Valitse sivu

Ylimystön puutarhoista tavallisen kansan keskuuteen – tutustu tulppaanien historiaan!

Tulppaanit ovat lumonneet ihmisiä kauneudellaan jo vuosisatojen ajan. Historiansa aikana ne ovat matkustaneet ylimystön puutarhoista tavallisen kansan keskuuteen – matkan varrella ne ovat muuttaneet muotoaan, kärsineet viruksesta ja aiheuttaneet pörssiromahduksen.

Tulppaanikimppu on samalla ihanan arkinen ja kuitenkin pieni pala luksusta. Suomalaisten suosikkikukka on tehnyt pitkän matkan tavallisen kansan kotien somisteeksi – aiemmin ne ovat kielineet korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta ja symboloineet vaurautta. Tutustu tulppaanien vivahteikkaaseen historiaan ja katso kevätkodin tulppaanikimppua uusin silmin!

Matka alkaa Turkista

Tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Keski-Aasiasta, missä ne kasvavat usein vuoristoisilla ja vaikeakulkuisilla alueilla. Ne altistuvat ankarille olosuhteille: voimakkaalle tuulelle, kylmyydelle ja kuivuudelle. Luonnonvaraisen tulppaanin näkemisen eteen saa siis nähdä vaivaa.

Kantamuodot poikkeavat useimmista nykyisin viljellyistä tulppaaneista. Ne ovat pienikukkaisempia ja lyhytvartisempia – näyttävät ja katseenkääntävät tulppaanit ovat jalostamisen tulosta.

Tulppaanien kaupallinen kasvatus ja jalostus alkoi noin tuhat vuotta sitten Osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Euroopassa ihastuttiin myöhemmin pyöreistä terälehdistä ja kuppimaisista kukista, mutta Turkissa jalostajat suosivat kapeita ja miekkamaisia terälehtiä. Tulppaani oli myös arvostettu uskonnollinen symboli, jonka merkitys taiteessa ja kulttuurissa oli suuri.

Kaksiväriset tulppaanit kietoivat ylimystön pikkusormensa ympärille

Ensimmäiset tulppaanit tuotiin Eurooppaan 1500-luvulla. Samalla ne saivat nykyisen nimensä, jonka juuret ovat turkinkielisessä, turbaania tarkoittavassa sanassa.

Myös eurooppalaiset rakastuivat tulppaaneihin, ja erityistä ihastuneita niihin oltiin Alankomaissa. Turkkilaisten jalostajien suosimat miekkamaiset ja yksiväriset tulppaanit eivät kuitenkaan puhutelleet hollantilaisia. He keksivät mielestään jotain parempaa: kaksiväriset tulppaanit.

Kaksiväriset tulppaanit ihastuttivat kansaa niin, että hurjimmillaan yksittäisestä, harvinaisesta sipulista oltiin valmiita maksamaan summa, joka vastasi usean kivitalon arvoa. Tulppaanit olivat varakkaiden luksusta. Kaikkein harvinaisimman ja kauneimman tulppaanin titteliä kantoi ‘Semper Augustus’, jonka terälehtiä somisti liekehtiväksi ja maalausmaiseksi kuvailtu, punavalkoinen kuviointi.

Matkassa oli vain yksi mutka: kukaan ei tiennyt, mikä värimuunnoksen aiheutti. Jalostajat yrittivät saada muunnoksen aikaan toinen toistaan ihmeellisimmillä keinoilla. Kukkapenkkiin saatettiin levittää esimerkiksi pulujen ulostetta tai maalia siinä toivossa, että ne saisivat tulppaanin värin “rikkoutumaan”. Kirjavan tulppaanin kasvattaminen oli lottovoitto.

Tulppaanit

Kirjavien tulppaanien salaisuus paljastui vasta 1900-luvulla: värimuunnoksen aiheutti mosaiikkivirus. Virusta tavataan eri kasveilla vielä tänäkin päivänä. Tulppaanien tapauksessa tartunta heikentää sipulia ja tekee sen lisäämisestä vaikeaa. Tämän takia ‘Semper Augustus’ on hävinnyt puutarhoista, mutta jotkin nykyiset lajikkeet pyrkivät yhä jäljittelemään sitä.

Tulppaanikaupan kiihtyessä markkinat ylikuumenivat. Sipulikauppa oli Alankomaissa kiihkeimmillään vuosina 1636-1637, jolloin ”tulppaanimania” johti talouskuplan puhkeamiseen. Tulppaanit aiheuttivat pörssiromahduksen.

Tällainen hullaantuminen kasvia heikentävästä värivirheestä voi kuulostaa omituiselta, mutta ilmiö on tuttu tänä päivänäkin – ollaanhan kirjavista huonekasveistakin valmiita maksamaan huomattavia summia.

Tulppaanikimppu

Ylellisyyden symbolista kaiken kansan iloksi

Kaiken tämän jälkeenkin tulppaanit ovat edelleen yksiä rakastetuimpia kukkia – niin puutarhassa kuin maljakossakin. Alankomaat ovat säilyneet tulppaanien suurimpana tuottajana, ja tuulimyllyjen kehystämät värikkäät tulppaanipellot ovat kaikille tuttu mielikuva. Suomessa on kuitenkin myös kotimaista tulppaanituotantoa.

Punaiset ja valkoiset tulppaanit somistavat loppuvuodesta joulukotia, ja sesonki jatkuu aina kevääseen saakka. Tavallisten leikkotulppaanien lisäksi saatavilla on esimerkiksi ripsureunaisia papukaijatulppaaneja ja tyylikkäitä ranskalaisia tulppaaneja.

Monivärisistä kukistakaan tarvitse enää maksaa mansikoita, ja ne ovat nykyisin puhtaita viruksista – värien vaihtelu on jalostuksen tulosta.

Avainsanat: