Mustasilmäsusanna on monivuotinen köynnös, joka kukkii lähes koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai köynnöspyramidia...
Risiini on kookas, jopa kaksimetriseksi kasvava kesäkukka. Lajikkeesta riippuen risiini voi olla väriltään joko vihreä tai voimakkaan punainen, ja sen koriste-arvo perustuu värin lisäksi lähinnä suurikokoisiin lehtiin ja vaatimattomista kukista kehittyviin,...
Koristebataatin lajikekirjo on laaja. Lehdet voivat olla väriltään esimerkiksi limenvihreitä tai syvän purppuranpunaisia. Myös lehtien muoto vaihtelee lajikkeittain. Kukat ovat torvimaisia ja väriltään hailakan violetteja. Koristebataatti kasvaa köynnöstäen, joten sen...
Hortensioiden suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielen sanoista ”hydor”, joka tarkoittaa vettä, ja ”aggeion”, joka tarkoittaa astiaa. Tästä voikin päätellä jo paljon hortensioiden kasvuvaatimuksista. Jalohortensia on tuuhea pensas, jolla on suuret lehdet ja...
Kallionauhus on pensasmaisesti kasvava, kookas ja voimakaskasvuinen perenna. Loppukesästä sen herttamaisten lehtien yläpuolelle puhkeaa oranssinkeltaisia ja päivänkakkaramaisia kukintoja. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta punertavia. Kukat houkuttelevat...
Unelma on ollut ennen vanhaan, jo 1800-luvun lopulla, suosittu huonekasvi. Silloin se on koristanut useita viileitä saleja ja pirttejä. Nykyisin sen suosio on hieman kärsinyt liian kuivan ja lämpimän huoneilman vuoksi. Unelman yleisilme on herkkä ja keveä, mutta sen...
Isokirjopeipin eli värinokkosen lehdet komeilevat vihreän, punaisen ja violetin eri sävyissä. Se on nopeakasvuinen, helppohoitoinen ja varma katseenvangitsija värikkäiden lehtiensä ansioista. Lajikevalikoima on laaja.
Sädekaislat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Luonnonvaraisena ne kasvavat pääasiassa trooppisten ja subtrooppisten alueiden rannoilla ja soilla. Lehdet kasvavat tupsumaisina kimppuina suorien ja lehdettömien varsien päässä. Näiden lehtikimppujen keskeltä...
Sulkasaniaiset kasvavat luonnonvaraisina tropiikissa. Huonekasviksi viljellään kahta eri lajia ja niiden lajikkeita, kaarisulkasaniaista (N. exaltata) ja pystysulkasaniaista (N. cordifolia). Kaarisulkasaniainen on näistä kahdesta hieman kookkaampi. Lehdet ovat...
Pesäraunioinen muistuttaa ensisilmäyksellä melko vähän muita saniaisia. Sillä on kuitenkin vanhojen lehtien alapinnoilta löytyvät, riveissä kasvavat itiöpesäkkeet, joista sen tunnistaa saniaiseksi. Sen lehdet ovat aaltoilevat ja kärkeä kohti levenevät, ja ne voivat...
Myrtti on perinteinen huonekasvi, jota kasvatettiin jo muinaisessa Kreikassa ja Roomassa. Suomessa siitä on tehty ennen vanhaan morsiusseppeleitä. Myrtillä on pienet, tummanvihreät lehdet, jotka tuoksuvat aromaattiselle öljylle. Se kasvaa pensasmaisesti, ja usein se...
Ruukussa kasvatettavia mähkiä myydään silloin tällöin kukkakaupoissa osana jouluistutuksia. Taitava huonekasviharrastaja voi saada mähkästä ympärivuotisen viherkasvin kasvattamalla sitä esimerkiksi terraariossa. Suurin osa suvun edustajista on kotoisin trooppisista...
Oleanteri on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla. Luonnossa sitä tavataan Välimeren maissa ja Aasiassa. Oleanteri kasvaa pensastaen, ja saavuttaa huonekasvina noin kahden metrin korkeuden. Lehdet ovat kärkeen kapenevia. Sievät, viisiterälehtiset tai kerrotut...
Kirjavien lehtien vuoksi kasvatettavia maaorkideoita kutsutaan englanniksi nimellä ”jewel orchids”, jalokiviorkideat. Macodes petola on yksi näistä. Luonnossa se kasvaa sademetsien kosteissa pohjakerroksissa. Sen lehdet ovat melko pieniä, ja niissä on voimakas, vaalea...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukkavanat ja näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai keltaiset....
Kääpiököynnösviikuna kasvaa köynnöstäen, toisin kuin viikunat yleensä. Sen lehdet ovat pienet ja ohuet, joskus kirjavat, ja ne painautuvat tiiviisti vasten sitä alustaa, jota pitkin kääpiököynnösviikuna kiipeilee. Vanhemmat yksilöt kasvattavat isompia ja jämäkämpiä...
Kookkaaksi kasvava kultaimarre on saanut nimensä sen kellertävän nukan peittämästä juurakosta, joka ajan myötä pyrkii kasvamaan ruukun ulkopuolelle. Kultaimarteen lehdet ovat liuskaiset ja sävyltään hopeanharmaat, ja muiden saniaisten tapaan niiden alapinnoille...
Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset, jopa yli...
Köynnösparsa on nopeakasvuinen ja köynnöstävä parsakasvi. Kasvutapansa vuoksi se kannattaa tukea esimerkiksi säleikköön. Köynnösparsalla ei ole varsinaisia lehtiä, vaan tummanvihreät ja kapeat laakaversot. Se kukkii pienin, valkoisin kukin, joista kehittyy...
Kiinanjasmiini on hentovartinen köynnös, jolla on sirot ja parilehdykkäiset lehdet sekä vaaleanpunaisista nupuista puhkeavat, sievät ja valkoiset kukat. Kukissa on voimakas hajuvesimäinen tuoksu. Kiinanjasmiini kasvatetaan yleensä säleikköön tai kaareen...
Kodinonni kasvaa luonnonvaraisena Välimeren läntisillä saarilla. Se on kasvutavaltaan mätästävä. Versot ovat langanohuet, ja lehdet vain muutamien millien kokoiset. Se soveltuu mainiosti terraarioon tai kasvatettavaksi lasikuvun alle.
Kirjolehdet ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Risteyttämisen ja jalostuksen ansiosta lajikkeita on valtavasti. Kirjolehtien lehdet ovat suuret ja ohuet, ja ne komeilevat yleensä vihreän ja punaisen eri sävyissä. Jotkut lajikkeet ovat jopa lähes kokonaan...
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Ihmeköynnökset ovat kauniita, puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seunustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat...
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sillä on hauska, käpymäinen kukinto. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Hienohelma tunnetaan vanhan ajan huonekasvina. Sillä on sirot ja piikikkäät versot, jotka roikkuvat rennosti alaspäin. Sillä ei ole varsinaisia lehtiä, vaan neulasmaiset laakavarret, jotka hoitavat lehtien tehtävää. Hienohelman kukat ovat pieniä, valkoisia ja tähden...
Häntäparsa kuuluu samaan lajiin kuin hienohelma (A. densiflorus ’Sprengeri’), mutta se on hienohelmaa pienempi ja tiiviskasvuisempi. Hyvällä hoidolla se voi kukkia pienin valkoisin kukin, joista kehittyy punaisia marjoja.
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niillä on pitkät lehdet, joiden keskeltä kukkavarret kasvavat. Kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen suojuslehti, joka voi olla väriltään esimerkiksi valkoinen,...
Adiantumit ovat trooppisia saniaisia, jotka useimmiten kasvavat maapohjassa, mutta joskus myös epifyytteinä paksuun sammalkerrokseen kiinnittyneinä. Niiden varret ja lehdet ovat hentoja ja ohuita, mistä johtuen niitä kutsutaan yleensä hiussaniaisiksi. Muiden...
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...