Monet perinteisen juhannustaiat ja vanhan kansan uskomuksen ovat jääneet muuttuvien juhannusperinteiden jalkoihin – näin on käynyt myös kukkaloitsuille.
Kukilla on ollut suuri rooli vanhan kansan juhannustaioissa ja uskomuksissa. Erityisesti naiset ovat ennen vanhaan tehneet juhannuksena kukkataikoja. Usein taiat ovat liittyneet hedelmällisyyteen ja puolison löytämiseen.
Edelleen osa suomalaisista sekoittaa esivanhempien perinteitä nykyaikaiseen keskikesän viettoon: grillaaminen, mökkeily ja yhteinen aika läheisten kanssa saa lisämaustetta luonnonkukkien keräämisestä ja kukkaseppeleiden sitomisesta. Loihdi sinäkin sadunomainen juhannus näillä kukkataioilla!
Seitsemän kukkaa tyynyn alla
Jos tyynyn alle laittaa seitsemän eri luonnonkukkaa, näkee seuraavana yönä unta tulevasta puolisostaan. Eri puolilla Suomea kukkien määrä saattaa hieman vaihdella, ja joskus jokainen kukka pitää kerätä eri niityltä. Keruun aikana tai sen jälkeen ei saa puhua sanaakaan, muuten taika särkyy.
Sananjalan kukat
Sananjalan on uskottu kukkivan lyhyen hetken juhannusyönä. Vain rohkeimmat uskaltavat lähteä etsimään niitä, sillä synkissä metsissä saattaa törmätä aarnivalkeisiin sekä aarteita vartioiviin hirviöihin ja kummituksiin. Vanhalla kansalla oli sananjalalle myös muita nimityksiä, jotka saavat heikommat vapisemaan kauhusta: kuolleenkoura, kalmaheinä ja kuolleenvuode. Sananjalka pudottaa siemenen heti kukittuaan, ja siemenen poimija saa itselleen näkymättömyyden voiman – näkymättömänä on helpompi metsästää aarteita ja karttaa hirviöitä. Todellisuudessa sananjalka on itiökasvi, eikä se kuki.
Kukkaseppele
Tulevasta puoliosta voi uneksia myös, jos sitoo kukkaseppeleen yhdeksällä heinällä ja sujauttaa sen tyynyn alle. Vielä tänä päivänäkin juhannusseppeleen sitominen kuuluu monen juhannukseen, vaikka sen taikavoimiin ei enää uskotakkaan.
Lue myös: Näin teet kukkaseppeleen