Alkukeväästä kukkakauppoihin myyntiin tulevien helmililjojen kukinto on pieni, tähkämäinen ja väriltään yleensä joko sininen tai valkoinen. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Helmililjat kasvavat noin 15-20 cm korkeiksi ja kukkivat maahan istutettuna toukokuussa.
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Perinteisenä vanhan ajan huonekasvina tunnettua hienohelmaa käytetään myös leikkovihreänä. Sillä on piikikkäät, rennosti alaspäin nuokkuvat versot sekä neulasmaiset, lehtien tehtävää hoitavat laakavarret. Ilmeeltään hienohelma on kevyt ja hento, ja se tuo kauniisti...
Sarjaparsa on tuuhea ja havumainen leikkovihreä. Se sopii erityisen kauniisti jouluisiin sidontatöihin kehystämään kauden leikkokukkia tai toimimaan välivihreänä.
Unelma (plumosus) on monelle tuttu vanhan ajan viherkasvina, mutta sitä käytetään myös leikkovihreänä kimpuissa ja asetelmissa. Parhaiten se soveltuu keveiden ja ilmavien sidontatöiden reunoille.
Rikkaan historian omaava tuberosa on muinaisten asteekkien jalostama ja viljelemä. Myöhemmin eurooppalaiset toivat sitä kotimaihinsa ja hajuvesiä valmistavat ranskalaiset ihastuivat sen voimakkaaseen tuoksuun – erityisen haltioissaan tuoksusta oli Marie Antoinette....
Oranssitähdikki kuuluu samaan sukuun afrikantähdikin (O. thyrsoides) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa. Sen tähkämäinen kukinto aukeaa hiljalleen alhaalta ylöspäin. Yksittäiset kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään joko oransseja tai keltaisia.
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Sen kukinto koostuu useista tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Kielo on ollut Suomen kansalliskukka 60-luvulta lähtien. Ranskassa on perinteenä antaa kieloja ystäville toukokuun ensimmäisenä päivänä, ja kristityt ovat puolestaan uskoneet kielon kukkien olevan Neitsyt Marian kyyneliä. Pienet ja kellomaiset kukat nuokkuvat alaspäin...
Isosinililjan avautumaton kukinto on vielä kolmiomainen, mutta se muotoutuu pallomaiseksi kukkien avautuessa. Yksittäiset kukat on pieniä, sinisiä ja kuusiterälehtisiä. Lehdet ovat pitkiä ja kapeita.
Kalliokieloa käytetään leikkokukkana hieman harvemmin. Se kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena, mutta se on harvinaistunut pohjoisessa ja on enää yleinen vain Etelä-Suomessa. Kalliokielon varsi on kaartuva, ja lehdet ovat pystyjä ja teräväkärkisiä. Lehtihangoista...
Helmililjaa kutsutaan joskus myös helmihyasintiksi. Kasvisuku on saanut nimensä myskiä tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta, sillä joidenkin lajien tuoksun sanotaan olevan myskimäinen. Leikkohelmililjan sesonki ajoittuu alkuvuoteen ja kevääseen.
Afrikantähdikkiä kutsutaan joskus myös afrikanliljaksi, sillä sen puhtaanvalkoiset kukat keltaisine heteineen muistuttavat pienikokoista liljaa. Sen varsi on suora ja lehdetön. Kukat muodostavat pitkulaisen kukinnon, minkä vuoksi afrikantähdikki sopii parhaiten...
Arabiantähdikin kukat avautuvat pallomaisesti pitkän ja lehdettömän varren päähän. Kukilla on musta ja nappimainen keskus, kun taas terälehdet ovat väriltään valkoisia. Ne säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, ja siksi yksittäisiä kukkia käytetäänkin paljon...
Unelma on ollut jo 1800-luvun lopulla suosittu huonekasvi. Silloin se on koristanut useita viileitä saleja ja pirttejä. Nykyisin sen suosio on hieman kärsinyt liian kuivan ja lämpimän huoneilman vuoksi. Unelman yleisilme on herkkä ja keveä, mutta sen varret ovat...
Köynnösparsa on nopeakasvuinen ja köynnöstävä parsakasvi. Kasvutapansa vuoksi se kannattaa tukea esimerkiksi säleikköön. Köynnösparsalla ei ole varsinaisia lehtiä, vaan lehtien tehtävää hoitavat tummanvihreät ja kapeat laakaversot. Se kukkii pienin, valkoisin kukin,...
Kiiltojukka kasvaa luonnonvaraisena Amerikan aavikkoalueilla. Sen lehdet kasvavat tuuheina ruusukkeina paksun ja suomuisen rungon päässä. Lehdet ovat muodoltaan pitkiä ja miekkamaisia. Kiiltojukka kasvaa melko hitaasti, mutta ajan kanssa se saattaa kasvaa noin...
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Hienohelma tunnetaan vanhan ajan huonekasvina. Sillä on sirot ja piikikkäät versot, jotka roikkuvat rennosti alaspäin. Sillä ei ole varsinaisia lehtiä, vaan neulasmaiset laakavarret, jotka hoitavat lehtien tehtävää. Kukat ovat pieniä, valkoisia ja tähden muotoisia, ja...
Agaavet ovat Amerikan kuivilta seudulta kotoisin olevia mehikasveja. Niiden lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Jättiagaave (A. americana) kasvaa suurikokoiseksi, ja sen lehtien reunoilla on kovia piikkejä. Kruunuagaveella (A. victoriae-reginae) puolestaan...
