Kesäköynnökset
Näin hoidat kesän yleisimpiä köynnöskasveja – nappaa vinkit talteen!
Kesäköynnökset eli yksivuotiset köynnöskasvit tuovat pihaan ja puutarhaan näkösuojaa niille paikoille, jonne sitä halutaan. Näyttävät köynnökset ehtivät kasvaa Suomenkin lyhyessä kesässä usean metrin mittaisiksi. Tutustu eri köynnösten hoito-ohjeisiin ja luo puutarhaan rehevän viidakkomaista tunnelmaa.
Keijunmekko
Keijunmekko on runsaskukkainen ja köynnöstävä kesäkukka. Sitä kasvatetaan joko amppelissa tai säleikköön tuettuna. Kukkien verhiöt muistuttavat mekkoa, ja niiden keskeltä kasvaa pidempi ja tummempi teriö. Verhiöt säilyvät vielä sen jälkeenkin, kun teriöt ovat tippuneet. Keijunmekon lehdet ovat sydämenmuotoisia ja ohuita, mutta yleensä lähes kokonaan kukinnan peitossa.
Sijoita keijunmekko suojaisaan ja joko aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kasvupaikkaan. Varjossa kukinta ei ole yhtä runsasta. Kasvualustan pinta saa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Anna lannoitetta jokaisella kastelukerralla.
Kelloköynnös
Kelloköynnös on näyttävä kesäkukka, joka kiipeää tukea pitkin kärhöjensä avulla. Tiheä kasvusto peittää tuen tai säleikön hetkessä. Halutessaan kelloköynnöstä voi kasvattaa myös amppelissa. Kellomaiset kukat voivat olla väriltään joko valkoisia tai sinivioletteja. Auetessaan kukat ovat vielä vihertäviä, mutta ne vaihtavat väriä ajan kanssa. Kukinta alkaa tavallisesti heinä-elokuussa ja jatkuu syksyyn asti.
Kelloköynnös viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa, ja se sietää paahdettakin jos kasvualusta pysyy tasaisen kosteana. Lannoita jokaisen kastelukerran yhteydessä. Poista kuihtuneet kukat.
Mustasilmäsusanna
Mustasilmäsusanna kukkii oikein hoidettuna koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai köynnöspyramidia pitkin. Vaihtoehtoisesti sen voi istuttaa amppeliin, jolloin sen versot roikkuvat alaspäin.
Mustasilmäsusanna menestyy parhaiten suojaisalla kasvupaikalla ja joko auringossa tai puolivarjossa. Paahdetta se ei siedä, ja varjossa kukinta jää niukaksi. Mustasilmäsusannaa saa kastella melko runsaasti, mutta älä pidä kasvualustaa jatkuvasti märkänä. Lannoita kasvukaudella viikottain ja nypi kuihtuneet kukat pois.
Kirjopäivänsini
Kirjopäivänsini on elämänlankojen sukuun kuuluva köynnös. Sen spiraalille kiertyneistä nupuista aukeaa torvimaiset kukat, jotka lakastuvat jo yhden päivän jälkeen. Uusia nuppuja kehittyy kuitenkin koko ajan, ja näin kirjopäivänsini kukkii kauniisti koko kesän. Suosituimmalla lajikkeella kukat ovat väriltään taivaansiniset. Lehdet ovat muodoltaan herttamaisia.
Kirjopäivänsini ei pidä kuivahtamisesta, joten pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Lannoita säännöllisesti kasvukauden ajan. Poista kuihtuneet kukat.
Ruusupapu
Ruusupapu on sekä hyöty- että koristekasvina kasvatettava, jopa nelimetriseksi kasvava köynnös. Se kukkii kesän lopussa punaoranssein tai valkoisin kukin. Kukat ovat syötäviä, ja niissä on mieto maku. Palot kerätään niiden ollessa vielä nuoria ja litteitä, ja ne ovat syötäviä keittämisen jälkeen.
Ruusupapu viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla. Latvominen edistää haarautumista ja palkojen kehittymistä.
Isoköynnöskrassi
Isoköynnöskrassi on noin kaksimetriseksi kasvava yksivuotinen köynnös, jota kasvatetaan sekä koriste- että hyötykasvina. Yleensä se kiipeää ylöspäin ja takertuu lehtiruotiensa avulla kasvitukeen, mutta se soveltuu myös amppeliin. Isoköynnöskrassi kukkii koko kesän oranssein, punaisin tai keltaisin kukin. Kukat, lehdet ja kapriksen tapaan käytettävät hedelmät ovat syötäviä. Krasseissa on runsaasti C-vitamiinia sekä pippurinen maku, jonka takia niitä onkin joskus kutsuttu köyhän miehen pippuriksi.
Isoköynnöskrassi viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Liian runsas lannoitus kasvattaa lehtiä ja vähentää kukintaa, joten lannoita vain harvoin miedolla lannoitteella. Kuihtuneiden kukkien poistaminen auttaa kukintaa jatkumaan pidempään.