Nimestä ei ehkä osaisi arvata, että nämä Meksikosta kotoisin olevat kaktukset kukkivat kauniisti. Kukat puhkeavat kaktuksen yläosaan kehämäisesti, ja ne ovat väriltään yleensä vaaleanpunaisia. Muodoltaan syyläkaktukset ovat joko pyöreitä tai pitkänmallisia. Osa...
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Pylväskaktusten tieteellisen nimen juuret ovat muinaiskreikassa. Nimi tarkoittaa soihtua tai kynttilää, mikä viittaa pylväskaktusten tavallisesti pystyihin ja suoriin varsiin. Varret ovat särmikkäitä, ja niissä kasvaa riveittäin teräviä piikkejä. Pylväskaktukset...
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Hauskoja melonikaktuksia näkee harvemmin myynnissä. Niiden tunnusomainen piirre on iäkkäämpien yksilöiden latvaan kasvava ”karvalakki”, johon niiden kukat muodostuvat. Melonikaktukset ovat tavallisesti pyöreitä ja matalakasvuisia. Pitkät ja terävät piikit kasvavat...
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, missä ne kasvavat suurimmaksi osaksi päällyskasveina eli epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään valkoisia,...
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Kultasiilikaktus tunnetaan yleisimmin anopinjakkarana. Se on kasvutavaltaan pyöreä ja melko matala, joskin jopa 70 cm pitkiä yksilöitä tunnetaan. Kultasiilikaktuksen piikit kasvavat nippuina, ja ne ovat sävyltään kellertävät. Kasvupisteen kohdalla kasvaa keltaista...
Jänönopuntian varret ovat litteitä ja soikeita. Ne kasvavat usein pareittain, minkä takia niiden sanotaan muistuttavan jäniksen korvia. Jänöopuntialla ei ole varsinaisia piikkejä, vaan pienissä ryhmissä kasvavia karvoja, jotka aiheuttavat ärsytystä joutuessaan...
Hopeapylväät ovat kotoisin Etelä-Amerikan kuivilta vuoristoalueilta. Ne ovat tavallisesti kapeita ja pystykasvuisia, mutta joskus myös maata pitkin suikertelevia. Runkoa peittävät vaaleat piikit ja karvat. Hopeapylväät kukkivat vasta iäkkäinä. Kukat ovat torvimaisia...
