rennosti alaspäin. Kukat ovat tavallisesti väriltään sinisiä, mutta saatavilla on myös valkoista...
Hopeapuiden kukaksi mielletään usein niiden paksuista ja puumaisista tukilehdistä koostuva tiivis latvaosa. Varsinainen kukinto löytyy kuitenkin näiden tukilehtien suojasta, mutta leikoiksi leikatuilla oksilla sitä ei yleensä ole päässyt vielä muodostumaan. Lehdissä...
Harjaneilikoilla on puolipallomainen, useammasta kukasta koostuva kukinto. Kukkien terälehdet ovat sahalaitaisia. Kukinnon tyvessä kasvaa vihreitä ja joskus hieman sammalmätästä muistuttavia suojuslehtiä. ’Green Trick’ -lajike koostuu kokonaan näistä...
Hirssien kukinnot ovat kevyitä ja ilmavia. Niiden pitkät ja alaspäin nuokkuvat lehdet tuntuvat hieman nukkaisilta. Muotonsa puolesta ne sopivat parhaiten korkeisiin ja puolikorkeisiin kimppuihin.
Hortensiat ovat näyttäviä leikkokukkia. Niillä on muhkea, puolipallomainen kukinto, paksu varsi ja kookkaat lehdet. Jalostuksen myötä värivalikoima on laaja, ja joskus kukinto voi olla myös kaksivärinen. Jotkut lajikkeet säilyttävät värinsä myös...
Hopeabrunian kukinnot ovat lähes täydellisen pyöreitä, hopeanharmaita palloja. Sen lehdet muistuttavat hieman havupuiden lehtiä. Kukintojen väri ja muoto säilyvät myös kuivattuna. Hyvin samankaltainen saatavilla oleva brunialaji on nuokkubrunia (B....
Helmililjaa kutsutaan joskus myös helmihyasintiksi. Sen pienet ja kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun. Helmililjan sesonki ajoittuu alkuvuoteen ja kevääseen, ja se mielletään usein pääsiäiskukaksi.
Kurjenmiekkojen tieteellinen nimi tarkoittaa sateenkaarta, mutta niiden suomenkielinen nimi viittaa todennäköisesti niiden miekkamaisiin lehtiin. Luonnonvaraisina ne viihtyvät usein kosteikoilla, joilla myös kurjet pesivät. Hollanninkurjenmiekka on suosittu...
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Niiden kukinto koostuu useista, tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Gerbera on yksi myydyimmistä leikkokukista. Sitä on saatavina lukuisissa väreissä ympäri vuoden. Kukan varren tukena on yleensä huomaamaton muoviputki, joka auttaa kukkaa kestämään pidempään.
Trooppinen helokolibrikukka muistuttaa nimensä mukaisesti lentävää kolibria. Englanniksi sen nimi on ”Bird of Paradise”, paratiisin lintu. Kukinnon hallitseva väri on oranssi, mutta siitä löytyy myös sinisen, vaaleanpunaisen ja vihreän sävyjä. Näyttävyytensä ja suuren...
Hopeaikiviuhko kuuluu samaan sukuun sini-ikiviuhkon kanssa, mutta sen kukat ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Se soveltuu hyvin täytekukaksi tuomaan ilmavuutta ja keveyttä sidontatöihin, ja se myös kuivuu kauniisti.
Ginstia on hernekasvi, jonka varret nuokkuvat usein runsaan kukinnan painosta. Kukissa on voimakas, kesäinen tuoksu. Ne ovat luonnolliselta väriltään valkoisia, mutta niitä värjätään usein esimerkiksi vaaleanpunaisiksi.
Hopea-akaasia eli mimosa on suosittu leikkokukka keväisin. Sen kukat pieniä, pallomaisia ja iloisen keltaisia, ja ne kasvavat isoissa tertuissa. Lehdet ovat hentoja ja parilehdykkäisiä. Mimosa säilyy kauniina myös kuivattuna.
Idänliljoilla on hieman taaksepäin kaartuvat ja usein röyhelöreunaiset terälehdet. Kukissa on voimakas tuoksu. Tuoksuttomina vaihtoehtoina idänliljoille voi käyttää tarhasarjaliljoja (L. Hollandicum-ryhmä), joita on saatavilla useissa eri väreissä. Liljat mielletään...
Harjaneilikan ’Green Trick’ ja 'Kiwi Mellow' –lajikkeita ei heti tunnistaisi neilikoiksi, sillä ne muistuttavat ulkonäöltään enemmän pientä sammalpalloa. Pallo koostuu kokonaan vihreistä suojuslehdistä. Muiden neilikoiden tapaan ne ovat monikäyttöisiä ja...
Arabiantähdikin kukat avautuvat pallomaisesti pitkän ja lehdettömän varren päähän. Kukilla on musta ja nappimainen keskus, terälehdet ovat väriltään valkoisia. Ne säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, ja siksi yksittäisiä kukkia käytetäänkin paljon...
Afrikantähdikin kukinto muodostuu puhtaanvalkoisista, tähtimäisistä kukista. Varsi on suora ja lehdetön. Se kuuluu samaan sukuun myös leikkokukkina käytettävien oranssitähdikin (O. dubium) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa.
Astereiden tieteellinen nimi tarkoittaa tähteä. Niiden sukuun kuuluu useita lajeja, joista muutamia kasvatetaan leikkokukiksi. Ne ovat runsaskukkaisia ja haarautuvia, joten niitä käytetään usein lisukekukkana.
Kestävät banksiat ovat varmoja katseenvangitsijoita. Niiden erikoinen, kartiomainen kukinto koostuu sadoista yksittäisistä ja pienistä kukista. Lehdet ovat kapeita, pitkiä ja sahalaitaisia. Nimensä banksiat ovat saaneet englantilaisen kasvitieteilijän Joseph Banksin...
Amatsoninlilja on monelle tuttu vanhan ajan huonekasvina, mutta sen kukkia käytetään myös leikkokukkina. Puhtaanvalkoiset ja kuusiterälehtiset kukat nuokkuvat pitkän ja suoran varren päässä. Ne näyttävät kauniilta ja arvokkaalta esimerkiksi morsiuskimpuissa.
Eteläntähdellä on nukkaisilta ja pehmeiltä tuntuvat lehdet sekä pienet, viisiterälehtiset ja useimmiten vaaleansiniset kukat. ’Alba’-lajikkeen kukat ovat valkoiset. Varsista erittyy leikatessa maitomaista nestettä, joka voi ärsyttää ihoa.
Daaliat ovat suosittuja puutarhakasveja, joilla saa luotua vaivattomasti puutarhatunnelmaa kesäisiin kimppuihin ja asetelmiin. Leikkokukaksi on saatavilla muun muassa pallodaalioita (D. Pallo-Ryhmä), joilla on usein pallomainen kukka ja sisäänpäin kaartuvat terälehdet...
Harvemmin leikkokukkana käytetyn euroopanalppitähden omalaatuinen kukinto on kauttaaltaan vaalean nukan peitossa. Sen vaaleanharmaat ylälehdet muodostavat tähtimäisen kehän pienten ja keltaisten kukkien ympärille. Joskus euroopanalppitähteä kutsutaan myös nimellä...
Trooppisilla flamingokukilla on vehkakasveille tyypillinen, pitkä ja kapea kukinto, joka koostuu useista pienistä kukista. Kukintoa ympäröi lautasmainen ja suurikokoinen suojuslehti, jonka väri vaihtelee lajikkeesta riippuen.