Valitse sivu

Joko tunnet peikonpähkinän?

Villisti kiemurteleva peikonpähkinä ihastuttaa sekä puutarhassa että kukkasidontatöissä

Peikonpähkinä (Corylus avellana ’Contorta’) on pähkinäpensaan käppyräinen ja kiemurteleva lajike. Se löydettiin alun perin 1800-luvulla Englannista kasvamassa pensansaidassa muiden pähkinäpensaiden seurassa, ja myöhemmin siitä on tullut suosituin kaupallisesti myytävä lajike. Englanniksi sitä kutsutaan nimellä ”Harry Lauder’s walking stick”. Harry Lauder oli kuuluisa koomikko, joka käytti paksuja ja mutkittelevia oksia kävelykeppeinä. Todennäköisesti ainakin osa niistä on ollut peikonpähkinää.

Peikonpähkinä puutarhassa

Peikonpähkinä kasvaa pensastaen ja saavuttaa Suomen olosuhteissa yleensä noin metrin korkeuden. Parhaiten se viihtyy lämpimällä ja suojaisalla paikalla. Kesäksi se kasvattaa suuria ja uurteisia lehtiä, mutta sen koristearvo perustuu kuitenkin korkkiruuvimaisesti kiemurteleviin oksiin, jotka ilahduttavat puutarhassa pitkälle syksyyn. Pakkasten alkaessa se tulisi kuitenkin suojata. Ruukkuun istutetun peikonpähkinän voi viedä talvehtimaan esimerkiksi viileään varastoon.

Peikonpähkinä on mielenkiintoinen sisustuselementti. eKukka.fi

Peikonpähkinä floristiikassa

Vaikka peikonpähkinää kasvatetaan myös koristepensaana, se on todennäköisesti useimmille tuttu kukkakimpuista ja kukka-asetelmista. Se on yleisin floristien käyttämä kuivattu oksa uniikin kasvutapansa vuoksi. Yksikin peikonpähkinän oksa tuo sidontatyöhön mielenkiintoista ja kaunista liikettä, ja niistä voi jopa tehdä upean rakennepohjan kimpulle.

Kuivatut oksat ovat myös pitkäikäisiä, eivätkä ne tarvitse mitään erityistä hoitoa. Kun kukat nahistuvat kimpussa tai asetelmassa, peikonpähkinän oksat kannattaa ottaa erilleen ja säilyttää myöhempää käyttöä varten. Ne ovat kaunis sisustuselementti esimerkiksi korkeassa maljakossa. Kannattaa myös kokeilla peikonpähkinän asettelemista kukkasiiliin osaksi japanilaishenkistä asetelmaa.

Avainsanat: