Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Tähdikkejä kutsutaan englanniksi nimellä ”Star of Bethlehem”, Betlehemin tähti. Oranssitähdikki kasvaa noin 20-30 cm korkeaksi ja kukkii oranssein ja tähdenmuotoisin kukin. Kukat muodostavat tähkämäisen kukinnon.
Ritarinkukka (tutummin amaryllis) on joulukukaksi mielletty sipulikasvi. Lajikkeita on jalostettu useita, ja kukkia on saatavilla useissa eri väreissä, joista perinteisimmät ovat punainen ja valkoinen. Ritarinkukka tekee useita kukkavanoja, joista jokaisen päässä on...
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Huone-esikko on perinteisesti alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Sen kukat kasvavat tiheissä nipuissa. Karvaiset lehdet erittävät allergisoivaa ainetta, mutta jalostuksen myötä nykyiset huone-esikot erittävät tätä ainetta vähemmän.
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Unikkojen on ajateltu symboloivan muun muassa rauhaa, unta ja hedelmällisyyttä, mutta myös kuolemaa joidenkin lajien verenpunaisen värin vuoksi. Ne ovat suosittuja yksivuotisia puutarhakasveja, mutta niitä käytetään keväisin myös leikkokukkina. Kukat myydään usein...
Vanda on koristeellinen orkidea, jota käytetään paljon liimaustekniikalla toteutetuissa sidontatöissä. Se kruunaa täydellisesti morsiuskimpun ja sopii loistavasti myös kukkakoruihin. Vandan oksa on arvokkaan näköinen myös yksittäin maljakossa.
Värisafloria kutsutaan joskus myös väriohdakkeeksi, sillä se muistuttaa kasvutavaltaan ja kukinnoltaan hieman ohdaketta. Kukinnosta voidaan erittää espanjanpuna-nimistä väriainetta, mutta nykyisin sitä viljellään lähinnä leikkokukaksi sekä sen siemenistä...
Tsinnia eli oppineittenkukka on ihastuttavan puutarhamainen leikko, joka somistaa kauniisti esimerkiksi kesäisiä morsiuskimppuja. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Tiesitkö, että tsinniat olivat ensimmäisiä kukkia, joita kasvatettiin avaruudessa...
Soihtuliljaa kutsutaan joskus myös rakettikukaksi. Nimi viittaa sen ylöspäin kapenevaan ja rakettimaiseen kukintoon sekä leiskuviin väreihin. Kukinto muodostuu lukuisista putkilomaisista kukista.
Tarhasarjaliljoja kutsutaan myös värililjoiksi. Ne ovat suosittuja puutarhakasveja, ja erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti. Leikkokukkina liljat mielletään usein surukukiksi, mutta ne soveltuvat myös muihin käyttötarkoituksiin. Hyvin samantapaisia leikkona...
Tulilatvaa myydään yleensä huonekasvina, mutta sitä on saatavilla myös leikkokukkana. Sen runsas kukinto tuo muhkeutta kukkakimppuihin ja asetelmiin. Yksittäiset kukat säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, joten ne soveltuvat hyvin myös erilaisiin...
Ritarinkukkien paksun ja onton varren päähän puhkeaa useita suuria ja trumpettimaisia kukkia. Ne ovat suosittuja leikkokukkia varsinkin jouluisin. Varsien päähän on usein pujotettu kumilenkki estämään niitä halkeamasta.
Ruostekukan torvimaiset kukat puhkeavat kaartuvan varren päähän. Kukat ovat yleensä väriltään lämpimän punaisia tai oransseja, mutta joskus myös keltaisia. Lehdet ovat pitkiä ja miekkamaisia.
Silkkipuilla on terälehdetön ja neulamainen kukinto. Englanniksi niitä kutsutaan nimellä ”spider flower” eli hämähäkkikukka. Kukkia on saatavilla lämpimissä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyissä. Silkkipuiden lehtiä käytetään myös...
Purppurasilkkiyrtti on luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan soilla kasvava kasvi, jota viljellään myös leikkokukaksi. Sen pienillä kukilla on vaalea ja kruunumainen keskus. Kukkien tuoksu houkuttelee luonnossa perhosia.
Harvemmin käytetyllä lyhtyliljalla on iloisen oranssinkeltaiset, lyhtyä muistuttavat kukat sekä pitkät ja kapeat lehdet. Kukat nuokkuvat alaspäin, joten ne tuovat kukkasidontatöihin rentoa ja luonnonläheistä ilmettä.
Miekkalilja on nimetty sen kapeiden ja miekkamaisten lehtien mukaan. Myös sen tieteellinen nimi tarkoittaa pientä miekkaa. Sen suuret kukat aukeavat hiljalleen alhaalta ylöspäin. Varsi on pitkä ja vahva, ja suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta miekkalilja on...
Neulaproteoiden kukinto koostuu pienistä ja neulamaisista kukista. Kukinnot loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyissä. Yleisin leikkokukkana myytävä neulaprotea on leveäneulaprotea (L. cordifolium) ja sen useat eri lajikkeet.
Oksaruusut tuovat ripauksen puutarhatunnelmaa kimppuihin ja asetelmiin. Tavallisista leikkoruusuista poiketen niiden oksat ovat haarautuvia, ja niihin puhkeaa useita pieniä kukkia. Lajikevalikoima on laaja.
Oranssitähdikki kuuluu samaan sukuun afrikantähdikin (O. thyrsoides) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa. Sen tähkämäinen kukinto aukeaa hiljalleen alhaalta ylöspäin. Yksittäiset kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään joko oransseja tai keltaisia.
Leijonankidan nimi viittaa sen kukkien muotoon, joka muistuttaa hieman avonaista suuta. Muissa kielissä leijonankitaa kutsutaan muun muassa lohikäärmeen kidaksi tai jäniksen huuleksi. Tuoksuvat kukat puhkeavat pitkän ja suoran varren päähän, ja ne ovat usein sävyltään...
Neilikoita on käytetty leikkokukkana jo satoja vuosia. Kestävyytensä, laajan värivalikoimansa ja monikäyttöisyytensä ansiosta ne ovat yksiä myydyimpiä leikkokukkia. Niiden tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat jumalten...
Ruusut eivät juuri esittelyä kaipaa – ne ovat myydyimpiä leikkokukkia kautta maailman. Ruusujen väreihin on liitetty paljon eri merkityksiä, ja varsinkin punaisen ruusun on ajateltu symboloivan syvää ja intohimoista rakkautta. Se on kuitenkin yleinen myös esimerkiksi...
Butterfly-leinikit ovat Japanilaisen kasvattamon jalostamia leinikkilajikkeita. Tavallisen jaloleinikin terälehdet ovat kerrotut, mutta Butterfly-leinikeillä ne ovat yksinkertaiset ja perhosmaiset. Yhteen varteen voi puhjeta jopa viisitoista kukkaa.
Cloni Pon-Pon -leinikit kasvatetaan Italiassa mukuloita kloonaamalla. Tällä tavalla kukista tulee tasalaatuisempia. Niiden kukat ovat suuria ja usein kaksivärisiä. Terälehdet ovat röyhelöreunaisia.
Kenguruntassut ovat saaneet nimensä niiden nukkaisia kenguruntassuja muistuttavia kukkien mukaan. Ne kasvavat luonnonvaraisina Australiassa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut niiden nimeämiseen. Kenguruntassujen tieteellinen nimi puolestaan viittaa kukkien...
Trooppinen helokolibrikukka muistuttaa nimensä mukaisesti lentävää kolibria. Englanniksi sen nimi on ”Bird of Paradise” eli paratiisin lintu. Kukinnon hallitseva väri on oranssi, mutta siitä löytyy myös sinisen, vaaleanpunaisen ja vihreän sävyjä. Näyttävyytensä ja...
Krysanteemit ovat ruusujen ja neilikoiden ohella myydyimpiä leikkokukkia. Parhaiten krysanteemin tunnistaa lehdistä ja varsista, sillä eri lajikkeiden kukat poikkeavat toisistaan niin muodossa, koossa, värissä kuin lukumäärässäkin. Erityisen paljon krysanteemia...
Kukonheltta on saanut nimensä sen kukon helttaa muistuttavasta, hauskasta ja röyhelöisestä kukinnosta. Värivalikoimasta löytyy lämpimiä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyjä.
Kukontöyhtöjen tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”kelos”, joka tarkoittaa palamista. Niiden kukinnot ovat ylöspäin kapenevia ja ne hehkuvat voimakkaissa ja lämpimissä sävyissä, minkä takia niiden on ajateltu muistuttavan liekkiä.
Keisarinpikarililjan kellomaiset kukat nuokkuvat tiiviinä nippuna pitkän ja suoran varren päässä. Kukkien yläpuolella kasvaa ananasmainen tupsu suojuslehtiä. Kukat ovat tavallisesti väriltään oransseja, mutta myös keltakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Hortensiat ovat näyttäviä leikkokukkia. Niillä on muhkea ja puolipallomainen kukinto, paksu varsi sekä kookkaat lehdet. Värivalikoimasta on saatu laaja jalostamalla, ja joskus kukinto voi olla myös kaksivärinen. Jotkut lajikkeet säilyttävät värinsä myös kuivattuna....
Runsaskukkainen inkalilja on edullinen, kestävä ja aina sesongissa – ehkä juuri tämän takia se on yksi maailmanlaajuisesti myydyimmistä leikkokukista. Inkaliljan kukka koostuu kolmesta terälehdestä ja kolmesta verholehdestä. Kukat ovat tuoksuttomia ja usein...
Lyhtykoisot tunnetaan myös nimillä lyhtykukka ja juutalaiskirsikka. Isolyhtykoison oranssit verhiöt muistuttavat paperilyhtyjä, ja ne säilyvät kauniina myös kuivattuna. Yksittäisiä "lyhtyjä" voi käyttää moniin eri koristelutarkoituksiin.
Leinikkien tieteellinen nimi muodostuu pientä sammakkoa tarkoittavista latinankielisistä sanoista, sillä useat suvun edustajat kasvavat luonnonvaraisina vesistöjen lähellä. Leikkokukaksi viljellään lähinnä jaloleinikkiä ja sen lukuisia eri lajikkeita. Kukkien varret...
Kallalla eli huonevehkalla on vehkakasveille tyypillinen kukinto, joka muodostuu useista pienistä kukista. Värikäs suojuslehti kiertyy trumpettimaisesti kukinnon ympärille. Värivalikoima on laaja, ja saatavilla on jopa melkein mustaa lajiketta. Kalla on parhaimmillaan...
Tarhakehäkukan kukinnot ovat väriltään joko iloisen keltaisia tai oransseja – kehäkukkien uskotaankin symboloivan onnea ja iloa. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia ja päivänkakkaramaisia tai vaihtoehtoisesti tuuheita ja kerrottuja. Kehäkukkien tieteellisen nimen...
Auringonkukkien kehittyvä kukinto kääntyy aina aurinkoa kohti, mutta täysin auennut kukinto suuntaa kasvonsa itään. Niitä on palvottu ja pidetty auringon symbolina useissa kulttuureissa kautta historian. Ne ovat myös suosittuja maalauksien aiheita, ja niiden siemeniä...
Kestävät banksiat ovat varmoja katseenvangitsijoita. Niiden erikoinen, kartiomainen kukinto koostuu sadoista yksittäisistä ja pienistä kukista. Lehdet ovat kapeita, pitkiä ja sahalaitaisia. Nimensä banksiat ovat saaneet englantilaisen kasvitieteilijän Joseph Banksin...
Daaliat ovat somistaneet eurooppalaisia puutarhoja siitä lähtien, kun ne tuotiin tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla. Alkuperäiskansat käyttivät niitä lääkekasveina, ja vuonna 1963 daalia nimettiin Meksikon kansalliskukaksi – niitä esiintyykin tiheimmin juuri...
Gerbera on yksi myydyimmistä leikkokukista. Sitä on saatavilla lukuisissa väreissä ympäri vuoden. Kukan varren tukena on yleensä huomaamaton muoviputki, joka auttaa kukkaa kestämään pidempään. Usein gerberan ajatellaan symboloivan onnellisuutta ja iloisuutta....
Eksoottisten ja värikkäiden helikonioiden kukinnot muodostuvat vahamaisista tukilehdistä. Varsinaiset kukat piilottelevat tukilehtien suojissa. Suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta helikoniat soveltuvat erinomaisesti kookkaisiin kukkakimppuihin ja esimerkiksi...
Olkikukka lienee tunnetuin kuivattuna käytetty leikkokukka. Sitä on saatavilla useissa eri väreissä, myös valkaistuna ja värjättynä.
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisti nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinivioletti V. coerulea, joka voi kasvaa lähes metrin...
Timanttiananaksen kapeat ja vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähkämaijan lehdet ovat yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta kauniin purppuranpunaiset. Lehtien pinta on hieman aaltoileva. Muista maijoista poiketen tähkämaijalla on näyttävät, oranssinkeltaiset kukat. Pitkät kukintovarret nousevat lehtien yläpuolelle.
Silopusukki on saanut nimensä sen erikoisista, pusuhuulia muistuttavista kukista. Kukkien väri on yleensä oranssi. Lehdet ovat kiiltäväpintaisia. Silopusukin englanninkielinen nimi on “Goldfish plant”, joka sekin kertoo paljon kukkien muodosta ja väristä.
Soihtuköynnökset ovat kotoisin trooppisesta Aasiasta. Ne eivät nimestään huolimatta ole köynnöksiä, vaan riippuvavartisia epifyyttejä, joiden kukinnot loistavat kirkkaissa oranssin ja punaisen sävyissä. Niiden lehdet ovat tavallisesti teräväkärkisiä. ’Rasta’-lajikkeen...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Nystykämmekät ovat pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Tyvessä niillä...
Lukkikämmeköiden kukkien pitkät ja kapeat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja – muodon on tarkoitus hämätä pölyttäjänä toimivia tiepistiäisiä, jotka saalistavat hämähäkkejä. Pistiäinen yrittää hyökätä kukan kimppuun, mutta siihen tarttuukin vain siitepölyä,...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat sekä näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet sekä tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Kiinanruusu on todennäköisesti kotoisin Kiinasta, missä naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Suomessa sitä on kasvatettu huonekasvina 1800-luvulta asti. Kiinanruusu kasvaa ruukussa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien...
Ihmeköynnökset ovat puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seinustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat piilottelevat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
