Valitse sivu

Amppelikasvit sopivat hyvin lemmikkikotiin – katso vinkit ja hoito-ohjeet

Viherkasvit amppelissa

Amppelikasvit tuovat kotisi sisustukseen villiä viidakon tunnelmaa. Roikkuvat viherkasvit sopivat hyvin lemmikkitalouteen, sillä pienet ja innokkaat karvakuonot eivät pääse niihin tassuillansa. Myös pienten lasten kanssa kannattaa olla varovainen viherkasveilla sisustaessa, amppelinaruilla saat nostettua amppelikasvit pois uteliaiden tieltä.

Vihersisustaminen tuo kotiin lämpöistä ja kodikasta tunnelmaa – viherkasveja kannattaakin sijoitella moneen eri tasoon, näin saat lopputuloksesta mielenkiintoisen. Lattiatasolle voit sijoittaa suurimmat viherkasvit, pöydälle ja hyllylle hieman pienemmät. Amppelikasvit ovat myös hyvä siitä syystä, että saat viherkasvisi lähelle ikkunaa roikkumaan, jolloin ne saavat tarpeeksi luonnonvaloa.

Amppelinaruja voi kokeilla tehdä itse tai voit ostaa valmiita naruja hyvin varustelluista kukkakaupoista sekä puutarhamyymälöistä.

Kuuntele Versoilevan podcast – 10 x amppelikasvit sisälle

Amppelikasvit tuovat kotiin kivaa vehreyttä ja tunnelmaa.

Kultaköynnös

Kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) on liaanimaisesti kasvava, helppohoitoinen viherkasvi amppeliin. Voit kokeilla kasvattaa sitä myös ylöspäin kehikkoa tai paksumpaa tukikeppiä vasten. Kultaköynnös on hyvä kasvi aloittelevalle viherpeukalolle.

Kultaköynnös menestyy vähäisessä valossa, mutta kirjavammat lehdet saat mitä valoisammalle paikalle sen sijoitat. Lehtien kirjavuus on valko-vihreä tai kelta-vihreä. Versot kasvavat liaanimaisesti, eivätkä haaroitu. Lehtien muoto on hieman herttamainen. Kultaköynnös tarttuu kiipeilyalustaansa tiukasti ilmajuuriensa avulla.

Älä sijoita liian paahteiselle paikalle, viihtyy ennemmin varjoisassa nurkassa ja vähäisessä valossa. Kastele tasaisesti, pintamullan voi antaa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Multa kannattaa olla mielummin hieman kuivahko kuin liian kostea. Liikakastelun huomaat siitä, kun kasvi alkaa pudottamaan lehtiänsä. Tykkää sumuttelusta – hyvä tapa puhdistaa pitkäksi kasvaneen kultaköynnöksen lehdet pölystä on, viemällä se suihkuun. Lannoita kasvukaudella pari kertaa kuukaudessa.

Lisää ja tuuhenna kasvia helposti latva- tai varsipistokkaista. Varhainen kevät on parhain pistokaslisäykseen. Leikkaa 10-15 cm mittainen pistokas ja juurruta se vesilasissa. Istuta juurtumisen jälkeen multaan ja huolehdi kastelusta. Voit istuttaa pistokkaat myös samaan ruukkuun kuin alkuperäinen kasvi, näin saat siitä tuuheamman ja näyttävämmän.

Kultaköynnös on yksi helppohoitoisimmista viherkasveista. Canva

Hopeaköynnös

Hopeaköynnös (Scindapsus pictus) on nopeakasvuinen ja hopeanhohtoinen viherkasvi amppeliin tai tukikehikkoon. Se voi kasvaa useiden metrien mittaiseksi. Hopeaköynnös käyttää ilmajuuriaan kiipeilypintoihin takertumiseen. Hopeaköynnöksen koristeelliset lehdet ovat hieman herttamaiset ja yleisväri on tummahkon vihreä.

Viihtyy valoisassa sekä puolivarjoisassa kasvupaikassa. Älä sijoita sitä liian kuumaan ja auringonpaahteiseen paikkaan. Ihanteellisessa kasvupaikassa, eli tasaisesti valoa ja varjoa, lehdistä kasvaa suuret ja nivelvälit ovat lyhyemmät. Hopeaköynnös viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, liian kylmästä (alle +15 astetta) se ei tykkää. Nopeakasvuisena amppelikasvina se voi kasvaa vuodessa jopa useamman metrin. Älä leikkaa liikaa, pitkäksi kasvanut kasvi alkaa haaroittumaan. Istuta keväisin tarpeen vaatiessa. Pituuteensa nähden hopeaköynnöksellä on melko heikko juuristo, joten se ei kaipaa suurta ruukkua.

Kastele hopeaköynnöstä harkiten. Mullan täytyisi olla jatkuvasti hiukan kosteaa, mutta ei koskaan liian märkää tai liian kuivaa. Liika märkyys veltostuttaa kasvin lehdet ja liika kuivuus aiheuttaa lehtien kärkien ruskistumista. Voit lannoittaa kasvia kerran kuussa kautta vuoden.

Hopeaköynnös on näyttävä amppelikasvi. Shutterstock

Juorut

Juorut (Tradescantia) tunnetaan myös nimellä kolmiokukka, ne kuuluvat runsaslajiseen kasvisukuun. Juorut ovat nopeakasvuisia ja kauniisti rönsyileviä amppelikasveja. Juorut ovat helppohoitoisia ja sopivat hyvin vasta aloittelevalle viherpeukalolle.

Juorun lehdet ovat teräväkärkisiä ja soikeita, versot voivat kasvaa usean metrin mittaisiksi. Koko ja väritys vaihtelee lajin ja lajikkeen mukaan – juoruja on saatavilla useita erilaisia. Kolmiokukka-nimitys tulee siitä, että useimpien juorujen kukat ovat kolmiterälehtisiä. Kukat ovat pieniä ja väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia. Perinteisin huonekasvina kasvatettava juoru meillä Suomessa on arkijuoru. Arkijuorun lehdet ovat kokonaan vihreät ja se kukkii valkoisin pienin kukkasin. Värikkäämpiä juoruja ovat mm. herrasjuoru ja purppurajuoru – näiden lajikkeiden lehdet muuttuvat punaisiksi, kun ne saavat tarpeeksi valoa.

Juorut sopeutuvat hyvin monenlaisiin kasvupaikkoihin: kosteaan ja kuivaan huoneilmaan, paljoon tai vähään valoon. Se sopii täydellisesti ensimmäiseksi viherkasviksi nuorelle tai vasta viherkasviharrastusta aloittelevalle. Ihanteellisin paikka juorulle on amppelissa ikkunan äärellä, jossa se saa paljon luonnonvaloa. Älä sijoita kuitenkaan paahteiselle paikalle. Juorut saattavat selvitä hyvin niukassakin valossa. Mitä värikäslehtisempi juoru, sitä enemmän se kaipaa valoa. Vaihda kasvualusta joka tai joka toinen kevät.

Juorut pitävät tasaisesta ja runsaasta kastelusta. Anna pintamullan hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kastelukertaa. Suihkuttele usein ja vie välillä myös suihkuun. Lannoita kasvukaudella miedolla lannoittella, joka toisella kastelukerralla.

Lue lisää juoruista – Kasvimaailman juorut

Juoru on nimensä veroinen, se leviää kuin juoru. eKukka.fi

Kultaimarre

Kultaimarre (Phlepodium aureum) ei ole aivan perinteisesti roikkuva amppelikasvi, mutta se sopii kuitenkin hyvin amppeliin roikkumaan. Sen kasvutapa on rennon rönsyilevä. Se kuuluu sanikkaiskasveihin ja nimestään huolimatta sen lehdet ovat jopa hieman hopeisen harmaaseen taittuvat. Kultaimarteella on osittain mullan päällä kasvava juurakko. Juurrakon maavarsien vihreä karva muuttuu iän myötä kullansävyisestä punertavanruskeaksi – siitä mahtaa kultaimarteen nimityskin tulla.

Kultaimarre sopii ruukkukasviksi pöydälle tai lipaston päälle. Parhaiten se pääsee kuitenkin oikeuksiinsa amppelissa. Kasvi viihtyy kirkkaassa hajavalossa, älä sijoita suoraan auringonpaisteeseen. Kasvualustan tulee olla ilmava ja hyvin vettä läpäisevä.

Istuta kultaimarre laakeaan ja matalahkoon ruukkuun. Sen juurakko tykkää suikerrella sivuttaisessa suunnassa, joten liian korkeassa ja kapeassa ruukussa se ei viihdy. Kastele tasaisesti, multa ei saa kuivua kokonaan. Kultaimarre on hyvin sitkeä kasvi ja se sinnittelee hyvin myös talven yli. Talven pimeään jaksoon kannattaa ottaa avuksi kasvivalo. Lannoita kasvukaudella parin viikon välein miedolla lannoitteella. Tykkää sumuttelusta.

Kultaimarre sopii lipaston päälle ja myös amppeliin. eKukka.fi

Herttalyhty

Herttalyhty (Ceropegia woodii) tunnetaan myös nimellä herttaköynnös. Se ihastuttaa riippuvilla versoillaan, jossa kasvaa sydämenmuotoiset lehdet. Voit kasvattaa herttalyhtyä amppelissa tai ylöspäin tukea vasten. Herttalyhdyn nimi tulee sen kukista, jotka muistuttavat lyhtyjä. Ihanteellisella paikalla ja hyvin hoidettuna se voi innostua kukkimaan runsaastikin keväästä syksyyn. Herttalyhty on niin koristeellinen, että sitä käytetään myös kukkasidontatöissä.

Herttalyhty viihtyy normaalissa huoneenlämmössä. Voit sijoittaa sen talveksi hieman viileämpään paikkaan, kunhan lämpötila pysyy yli +10 asteen. Herttalyhty pitää hyvin valoisasta kasvupaikasta ja se sietää melko hyvin myös auringonpaistetta. Valottomassa paikassa herttalyhty ei viihdy ja menettääkin nopeasti kauneutensa. Kun lehtien väri kalpenee ja nivelväli pitenee, tiedät että on aika siirtää kasvi valoisammalle paikalle.

Herttalyhty viihtyy hiekansekaisessa mullassa ja kestää myös pienen kuivahtamisen. Anna pintamullan kuivahtaa 2-3 sentin syvyydeltä ennen seuraavaa kastelukertaa. Kastele talvikaudella vielä harvemmin, mutta älä päästä multaa täysin kuivahtamaan. Lannoita miedolla lannoitteella parin viikon välein, keväällä ja kesällä.

Herttalyhty on suloinen amppelikasvi. Canva

Helmi- ja hernevillakko

Helmivillakko (Senecio rowleyanus) ja hernevillakko (Senecio herreianus) ovat ihastuttavia mehikasveja. Ne ovat läheistä sukua toisilleen, joten ne sekoitetaan usein keskenään. Helpoimmin tunnistaminen onnistuu lehdistä. Helmivillakon lehdet ovat pyöreitä, marjamaisia ja joskus valkokirjavia. Sen pitkät versot muistuttavat helminauhaa. Hernevillakon lehdet ovat puolestaan selkeästi soikeampia ja teräväkärkisiä, ja lisäksi sen varret ovat paksumpia ja mehevämpiä.

Loppujenlopuksi näillä kahdella lajilla on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. Molemmat ovat kotoisin Etelä-Afrikasta, missä ne ovat tottuneet elämään ankaran kuivilla alueilla. Ne kasvavat maata pitkin kiemurrellen ja muodostavat mattomaisia kasvustoja. Mehevät lehdet ovat soveltuneet veden varastointiin. Molemmat kukkivat pienin, valkoisin kukin, joissa sanotaan olevan makea ja mausteinen, jopa kanelimainen tuoksu.

Sekä hernevillakkoa että helmivillakkoa kasvatetaan huonekasvina yleensä amppelissa, jolloin niiden versot saavat riippua rennosti alaspäin. Ne tarvitsevat runsaasti auringonvaloa, ja kestävät totuttelun jälkeen jopa paahdetta. Vettä kannattaa antaa kerralla reilummin, mutta sen jälkeen kasvualusta saa kuivahtaa kunnolla. Lehdet saavat jopa hieman pehmetä ennen seuraavaa kastelukertaa. Lisääminen pistokkaista on helppoa, ja pistokkaat voi juurruttaa suoraan kasvualustaan.

Helmi- vai hernevillakko? Tunnistatko kumpi on kumpi. eKukka.fi

Korallikaktus

Korallikaktus (Rhipsalis Baccifera) on hauskannäköinen kasvi amppelissa. Kasvin tunnistaa sen upeista, tummanvihreistä versoista, jotka kasvaa villinä ja rehevinä. Nimestään huolimatta, korallikaktus on muihin kaktuksiin verrattuna pehmoinen kaveri. Piikit eivät kuulu tämän kasvin ominaisuuksiin.

Korallikaktus ei pidä kuivuudesta, joten kastele sitä säännöllisesti. Kastele kerralla runsaasti ja anna sitten pintamullan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelukertaa. Talvikaudella kastelu on vähäisempää. Se on helppohoitoinen kasvi, joka sopii vihersisustukseen kiireiseenkin kotiin. Korallikaktus pitää runsaasta hajavalosta, älä sijoita liian pimeään nurkkaan tai liian lämpimälle ja paahteiselle paikalle. Se viihtyy hyvin normaalissa huoneenlämmössä.

Nuori korallikaktus on hieman pystykasvuinen ja iän myötä versot alkavat roikkumaan. Lannoita korallikaktusta kasvukaudella, keväästä syksyyn, joka toinen viikko. Lannoitus on hyvä olla mieto. Viihtyy parhaiten hiekansekaisessa mullassa.

Korallikaktus on hauska amppelikasvi. Canva

Muorinkukka

Muorinkukan (Peperomia) lajikkeiden laajasta kirjosta löytyy varmasti jokaiselle suosikki. Lajikkeita löytyy sekä pystykasvuisena että rentovartisina, amppeliin sopivina. Muorinkukan koristeelliset lehdet voivat olla monen väriset, esimerkiksi vihreät, punertavat, kellertävät, hopeanhohtoiset tai uurteiset. Amppeliin sopivia lajikkeita ovat esimerkiksi pennimuori sekä riippamuori.

Muorinkukat pitävät kosteasta huoneilmasta, joten muista sumutella suihkepullolla silloin tällöin. Kasvi pitää hajavalosta, älä sijoita liian kuumalle ikkunapaikalle. Kastele säännöllisesti, anna pintamullan kuivahtaa kastelukertojen välissä. Liikakastelu mädättää helposti muorinkukan juuret, joten kastelun kanssa kannattaa olla varovainen. Talvikaudella kastelu voi olla vähäisempää, mutta älä silloinkaan päästä multaa täysin kuivaksi. Lannoita kasvukaudella parin viikon välein.

Kasvualustan olisi hyvä olla hieman hiekansekaista, voit sekoittaa tavalliseen kukkamultaan esimerkiksi kaktus- ja mehikasvimultaa tai hiekkaa. Muorinkukat viihtyvät normaalissa huoneenlämmössä. Talvikaudella lämpötila voi olla hieman viileämpi, ei kuitenkaan alle +15 astetta.

Muorinkukkien sukuun mahtuu hyvin eri värisiä ja muotoisia kasveja. Canva

Muratti

Muratti (Hedera) on tuttu kasvi, jota näkee yksistään amppelissa ja paljon myös terassilla ja parvekkeella kukkaistutuksissa. Se on hyvä lisukekasvi kesäkukka- ja syyskukkaistutuksiin. Muratti on suosittu kasvi myös joulukukkaistutuksissa. Murattia käytetään paljon myös kukkasidonnassa, kukkakimppujen ja kukka-asetelmien koristeena. Monen paikan viherkasvi siis kyseessä – se ihastuttaa jokaisessa sesongissa ympäri vuoden.

Murattia on saatavilla usean eri kokoisena ja lehtien muodot sekä väritys voivat myös vaihdella lajikkeesta riippuen. Sijoita puolivarjoisalle tai varjoisalle paikalle, vältä suoraa auringonpaahdetta. Kirjavalehtiset lajikkeet tarvitsevat enemmän valoa. Kastele tasaisesti, pintamulta saa kuivahtaa kevyesti kastelukertojen välissä.

Siirrä muratti talvikaudella viileämpään paikkaan ja kastele harvemmin. Lannoita kasvukaudella kerran viikossa miedolla lannoitteella. Pitää sumuttelusta – suihkuttelu ennaltaehkäisee myös kasvituholaisia.

Muratti on yksi tunnetuimmista viherkasveista. eKukka.fi

Rönsylilja

Rönsylilja (Chlorophytum) on varmasti monelle tuttu kasvi. Se on todella helppohoitoinen ja kasvaa nopeasti. Rönsylilja on todellinen selviytyjä – vaikka unohtaisit sen hoitamisen hetkeksi aikaa, se varmasti jaksaa sinnitellä. Lajikkeesta riippuen lehtien väritys on vihreä tai valko-vihreä. Nopean kasvunsa ansiosta rönsylilja on suosittu kasvi. Rehevä ja raikas rönsylilja viihtyy monenlaisessa kasvupaikassa, kasvualustaksi sille kelpaa tavallinen kukkamulta.

Rönsyliljan kukinta voi sattua mihin aikaan vuodesta vain, se kasvattaa pitkät varret joihin kehittyy valkoiset kukat. Näihin varsiin kasvaa myös rönsyliljan pienet taimet, joista sitä on helppo lisätä. Pienet taimet voi juurruttaa vesilasissa tai laittaa suoraan kosteaan multaan kasvamaan. Rönsyliljan rönsyt ovat koristeelliset ja niitä voikin ihastella ilman niiden poistamista emokasvista. Vallattomasti rönsyilevä rönsylilja tuo kotiisi villiä viidakon tunnelmaa.

Ihanteellinen hoito rönsyliljalle on tasainen kosteus ja hajavalo. Älä sijoita liian kuumaan ja paahteiseen paikkaan. Pitää sumuttelusta. Rönsyliljan lehtien kärjet ruskistuvat, jos kasvi saa liian vähän vettä tai huoneilma on liian kuiva. Lannoita kasvukaudella miedolla lannoitteella.

Rönsylilja on helppohoitoinen ja nopeakasvuinen. Canva

Aarnipeikonlehti

Aarnipeikonlehti (Monstera adansonii) on yksi tämän hetken trendikkäimmistä kasveista ja se sopii amppeliin täydellisesti. Kasvilla on tunnistettavat, reikäiset lehdet ja se kuuluu peikonlehtien sukuun. Köynnöstävä kasvutapa, voit kokeilla kasvattaa sitä myös köynnöstukea vasten. Ajan saatossa saattaa kasvaa melko kookkaaksi. Aarnipeikonlehti vaatii hoitajaltaan hieman enemmän huomiota, joten kasvi sopii sellaiselle jolla on jo kokemusta viherkasvien hoidosta.

Aarnipeikonlehti viihtyy normaalissa huoneenlämmössä ja runsaassa hajavalossa. Älä sijoita suoraan auringonpaahteeseen. Kasvi pitää sumuttelusta ja voit käyttää sen myös suihkussa silloin tällöin. Pidä kasvualusta tasaisen kosteana, pintamulta saa kuivahtaa kevyesti kastelukertojen välissä.

Liian pitkäksi kasvanutta aarnipeikonlehteä voit leikata lyhyemmäksi, paras aika hoitoleikkaukselle on kevät ja kesä. Verso kannattaa leikata aivan halutulla korkeudella olevan lehden yläpuolelta. Tämän jälkeen sen voi katkoa varsi- ja latvapistokkaiksi. Lyhennä ensimmäisen varsipistokkaan varren pala leikkaamalla se ensimmäisen lehden alapuolelta poikki. Latvapistokkaaseen jätetään 2-3 lehteä ja varsipistokkaaseen 1-2 lehteä. Juurruta vesilasissa ja lisää emokasvin kanssa samaan ruukkuun – näin saat kasvista tuuheamman.

Aarnipeikonlehti on yksi trendikkäimmistä kasveista. Canva

Avainsanat: