Miekkalilja on nimetty sen kapeiden ja miekkamaisten lehtien mukaan. Myös sen tieteellinen nimi tarkoittaa pientä miekkaa. Sen suuret kukat aukeavat hiljalleen alhaalta ylöspäin. Varsi on pitkä ja vahva, ja suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta miekkalilja on...
Neulaproteoiden kukinto koostuu pienistä, neulamaisista kukista. Kukinnot loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyissä. Yleisin leikkokukkana myytävä neulaprotea on leveäneulaprotea (L. cordifolium) ja sen useat eri lajikkeet.
Oksaneilikoiden värivalikoima on laaja, ja niitä löytyy sekä yksivärisenä että kirjavana. Tavallisista leikkoneilikoista poiketen niiden varsiin puhkeaa useita pieniä kukkia ja nuppuja. Hyvän kestävyytensä ja ympärivuotisen saatavuutensa ansiosta ne ovat yksiä...
Kukonheltta on saanut nimensä sen kukon helttaa muistuttavasta, hauskasta ja röyhelöisestä kukinnosta. Värivalikoimasta löytyy lämpimiä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyjä.
Kukontöyhtöjen tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”kelos” joka tarkoittaa palamista. Niiden kukinnot ovat ylöspäin kapenevia ja ne hehkuvat voimakkaissa ja lämpimissä sävyissä, minkä takia niiden on ajateltu muistuttavan liekkiä.
Kultahehkun kukinto on pieni, keltainen ja pallon muotoinen. Varsi on suora ja lehdetön. Kultahehku soveltuu hyvin myös kuivakukaksi, sillä se säilyttää värinsä ja muotonsa myös kuivattuna.
Kultainkiväärin paksut ja vahamaiset tukilehdet muistuttavat mehiläispesää. Varsinaiset kukat puhkeavat tukilehtien suojasta.
Kymbidi on näyttävä ja arvokkaan näköinen orkidea, jota käytetään paljon liimaustekniikalla toteutetuissa sidontatöissä. Yhdessä varressa voi kasvaa jopa yli kymmenen kukkaa, joten kukkia leikataan usein yksittäin suppiloihin, jotta ne asettuisivat paremmin mataliin...
Leijonankidan nimi viittaa kukan muotoon, joka muistuttaa hieman avonaista suuta. Muissa kielissä sitä kutsutaan muun muassa lohikäärmeen kidaksi tai jäniksen huuleksi. Tuoksuvat kukat puhkeavat pitkän ja suoran varren päähän, ja ne ovat usein sävyltään...
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Niiden kukinto koostuu useista, tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Leikkokärsämöt ovat ihastuttavan luonnonkukkamaisia, ja ne soveltuvat myös kuivakukiksi. Niiden runsas kukinto koostuu useista pienistä kukista. Kärsämöt ovat saaneet tieteellisen nimensä kreikkalaisesta mytologiasta tutun Achilles-sankarin mukaan. Hänen sanottiin...
Kaikki ovat joskus kuulleet tarun nuoresta, omaan peilikuvaansa rakastuneesta Narkissos-nimisestä miehestä, jonka mukaan narsissi on oletettavasti saanut nimensä. Nuorukainen menehtyi ihaillessaan omia kasvojaan lähteen heijastuksesta, ja hänen kuolinpaikalleen kasvoi...
Neilikoita on käytetty floristiikassa jo satoja vuosia, ja kestävyytensä, laajan värivalikoimansa ja monikäyttöisyytensä ansiosta ne ovat yksiä myydyimpiä leikkokukkia. Niiden tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat jumalten...
Ruusut eivät juuri esittelyä kaipaa. Ne ovat myydyimpiä leikkokukkia kautta maailman. Ruusujen väreihin on liitetty paljon eri merkityksiä, ja varsinkin punaisen ruusun on ajateltu symboloivan syvää ja intohimoista rakkautta. Se on kuitenkin yleinen myös esimerkiksi...
Butterfly-leinikit ovat Japanilaisen kasvattamon jalostamia leinikkilajikkeita. Useimmin käytetyn, tavallisen jaloleinikin terälehdet ovat kerrotut, mutta Butterfly-leinikeillä ne ovat yksinkertaisemmat. Yhteen varteen voi puhjeta jopa viisitoista kukkaa.
Cloni Pon-Pon -leinikit kasvatetaan Italiassa mukuloita kloonaamalla. Niiden kukat ovat suuria ja usein kaksivärisiä. Terälehdet ovat röyhelöreunaisia.
Tarhakehäkukan kukinnot ovat väriltään joko iloisen keltaisia tai oransseja, ja kehäkukkien uskotaankin symboloivan onnea ja iloa. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia ja päivänkakkaramaisia tai vaihtoehtoisesti tuuheita ja kerrottuja. Kehäkukkien tieteellisen...
Keisarinpikarililjan kellomaiset kukat nuokkuvat tiiviinä nippuna pitkän ja suoran varren päässä. Kukkien yläpuolella kasvaa ananasmainen tupsu suojuslehtiä. Kukat ovat tavallisesti väriltään oransseja, mutta myös keltakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Kenguruntassut ovat saaneet nimensä niiden pehmeiden ja nukkaisilta tuntuvien, kengurun tassua muistuttavia kukkien mukaan. Ne kasvavat luonnonvaraisina Australiassa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut niiden nimeämiseen. Kenguruntassujen tieteellinen nimi puolestaan...
Leikkokukkina myytävien kiinanastereiden mykerökukinnot ovat usein kerrannaisia, mutta saatavilla on myös yksinkertaisempia, päivänkakkaraa muistuttavia lajikkeita. Kukinnot keskus on tavallisesti keltainen, laitakukkien värit vaihtelevat. Kiinanasterit ovat läheistä...
Krysanteemit ovat ruusujen ja neilikoiden ohella myydyimpiä leikkokukkia. Värivalikoima on runsas, ja myös kukkien koko, lukumäärä ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen. Japanissa keisarillisen perheen sinettinä käytetään krysanteemin kuvaa.
Kurjenmiekkojen tieteellinen nimi tarkoittaa sateenkaarta, mutta niiden suomenkielinen nimi viittaa todennäköisesti niiden miekkamaisiin lehtiin. Luonnonvaraisina ne viihtyvät usein kosteikoilla, joilla myös kurjet pesivät. Hollanninkurjenmiekka on suosittu...
Mimosa on kevään suosituimpia leikkokukkia. Sen kukat pieniä, pallomaisia ja iloisen keltaisia, ja ne kasvavat muhkeissa tertuissa. Kukkien tuoksu muistuttaa karvasmantelia. Lehdet ovat hentoja ja parilehdykkäisiä. Mimosa säilyy kauniina myös kuivattuna.
Hopeaikiviuhko kuuluu samaan sukuun sini-ikiviuhkon kanssa, mutta sen kukat ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Se soveltuu hyvin täytekukaksi tuomaan ilmavuutta ja keveyttä sidontatöihin, ja se myös kuivuu kauniisti.
Hopeapuiden kukaksi mielletään usein niiden paksuista ja puumaisista tukilehdistä koostuva tiivis latvaosa. Varsinainen kukinto löytyy kuitenkin näiden tukilehtien suojasta, mutta leikoiksi leikatuilla oksilla sitä ei yleensä ole päässyt vielä muodostumaan. Lehdissä...
Runsaskukkainen inkalilja on edullinen ja kohtalaisen kestävä leikkokukka. Kukat ovat tuoksuttomia ja usein kaksivärisiä. Terälehdissä on tummia laikkuja tai juovia. Lehdet kannattaa poistaa, sillä ne kellastuvat herkästi.
Leinikkien tieteellinen nimi muodostuu pientä sammakkoa tarkoittavista latinankielisistä sanoista, sillä useat suvun edustajat kasvavat luonnonvaraisina vesistöjen lähellä. Leikkokukaksi viljellään lähinnä jaloleinikkiä ja sen lukuisia eri lajikkeita. Kukkien varret...
Jänönputken yksittäiset kukat ovat pieniä ja keltavihreitä. Pyöreät lehdet kiertyvät kokonaan varren ympärille. Tuuheutensa ja runsaan kukintansa vuoksi jänönputkea käytetään usein lisukekukkana, ja se on omiaan tuomaan kimppuihin luonnollista ja rentoa...
Kallalla eli huonevehkalla on vehkakasveille tyypillisen muotoinen, tähkämäinen kukinto, joka muodostuu useista pienistä kukista. Värikäs suojuslehti kiertyy trumpettimaisesti kukinnon ympärille. Värivalikoima on laaja, ja saatavilla on jopa melkein musta lajike....
Poimulehtien tieteellinen nimi tarkoittaa alkemistia, ja niiden lehdille kertyvillä pisaroilla on uskottu olevan erilaisia taikavoimia. Alkemistit ovat esimerkiksi uskoneet, että niillä voidaan muuttaa rauta kullaksi. Leikkokukkana käytetty jättipoimulehti kukkii...
Kestävät banksiat ovat varmoja katseenvangitsijoita. Niiden erikoinen, kartiomainen kukinto koostuu sadoista yksittäisistä ja pienistä kukista. Lehdet ovat kapeita, pitkiä ja sahalaitaisia. Nimensä banksiat ovat saaneet englantilaisen kasvitieteilijän Joseph Banksin...
Daaliat ovat suosittuja puutarhakasveja, joilla saa luotua vaivattomasti puutarhatunnelmaa kesäisiin kimppuihin ja asetelmiin. Leikkokukaksi on saatavilla muun muassa pallodaalioita (D. Pallo-Ryhmä), joilla on usein pallomainen kukka ja sisäänpäin kaartuvat terälehdet...
Gerbera on yksi myydyimmistä leikkokukista. Sitä on saatavina lukuisissa väreissä ympäri vuoden. Kukan varren tukena on yleensä huomaamaton muoviputki, joka auttaa kukkaa kestämään pidempään.
Kapeaterälehtisiä gerberoita myydään useilla eri lajikenimillä. Erikoiset, hämähäkkimäiset terälehdet verhoavat tutun suosikkikukan täysin uuteen pukuun. Tavallisten gerberoiden tapaan nämä lajikkeet ovat monikäyttöisiä, ja saatavilla on lukuisia eri...
Auringonkukkien kehittyvä kukinto kääntyy aina aurinkoa kohti, mutta täysin auennut kukinto suuntaa kasvonsa itään. Niitä on palvottu ja pidetty auringon symbolina useissa kulttuureissa kautta historian. Ne ovat myös suosittuja maalauksien aiheita, ja niiden siemeniä...
Olkikukka lienee tunnetuin kuivattuna käytetty leikkokukka. Sitä on saatavilla useissa eri väreissä, myös valkaistuna ja värjättynä.
Tähtisilmät ovat pensasmaisesti kasvavia kesäkukkia. Lajikkeesta riippuen ne kasvavat noin 30-60 cm korkeiksi. Kukinnot muistuttavat päivänkakkaraa, ja värivaihtoehtoja on lukuisia. Mykerö on usein laitakukkia tummempi. Kukinta kestää keväästä syksyyn.
Pikkupetunioita kutsutaan myös japaninkelloiksi ja miljoonakelloiksi. Ne ovat pienikukkaisia ja riippuvia kesäkukkia. Kasvutapansa vuoksi niitä kasvatetaan useimmiten amppelissa. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja värivalikoima on laaja. Kukinta...
Voimakkaasti tuoksuvia samettikukkia käytetään koristekasveina, mutta myös tuholaishyönteisten torjunnassa. Niiden tuoksu houkuttelee pölyttäjiä ja kirvoja syöviä leppäkerttuja. Saatavilla on kolmea eri lajia ja niiden lukuisia lajikkeita: iso-, ryhmä- ja...
Tarhakehäkukka on jo vuosisatojen ajan viljelty monipuolinen koriste- ja hyötykasvi. Se sopii sekä yrttitarhaan että kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös leikkokukkana. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Terälehtiä muistuttavat laitakukat sopivat...
Tarhaneilikat ovat yleensä yksivuotisena kasvatettavia kesäkukkia. Ne soveltuvat sekä ruukkuun että kukkapenkkiin, ja suotuisalle paikalle istutettuna ne voivat talvehtia ja kukkia uudelleen seuraavina vuosina. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja...
Tsinnia eli oppineittenkukka on näyttävä kesäkukka ruukkuun tai kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös maljakkoon poimittuna. Suuret kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrannaisia, jolloin ne muistuttavat erehdyttävän paljon daalioita. Värivalikoima on...
Tuoksuherneitä kutsutaan myös nimillä hajuherne ja tuoksunätkelmä. Ne ovat köynnöstäviä, yksivuotisia kesäkukkia, jotka soveltuvat hyvin myös leikkokukiksi. Värikkäissä ja perhosmaisissa kukissa on voimakas tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä loppukesään. Saatavilla on...
Kesäpäivänhatulla on näyttävät, perhosia houkuttelevat mykerökukinnot. Mykerö on väriltään tummanruskea, laitakukkien väri on tavallisesti keltainen tai oranssi, mutta myös rustiikkisen vaaleanpunaisia lajikkeita on jalostettu. Kukinnot voivat olla yksinkertaisia tai...
Kirjotulikruunun kukinnot ovat usein kaksiväriset, ja ne voivat hehkua esimerkiksi lämpimissä oranssin ja punaisen eri sävyissä. Lehdissä on sitruunainen tuoksu. Kirjotulikruunua myydään yleensä pensastavana tai varrellisena, mutta se soveltuu myös amppeliin.
Kohtalonkukat kukkivat runsaasti koko kesän. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksi- tai monivärisiä, ja saatavilla on sekä tummia että hempeän pastellisiä sävyjä.
Koristepaprika kukkii vaatimattomasti, mutta kukinnon jälkeen se kehittää pienet, väriä kypsyessään vaihtavat chilit. Hedelmien muoto vaihtelee pyöreästä pieniin lieriöihin. Ne ovat syömäkelpoisia, mutta maistuvat kirpeiltä.
Mustasilmäsusanna on monivuotinen köynnös, joka kukkii oikein hoidettuna koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai...
Neitobegonioita kutsutaan joskus myös karjalanneidoiksi. Ne kukkivat runsaasti alaspäin nuokkuvin kukin, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Lehdet ovat kapeita ja vinoja. Riippuvien versojensa vuoksi neitobegonioita kasvatetaan...
Sitkeät orvokit ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita, ja ne sietävät jopa pieniä pakkasta. Suomessa myyntiin viljeltäviä lajeja ovat pienikukkainen sarviorvokki (V. cornuta) ja suurikukkaisempi tarhaorvokki (V. Wittrockiana-Ryhmä). Sarviorvokin kukat ovat syötäviä, jos...
Pauliinabegoniat ovat perinteisiä kesäkukkia. Niitä kutsutaan joskus myös ruusubegonioiksi niiden aavistuksen ruusua muistuttavien kukkien vuoksi. Perinteisten valkoisten, punaisten ja vaaleanpunaisten lajikkeiden rinnalle on jalostettu esimerkiksi kelta- ja...
Huovinkukka on helppohoitoinen kesäkukka, joka kukkii pieniä auringonkukkia muistuttavin kukin. Versot ovat rentokasvuisia ja parhaimmillaan noin 30 cm pitkiä, korkeutta huovinkukalle kertyy hieman vähemmän.
Isoköynnöskrassi on noin kaksimetriseksi kasvava yksivuotinen köynnös, jota kasvatetaan sekä koriste- että hyötykasvina. Yleensä se kiipeää ylöspäin ja takertuu lehtiruotiensa avulla kasvitukeen, mutta se soveltuu myös amppeliin. Isoköynnöskrassi kukkii koko kesän...
Isoleijonankidan tuoksuvat kukat puhkeavat valtikkamaisesti pitkän ja suoran varren päähän. Muissa kielissä sitä kutsutaan esimerkiksi lohikäärmeen kidaksi ja jäniksen huuleksi - nimityksillä viitataan kukkien avonaista suuta muistuttavaan muotoon. Laajasta...
Kanarianmarketta tunnetaan myös nimellä pensaspäivänkakkara. Se on yksivuotinen kesäkukka, jota viljellään myös leikkokukaksi. Korkeutta kanarianmarketoilla on 30-100 cm lajikkeesta riippuen. Kukinta ajoittuu tavallisesti toukokuusta syyskuuhun.
Kanna on koollaan huomiota herättävä kesäkukka. Näyttävät, perinteisesti punaiset kukinnot saattavat lajikkeesta riippuen puhjeta yli metrin korkeuteen. Suurissa, joskus punertavissa lehdissä on jopa hieman trooppista tunnelmaa.
Auringonkukat ovat Amerikasta kotoisin olevia yksivuotisia kesäkukkia. Niitä on viljelty siemenien ja öljyn vuoksi jo tuhansien vuosien ajan, ja nykyisin ne ovat myös suosittuja koristekasveja. Kookkaasta ja rotevavartisesta isoauringonkukasta on jalostettu useita eri...
Bambumainen täplätraakkipuu on kotoisin Afrikan trooppisista sademetsistä. Sillä on soikeat, tavallisesti pilkulliset lehdet. Lehtien väritys vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplätraakkipuun kukat ovat pieniä ja valkoisia, ja niissä on miellyttävä tuoksu.
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisiin, nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Vanilja on köynnöskasvi, joka kiipeilee puiden runkoja pitkin ilmajuuriensa avulla. Luonnossa se voi kasvaa jopa viisitoistametriseksi. Sen lehdet ovat mehevät ja raikkaan vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtistä lajiketta. Vaniljaa viljellään tropiikissa sen...
Venuksenkengät ovat maaorkideoita, joilla on erikoinen tohvelia muistuttava kukka. Niiden pitkät, kapeat ja joskus kirjavat lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousee ohut kukkavana. Kukkavanan päässä kasvaa usein vain yksi suurikokoinen kukka, jossa on...
Kivikukat ovat mahdollisesti omalaatuisimpia saatavilla olevia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä...
Siroliuska-aralialla on kiiltävät, sormilehdykkäiset lehdet. Vanhemmilla kasveilla lehdyköitä voi olla jopa kuusitoista. Siroliuska-aralia kasvaa huonekasvina siroksi, jopa parimetriseksi pensaaksi tai puuksi, ja vaatii yleensä ajan myötä kasvutuen pysyäkseen...
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Timanttiananaksen kapeat, vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Tuoksutraakkipuu on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi. Sen myydyimpien lajikkeiden lehdet ovat keltakirjavia. Nuori taimi kasvaa matalana lehtiruusukkeena, mutta iän myötä sille kehittyy jämäkkä runko. Iäkäs ja hyvin hoidettu tuoksutraakkipuu saattaa innostua...
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähtiposliinikukka on noin kaksimetriseksi kasvava köynnös, mutta nuorena sen kasvutapa on pensastavampi. Sen lehdet ovat pitkiä, teräväkärkisiä ja vahamaisia. Vaaleankeltaiset, nektaria erittävät kukat muistuttavat tähdenlentoa. Kukkien tuoksu on voimakas ja...
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä. Punalehdet ovat nopeakasvuisia, ja niiden lisääminen pistokkaista on helppoa.
Miltonia-suvun orkideat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Niiden lehdet ovat pitkiä ja kapeita, ja ne kasvattavat tyvestä litteitä varsimukuloita. Yhteen kukintovanaan puhkeaa useita suurikokoisia kukkia,...
Nystykämmekät ovat kauniita, pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia....
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, ja ne kasvavat luonnonvaraisina suurimmaksi osaksi päällyskasveina eli epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään...
Lukkikämmeköiden kukkien pitkät ja kapeat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Muodon on tarkoitus hämätä pölyttäjänä toimivia tiepistiäisiä, jotka saalistavat hämähäkkejä. Pistiäinen yrittää hyökätä kukan kimppuun, mutta siihen tarttuukin vain siitepölyä, jonka...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat ja näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet, sekä kauniit, tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Kiinanruusu on kotoisin Etelä-Kiinasta, jossa naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Huonekasvina kiinanruusu kasvaa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien värivalikoima on laaja, ja ne voivat olla joko yksinkertaisia tai...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Isoanopinkielellä on jäykät, miekkamaiset lehdet, jotka kasvavat parhaimmillaan noin metrin pituisiksi. Lehtien väritys on tavallisesti kirjava ja usein reunoilta keltainen, mutta myös esimerkiksi hopeansävyistä lajiketta on saatavilla. Pienet, valkoiset kukat...
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sillä on hauska, käpymäinen kukinto. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon ja joilla se pystyy ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Kanervat ovat syksyn suosituimpia kausikukkia. Ne ovat varpukasveja, jotka kasvavat enimmillään noin 40 cm korkeiksi. Pienet ja sievät kukat voivat olla väriltään joko punaisia, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinnasta on iloa pitkälle syksyyn.
Värikkäät kääpiöesikot ovat huone-esikkojen (P. obconica) ohella alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Niiden kukat puhkeavat tiiviinä nippuna tummanvihreän lehtiruusukkeen keskelle. Kukkien keskus on tavallisesti keltainen.
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Narsissien sesonki alkaa alkukeväällä, ja ne mielletään usein perinteisiksi pääsiäiskukiksi. Sipulikukkina ne ovat helppohoitoisia, ja halutessaan ne voi istuttaa myös puutarhaan, jolloin niistä on iloa vielä seuraavinakin vuosina. Kukat ovat tavallisesti väriltään...
Tarhasalkoruusu on perinteinen, vanhan ajan kaksi- tai monivuotinen perenna. Joitakin lajikkeita kasvatetaan myös yksivuotisina kesäkukkina. Tarhasalkoruusu kukkii yleensä loppukesästä ja leviää kasvupaikallaan siemenistä. Kaksivuotiset lajikkeet kasvattavat...
Valtikkanauhus on suurten perennapenkkien kuningas. Sen pitkät ja valtikkamaiset kukinnot voivat ylettyä lähes kahden metrin korkeuteen. Keltaiset kukat houkuttelevat perhosia. Lehdet ovat tummanvihreät ja liuskaiset.
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Rohtosormustinkukka on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena vain lehtiruusukkeen. Toisena vuotena se kasvattaa pitkän kukintovanan, johon puhkeaa runsaasti sormustimenmuotoisia, mesipistiäisten suosimia kukkia. Kukinta ajoittuu yleensä...
Saksankurjenmiekka on kestävä ja helppohoitoinen perinneperenna. Sen näyttävä kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuuhun. Kukissa on miedon sitruunainen tuoksu. Lehdet ovat pitkiä, kapeita ja miekkamaisia.
Suikeroalpi on maata pitkin suikerteleva maanpeitekasvi, jota kasvatetaan sekä kesäkukkana että perennana. Maahan istutettuna se leviää nopeasti ja peittää alleen laajoja aloja. Amppeliin tai ruukun reunalle istutettuna sen versot roikkuvat rennosti alaspäin....
Kevätesikko on pieni ja melko matalakasvuinen perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Sekä sen tieteellinen että suomalainen nimi viittaavat varhaiseen kukintaan: esikko on muunnelma esikoinen-sanasta ja suvun...
Kultatyräkki on pallomaisesti kasvava, joulutähdelle sukua oleva perenna. Sen varsinaiset kukat ovat melko pieniä ja vaatimattomia, mutta sen todellinen koristearvo perustuukin kirkkaankeltaisiksi värittyviin ylälehtiin. Kukinta ajoittuu yleensä alkukesään, mutta...
Loistosädekukalla on aurinkoisissa sävyissä hohtavat, kookkaat kukat, jotka houkuttelevat runsaasti perhosia ja mehiläisiä. Kukinta ajoittuu heinäkuusta pakkasiin asti. Lehdissä on voimakas tuoksu.
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva iltahelokki tuotiin Eurooppaan jo 1600-luvulla. Sen suurilla ja keltaisilla kukilla on valoa heijastava ominaisuus. Ne aukeavat vasta iltapäivällä ja hehkuvat kauniisti hämärtyvässä illassa muun kasvillisuuden seassa. Kukat...
Isomaksaruoho on kestävä ja helppohoitoinen perenna. Pienet ja tähtimäiset kukat kasvavat tiiviissä tertuissa, ja ne houkuttelevat erityisesti päiväperhosia ja mehiläisiä. Lehdet ovat mehikasveille tyypillisesti paksuja ja meheviä. Kukinta ajoittuu yleensä...
Kallionauhus on pensasmaisesti kasvava, kookas ja voimakaskasvuinen perenna. Loppukesästä sen herttamaisten lehtien yläpuolelle puhkeaa oranssinkeltaisia ja päivänkakkaramaisia kukintoja. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta punertavia. Kukat houkuttelevat...
Keijunkukat ovat matalakasvuisia perennoja, joita käytetään varsinkin syksyisin myös ruukkuistutuksissa. Sirot kukat puhkeavat yleensä keskikesällä. Kukilla keijunkukat eivät kuitenkaan juurikaan komeile, vaan niiden koristearvo perustuu näyttävän värisiin lehtiin....
Keltamaksaruoho on maanpeiteperenna, joka leviää nopeasti muodostaen mätästäviä kasvustoja. Kirkkaankeltainen ja näyttävä kukinta alkaa yleensä kesä-heinäkuussa. Kukkien muoto on tähtimäinen. Lehdet ovat meheviä ja ainavihantia.
Akileijat ovat perinteisiä perennoita, joita on kasvatettu ennen vanhaan muun muassa luostaripuutarhoissa. Sukuun kuuluu lukuisia eri lajeja ja lajikkeita, joista Suomessa suosituimpia ovat lehtoakileija (A. vulgaris) sekä jaloakileijat (A. Cultorum-Ryhmä)....
Koisi on tuuhea ja pitkävartinen leikkovihreä, joka sellaisenaan se sopii parhaiten korkeisiin sidontatöihin. Alimpia lehtiä poistamalla sen saa asettumaan kauniisti myös matalimpiin kimppuihin ja asetelmiin. ‘Green Lemon’ -lajike on raikkaan vihreä, kun taas ‘Lich’...
Kuunliljan lehdet ovat melko kookkaita, ja lajikkeesta riippuen ne voivat olla reunoilta joko valkoisia tai keltaisia. Muotonsa puolesta ne soveltuvat täydellisesti reunavihreiksi.
Unikkojen on ajateltu symboloivan muun muassa rauhaa, unta ja hedelmällisyyttä, mutta myös kuolemaa joidenkin lajien verenpunaisen värin vuoksi. Unikot ovat suosittuja yksivuotisia puutarhakasveja, mutta niitä käytetään keväisin myös leikkokukkina. Kukat myydään usein...
Värisafloria kutsutaan joskus myös nimellä väriohdake, sillä se muistuttaa kasvutavaltaan ja kukinnoltaan hieman ohdaketta. Kukinnosta voidaan erittää espanjanpuna-nimistä väriainetta, mutta nykyisin sitä viljellään lähinnä leikkokukaksi sekä sen siemenistä...
Soihtuliljaa kutsutaan joskus myös rakettikukaksi, mikä viittaa sen ylöspäin kapenevaan, rakettimaiseen muotoon ja leiskuviin väreihin. Kukinto muodostuu kapeista ja putkilomaisista kukista.
Tarhaleukoijan kukkien tuoksua kuvataan usein makeaksi ja mausteiseksi. Jotkut ovat sitä mieltä että tuoksu muistuttaa mausteneilikkaa. Sen tieteellinen lajinimi ”incana” tarkoittaa karvaista, ja sillä viitataan tarhaleukoijan nukkaisiin lehtiin. Suoran vartensa ja...
Tarhapiisku kukkii runsaasti pienin, pirteän keltaisin kukin. Tuuheutensa ja edullisen hintansa vuoksi se on suosittu täytekukka korkeissa kimpuissa ja asetelmissa.
Tarhasarjaliljoja kutsutaan myös värililjoiksi. Ne ovat suosittuja puutarhakasveja, ja eri lajikkeita on jalostettu runsaasti. Leikkokukkina liljat mielletään usein surukukiksi, mutta ne soveltuvat myös muihin käyttötarkoituksiin. Hyvin samantapaisia leikkona myytäviä...
Tulppaanimania villitsi Alankomaissa 1600-luvulla, ja erityisen suosittuja olivat kirjavat tulppaanit. Värimuunnoksen aiheutti virus. Sipuleista saattoi joutua maksamaan jopa enemmän kuin kullasta, mutta nykyisin tulppaanit ovat kaikkien onneksi huomattavasti...
Tsinnia eli oppineittenkukka on ihastuttavan puutarhamainen leikko, joka somistaa kauniisti esimerkiksi kesäisiä morsiuskimppuja. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Tiesitkö, että tsinniat olivat ensimmäisiä kukkia, joita kasvatettiin avaruudessa...
Tulilatvaa myydään yleensä huonekasvina, mutta sitä on saatavilla myös leikkokukkana. Sen runsas kukinto tuo muhkeutta kukkakimppuihin ja asetelmiin. Yksittäiset kukat säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, joten ne soveltuvat hyvin liimaustekniikalla...
Ruostekukan torvimaiset kukat puhkeavat kaartuvan varren päähän. Kukat ovat yleensä väriltään lämpimän punaisia tai oransseja, mutta joskus myös keltaisia. Lehdet ovat pitkiä ja miekkamaisia.
Silkkipuilla on erikoinen, terälehdetön ja neulamainen kukinto. Englanniksi niitä kutsutaan nimellä ”spider flower”, hämähäkkikukka. Niitä on saatavilla lämpimissä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyissä. Silkkipuiden lehtiä käytetään myös...
Ikiviuhkojen tieteellisen nimen juuret ovat kreikankielisessä sanassa, joka tarkoittaa niittyä. Ne kasvavatkin luonnonvaraisena esimerkiksi Välimeren rannikkoalueiden niityillä. Niiden suomenkielinen nimi puolestaan viittaa niiden lähes ikuiseen kestävyyteen...
Oksaruusut tuovat ripauksen puutarhatunnelmaa kimppuihin ja asetelmiin. Tavallisista leikkoruusuista poiketen niiden oksat ovat haarautuvia, ja niihin puhkeaa useita pieniä kukkia. Lajikevalikoima on laaja.
Onnenpensaita istutetaan paljon pihoille ja puutarhoille koristepensaiksi, mutta alkukeväästä niiden oksia on saatavilla myös leikkokukkana. Iloisen keltaiset kukat aukeavat ennen lehtien puhkeamista, ja ne kestävät maljakossa kauniina pitkään.
Oranssitähdikki kuuluu samaan sukuun afrikantähdikin (O. thyrsoides) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa. Sen tähkämäinen kukinto aukeaa hiljalleen alhaalta ylöspäin. Yksittäiset kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään joko oransseja tai keltaisia.
Orjanlaakerin marjaiset oksat ovat suosittuja leikkoja varsinkin jouluisin. Kirkkaanpunaiset tai kellertävät marjat ovat kaunis lisä korkeissa kimpuissa ja asetelmissa, mutta ne näyttävät juhlavilta myös yksittäin maljakossa.