Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset kukat, joilla on...
Kasvikirjasto
Huiskuananas
Huiskuananakset kasvavat luonnonvaraisina Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä ne ovat tottuneet voimakkaaseen auringonpaisteeseen. Ananaskasveille tyypillisesti niiden lehtiruusuke kukkii vain kerran ja lakastuu sen jälkeen, mutta uusia versoja kasvaa vanhan tyvestä....
Kääpiöesikko
Värikkäät kääpiöesikot ovat huone-esikkojen (P. obconica) ohella alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Niiden kukat puhkeavat tiiviinä nippuna tummanvihreän lehtiruusukkeen keskelle. Kukkien keskus on tavallisesti keltainen.
Jalohortensia
Hortensioiden suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielen sanoista ”hydor”, joka tarkoittaa vettä, ja ”aggeion”, joka tarkoittaa astiaa. Tästä voikin päätellä jo paljon hortensioiden kasvuvaatimuksista. Jalohortensia on tuuhea pensas, jolla on suuret lehdet ja...
Helmililja
Alkukeväästä kukkakauppoihin myyntiin tulevien helmililjojen kukinto on pieni, tähkämäinen ja väriltään yleensä joko sininen tai valkoinen. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Helmililjat kasvavat noin 15-20 cm korkeiksi ja kukkivat maahan istutettuna toukokuussa.
Hyasintti
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Akileija
Akileijat ovat puutarhoista tuttuja perennoja, joita käytetään toisinaan myös leikkokukkana. Niiden kellomaisilla ja hieman nuokkuvilla kukilla on pitkät kannukset, joiden on ajateltu muistuttavan kotkan kynsiä. Siksi ne ovatkin saaneet tieteellisen nimensä...
Laakeriheiden marjat
Laakeriheiden marjat sopivat täydellisesti lisukkeeksi syksyisiin kimppuihin ja asetelmiin. Pienikokoiset marjat ovat väriltään mustikansinisiä ja aavistuksen metallinhohtoisia.
Tarhaneito
Hieman tilliä muistuttavat lehdet muodostavat kehän tarhaneidon kukan ympärille. Kukka on tavallisesti väriltään sininen. Tarhaneidon on ajateltu symboloivan harmoniaa ja rakkautta. Myös sen siemenkodat ovat koristeellisia, ja niitä myydään usein kuivakukkana.
Ruiskaunokki
Ruiskaunokkia kutsutaan joskus myös ruiskukaksi. Väriltään se on tavallisesti sininen, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös esimerkiksi valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Ruiskaunokkia kasvatetaan yleisimmin yksivuotisena kesäkukkana, mutta se soveltuu...
Ritarinkannus
Ritarinkannusten tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”delphis”, joka tarkoittaa delfiiniä. Kukkien takaosa on tunnelimainen, joten niiden on ajateltu muistuttavan loikkaavaa delfiiniä. Suomalaiset puolestaan näkevät kukassa ritarin kenkien kannuksen....
Sinipiikkiputki
Sinipiikkiputki hohtaa hopeansinertävässä sävyssä. Lehdet ovat sahalaitaisia ja teräväreunaisia. Sinipiikkiputki kestää maljakossa pitkään, ja se soveltuu myös kuivakukaksi.
Pallo-ohdake
Pallo-ohdakkeiden pyöreät kukinnot koostuvat pienistä tähdenmuotoisista kukista. Sävyltään ne ovat sinertäviä ja hieman metallinhohtoisia. Lehdet ovat sahalaitaisia. Pallo-ohdakkeet soveltuvat hyvin myös kuivakukiksi.
Maariankello
Maariankellon kukat ovat kookkaita ja kellomaisia. Pitkän ja suoran vartensa ansiosta se asettuu kauniisti korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Leikkohyasintti
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Sen kukinto koostuu useista tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Lemmikki
Lemmikkien sukuun kuuluu useita lajeja, mutta yleinen kuvaus lemmikin kukasta sopii melkein kaikille: pienet, tavallisesti vaaleansiniset kukat ja nukkaiset kukkavarret. Lemmikin englanninkielinen nimi on Forget-Me-Not, eli suomennettuna ”älä unohda minua”.
Hortensia
Hortensiat ovat näyttäviä leikkokukkia. Niillä on muhkea ja puolipallomainen kukinto, paksu varsi sekä kookkaat lehdet. Värivalikoimasta on saatu laaja jalostamalla, ja joskus kukinto voi olla myös kaksivärinen. Jotkut lajikkeet säilyttävät värinsä myös kuivattuna....
Isosinililja
Isosinililjan avautumaton kukinto on vielä kolmiomainen, mutta se muotoutuu pallomaiseksi kukkien avautuessa. Yksittäiset kukat on pieniä, sinisiä ja kuusiterälehtisiä. Lehdet ovat pitkiä ja kapeita.
Katkero
Katkerot ovat saaneet nimensä Gentiukselta, Illyrian viimeiseltä kuninkaalta, jonka uskotaan tunnistaneen katkeroiden lääketieteelliset hyödyt. Niitä on käytetty muun muassa haavojen ja kuumeen hoitoon. Tänä päivänä niillä maustetaan alkoholijuomia. Leikkokukiksi...
Eteläntähti
Eteläntähdellä on nukkaisilta ja pehmeiltä tuntuvat lehdet sekä pienet, viisiterälehtiset ja useimmiten vaaleansiniset kukat. ’Alba’-lajikkeen kukat ovat kuitenkin valkoiset. Varsista erittyy leikatessa maitomaista nestettä, joka voi ärsyttää ihoa.
Helmililja, leikkokukka
Helmililjaa kutsutaan joskus myös helmihyasintiksi. Kasvisuku on saanut nimensä myskiä tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta, sillä joidenkin lajien tuoksun sanotaan olevan myskimäinen. Leikkohelmililjan sesonki ajoittuu alkuvuoteen ja kevääseen.
Vanda
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinivioletti V. coerulea, joka voi kasvaa lähes metrin...