Helmivillakko ja hernevillakko lumoavat hennolla ilmeellään sekä hyväntuoksuisilla kukinnoillaan. Joko osaat erottaa ne toisistaan?
Helmivillakko (Senecio rowleyanus) ja hernevillakko (Senecio herreianus) ovat ihastuttavia mehikasveja. Ne ovat läheistä sukua toisilleen, joten ei ole ihme, että ne sekoitetaan usein keskenään.
Tunnistaminen onnistuu kuitenkin helposti lehdistä: Helmivillakon lehdet ovat pyöreitä, marjamaisia ja joskus valkokirjavia. Sen pitkät versot muistuttavat helminauhaa. Hernevillakon lehdet ovat puolestaan selkeästi soikeampia ja teräväkärkisiä, ja sen varret ovat paksumpia ja mehevämpiä.
Loppujenlopuksi näillä kahdella lajilla on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. Molemmat ovat kotoisin Etelä-Afrikasta, missä ne ovat tottuneet elämään ankaran kuivilla alueilla. Ne kasvavat maata pitkin kiemurrellen ja muodostavat mattomaisia kasvustoja. Mehevät lehdet ovat soveltuneet veden varastointiin. Molemmat kukkivat pienin, valkoisin kukin, joissa sanotaan olevan makea, mausteinen ja jopa kanelimainen tuoksu.
Näin hoidat helmivillakkoa ja hernevillakkoa
Kasvupaikka
Sekä hernevillakkoa että helmivillakkoa kasvatetaan huonekasvina yleensä amppelissa, jolloin niiden versot saavat riippua rennosti alaspäin. Ne tarvitsevat runsaasti auringonvaloa, ja totuttelun jälkeen ne kestävät jopa paahdetta. Kasvualustan tulisi olla hyvin vettä läpäisevää.
Kastelu ja lannoitus
Vettä kannattaa antaa kerralla reilummin, mutta sen jälkeen kasvualusta saa kuivahtaa kunnolla. Lehdet saavat jopa hieman pehmetä ennen seuraavaa kastelukertaa. Lannoita kasvukaudella miedolla lannoitteella noin kerran kuukaudessa.