Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Kanervat ovat syksyn suosituimpia kausikukkia. Ne ovat varpukasveja, jotka kasvavat enimmillään noin 40 cm korkeiksi. Pienet ja sievät kukat voivat olla väriltään joko punaisia, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinnasta on iloa pitkälle syksyyn.
Värikkäät kääpiöesikot ovat huone-esikkojen (P. obconica) ohella alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Niiden kukat puhkeavat tiiviinä nippuna tummanvihreän lehtiruusukkeen keskelle. Kukkien keskus on tavallisesti keltainen.
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Narsissien sesonki alkaa alkukeväällä, ja ne mielletään usein perinteisiksi pääsiäiskukiksi. Sipulikukkina ne ovat helppohoitoisia, ja halutessaan ne voi istuttaa myös puutarhaan, jolloin niistä on iloa vielä seuraavinakin vuosina. Kukat ovat tavallisesti väriltään...
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Koisi on tuuhea ja pitkävartinen leikkovihreä, joka sellaisenaan se sopii parhaiten korkeisiin sidontatöihin. Alimpia lehtiä poistamalla sen saa asettumaan kauniisti myös matalimpiin kimppuihin ja asetelmiin. ‘Green Lemon’ -lajike on raikkaan vihreä, kun taas ‘Lich’...
Kuunliljan lehdet ovat melko kookkaita, ja lajikkeesta riippuen ne voivat olla reunoilta joko valkoisia tai keltaisia. Muotonsa puolesta ne soveltuvat täydellisesti reunavihreiksi.
Unikkojen on ajateltu symboloivan muun muassa rauhaa, unta ja hedelmällisyyttä, mutta myös kuolemaa joidenkin lajien verenpunaisen värin vuoksi. Ne ovat suosittuja yksivuotisia puutarhakasveja, mutta niitä käytetään keväisin myös leikkokukkina. Kukat myydään usein...
Värisafloria kutsutaan joskus myös väriohdakkeeksi, sillä se muistuttaa kasvutavaltaan ja kukinnoltaan hieman ohdaketta. Kukinnosta voidaan erittää espanjanpuna-nimistä väriainetta, mutta nykyisin sitä viljellään lähinnä leikkokukaksi sekä sen siemenistä...
Tsinnia eli oppineittenkukka on ihastuttavan puutarhamainen leikko, joka somistaa kauniisti esimerkiksi kesäisiä morsiuskimppuja. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Tiesitkö, että tsinniat olivat ensimmäisiä kukkia, joita kasvatettiin avaruudessa...
Soihtuliljaa kutsutaan joskus myös rakettikukaksi. Nimi viittaa sen ylöspäin kapenevaan ja rakettimaiseen kukintoon sekä leiskuviin väreihin. Kukinto muodostuu lukuisista putkilomaisista kukista.
Tarhaleukoijan kukkien tuoksua kuvataan usein makeaksi ja mausteiseksi. Joidenkin mielestä tuoksu muistuttaa mausteneilikkaa. Tarhaleukoijan tieteellinen lajinimi ”incana” tarkoittaa karvaista – nimellä viitataan nukkaisiin lehtiin. Suoran vartensa ja kukinnon...
Muiden keltaisten kukkien tapoin myös tarhapiiskuun liitetään positiivisia merkityksiä: se voi symboloida esimerkiksi hyvää onnea. Tuuheutensa ja edullisen hintansa vuoksi tarhapiisku on suosittu täytekukka.
Tarhasarjaliljoja kutsutaan myös värililjoiksi. Ne ovat suosittuja puutarhakasveja, ja erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti. Leikkokukkina liljat mielletään usein surukukiksi, mutta ne soveltuvat myös muihin käyttötarkoituksiin. Hyvin samantapaisia leikkona...
Niin sanottu tulppaanimania villitsi Alankomaissa 1600-luvulla. Erityisen suosittuja olivat kirjavat tulppaanit. Värimuunnoksen aiheutti virus, joka myös heikensi tulppaanin sipulia. Sipuleista saattoi joutua maksamaan jopa enemmän kuin kullasta, mutta nykyisin...
Tulilatvaa myydään yleensä huonekasvina, mutta sitä on saatavilla myös leikkokukkana. Sen runsas kukinto tuo muhkeutta kukkakimppuihin ja asetelmiin. Yksittäiset kukat säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, joten ne soveltuvat hyvin myös erilaisiin...
Ruostekukan torvimaiset kukat puhkeavat kaartuvan varren päähän. Kukat ovat yleensä väriltään lämpimän punaisia tai oransseja, mutta joskus myös keltaisia. Lehdet ovat pitkiä ja miekkamaisia.
Silkkipuilla on terälehdetön ja neulamainen kukinto. Englanniksi niitä kutsutaan nimellä ”spider flower” eli hämähäkkikukka. Kukkia on saatavilla lämpimissä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyissä. Silkkipuiden lehtiä käytetään myös...
Ikiviuhkojen tieteellisen nimen juuret ovat kreikankielisessä sanassa, joka tarkoittaa niittyä. Ne kasvavatkin luonnonvaraisena esimerkiksi Välimeren rannikkoalueiden niityillä. Niiden suomenkielinen nimi puolestaan viittaa niiden lähes ikuiseen kestävyyteen...
Pionit ovat kevään ja kesän suosituimpia leikkokukkia, ja niitä käytetään erityisen paljon hääsidonnassa. Kiinassa pioneihin viitataan usein nimellä ”kukkien kuningas”, eikä ole vaikea uskoa miksi. Usein ne ovat myyntihetkellä vielä nuppuisia, mutta pienestä nupusta...
Preeriaeustoma kukkii lukuisin kellomaisin kukin. Myös sen spiraalimaisesti aukeavilla nupuilla on koristearvoa. Kukkia on saatavilla sekä kerrottuna että yksinkertaisena, ja myös värivalikoima on laaja.
Miekkalilja on nimetty sen kapeiden ja miekkamaisten lehtien mukaan. Myös sen tieteellinen nimi tarkoittaa pientä miekkaa. Sen suuret kukat aukeavat hiljalleen alhaalta ylöspäin. Varsi on pitkä ja vahva, ja suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta miekkalilja on...
Neulaproteoiden kukinto koostuu pienistä ja neulamaisista kukista. Kukinnot loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyissä. Yleisin leikkokukkana myytävä neulaprotea on leveäneulaprotea (L. cordifolium) ja sen useat eri lajikkeet.
Tavallisissa leikkoneilikoissa on vain yksi kukka, mutta oksaneilikoiden varsiin puhkeaa useita pienempiä kukkia ja nuppuja. Hyvän kestävyytensä, runsaan värivalikoimansa ja ympärivuotisen saatavuutensa ansiosta ne ovat yksiä käytetyimpiä lisukekukkia.
Oksaruusut tuovat ripauksen puutarhatunnelmaa kimppuihin ja asetelmiin. Tavallisista leikkoruusuista poiketen niiden oksat ovat haarautuvia, ja niihin puhkeaa useita pieniä kukkia. Lajikevalikoima on laaja.
Onnenpensaat ovat monelle tuttuja koristepensaina, mutta alkukeväästä niiden oksia on saatavilla myös leikkokukkana. Iloisen keltaiset kukat aukeavat ennen lehtien puhkeamista, ja ne kestävät maljakossa kauniina pitkään vetäen vertoja kevätauringon loistolle.
Oranssitähdikki kuuluu samaan sukuun afrikantähdikin (O. thyrsoides) ja arabiantähdikin (O. arabicum) kanssa. Sen tähkämäinen kukinto aukeaa hiljalleen alhaalta ylöspäin. Yksittäiset kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään joko oransseja tai keltaisia.
Orjanlaakerin marjaiset oksat ovat suosittuja leikkokukkia jouluisin. Kirkkaanpunaiset tai kellertävät marjat ovat kaunis lisä korkeissa kimpuissa ja asetelmissa, mutta ne näyttävät juhlavilta myös yksittäin maljakossa.
Kymbidi on näyttävä ja arvokkaan näköinen orkidea. Yhdessä varressa voi kasvaa jopa yli kymmenen kukkaa. Kukkia leikataan usein yksittäin suppiloihin, jotta ne asettuisivat paremmin mataliin kimppuihin. Kokonaisena se asettuu parhaiten korkeisiin sidontatöihin....
Leijonankidan nimi viittaa sen kukkien muotoon, joka muistuttaa hieman avonaista suuta. Muissa kielissä leijonankitaa kutsutaan muun muassa lohikäärmeen kidaksi tai jäniksen huuleksi. Tuoksuvat kukat puhkeavat pitkän ja suoran varren päähän, ja ne ovat usein sävyltään...
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Sen kukinto koostuu useista tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Leikkokärsämöt ovat ihastuttavan luonnonkukkamaisia. Niiden runsas kukinto koostuu useista pienistä kukista. Kärsämöt ovat saaneet tieteellisen nimensä kreikkalaisesta mytologiasta tutun Achilles-sankarin mukaan. Hänen sanottiin käyttävän kuivattua kärsämöä...
Kaikki ovat joskus kuulleet tarun omaan peilikuvaansa rakastuneesta Narkissos-nimisestä miehestä, jonka mukaan narsissi on saanut nimensä. Nuorukainen menehtyi ihaillessaan omia kasvojaan lähteen heijastuksesta, ja hänen kuolinpaikalleen kasvoi valkoinen narsissi....
Neilikoita on käytetty leikkokukkana jo satoja vuosia. Kestävyytensä, laajan värivalikoimansa ja monikäyttöisyytensä ansiosta ne ovat yksiä myydyimpiä leikkokukkia. Niiden tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat jumalten...
Ruusut eivät juuri esittelyä kaipaa – ne ovat myydyimpiä leikkokukkia kautta maailman. Ruusujen väreihin on liitetty paljon eri merkityksiä, ja varsinkin punaisen ruusun on ajateltu symboloivan syvää ja intohimoista rakkautta. Se on kuitenkin yleinen myös esimerkiksi...
Butterfly-leinikit ovat Japanilaisen kasvattamon jalostamia leinikkilajikkeita. Tavallisen jaloleinikin terälehdet ovat kerrotut, mutta Butterfly-leinikeillä ne ovat yksinkertaiset ja perhosmaiset. Yhteen varteen voi puhjeta jopa viisitoista kukkaa.
Cloni Pon-Pon -leinikit kasvatetaan Italiassa mukuloita kloonaamalla. Tällä tavalla kukista tulee tasalaatuisempia. Niiden kukat ovat suuria ja usein kaksivärisiä. Terälehdet ovat röyhelöreunaisia.
Kenguruntassut ovat saaneet nimensä niiden nukkaisia kenguruntassuja muistuttavia kukkien mukaan. Ne kasvavat luonnonvaraisina Australiassa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut niiden nimeämiseen. Kenguruntassujen tieteellinen nimi puolestaan viittaa kukkien...
Leikkokukkina myytävien kiinanastereiden mykerökukinnot ovat usein kerrannaisia, mutta saatavilla on myös yksinkertaisempia päivänkakkaraa muistuttavia lajikkeita. Kukinnot keskus on tavallisesti keltainen, mutta terälehtiä muistuttavien laitakukkien värit...
Krysanteemit ovat ruusujen ja neilikoiden ohella myydyimpiä leikkokukkia. Parhaiten krysanteemin tunnistaa lehdistä ja varsista, sillä eri lajikkeiden kukat poikkeavat toisistaan niin muodossa, koossa, värissä kuin lukumäärässäkin. Erityisen paljon krysanteemia...
Kukonheltta on saanut nimensä sen kukon helttaa muistuttavasta, hauskasta ja röyhelöisestä kukinnosta. Värivalikoimasta löytyy lämpimiä punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyjä.
Kukontöyhtöjen tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”kelos”, joka tarkoittaa palamista. Niiden kukinnot ovat ylöspäin kapenevia ja ne hehkuvat voimakkaissa ja lämpimissä sävyissä, minkä takia niiden on ajateltu muistuttavan liekkiä.
Kultahehkun kukinto on pallonmuotoinen ja väriltään aurinkoisen keltainen. Varsi on suora ja lehdetön. Kultahehku soveltuu hyvin myös kuivakukaksi, sillä se säilyttää värinsä ja muotonsa myös kuivattuna.
Kultainkivääri on hauska ja erikoinen leikkokukka. Sen paksut ja vahamaiset tukilehdet muistuttavat mehiläispesää. Varsinaiset kukat puhkeavat tukilehtien suojasta.
Keisarinpikarililjan kellomaiset kukat nuokkuvat tiiviinä nippuna pitkän ja suoran varren päässä. Kukkien yläpuolella kasvaa ananasmainen tupsu suojuslehtiä. Kukat ovat tavallisesti väriltään oransseja, mutta myös keltakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Hortensiat ovat näyttäviä leikkokukkia. Niillä on muhkea ja puolipallomainen kukinto, paksu varsi sekä kookkaat lehdet. Värivalikoimasta on saatu laaja jalostamalla, ja joskus kukinto voi olla myös kaksivärinen. Jotkut lajikkeet säilyttävät värinsä myös kuivattuna....
Runsaskukkainen inkalilja on edullinen, kestävä ja aina sesongissa – ehkä juuri tämän takia se on yksi maailmanlaajuisesti myydyimmistä leikkokukista. Inkaliljan kukka koostuu kolmesta terälehdestä ja kolmesta verholehdestä. Kukat ovat tuoksuttomia ja usein...
Leinikkien tieteellinen nimi muodostuu pientä sammakkoa tarkoittavista latinankielisistä sanoista, sillä useat suvun edustajat kasvavat luonnonvaraisina vesistöjen lähellä. Leikkokukaksi viljellään lähinnä jaloleinikkiä ja sen lukuisia eri lajikkeita. Kukkien varret...
Jänönputken yksittäiset kukat ovat pieniä ja keltavihreitä. Pyöreät lehdet kiertyvät kokonaan varren ympärille. Tuuheutensa ja runsaan kukintansa vuoksi jänönputkea käytetään usein lisukekukkana, ja se on omiaan tuomaan kimppuihin luonnollista ja rentoa...
Kallalla eli huonevehkalla on vehkakasveille tyypillinen kukinto, joka muodostuu useista pienistä kukista. Värikäs suojuslehti kiertyy trumpettimaisesti kukinnon ympärille. Värivalikoima on laaja, ja saatavilla on jopa melkein mustaa lajiketta. Kalla on parhaimmillaan...
Poimulehtien tieteellinen nimi tarkoittaa alkemistia – niiden lehdille kertyvillä pisaroilla on uskottu olevan erilaisia taikavoimia. Alkemistit ovat uskoneet, että niillä voidaan muuttaa rauta kullaksi. Leikkokukkana käytetty jättipoimulehti kukkii runsaasti pienin...
Tarhakehäkukan kukinnot ovat väriltään joko iloisen keltaisia tai oransseja – kehäkukkien uskotaankin symboloivan onnea ja iloa. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia ja päivänkakkaramaisia tai vaihtoehtoisesti tuuheita ja kerrottuja. Kehäkukkien tieteellisen nimen...
Auringonkukkien kehittyvä kukinto kääntyy aina aurinkoa kohti, mutta täysin auennut kukinto suuntaa kasvonsa itään. Niitä on palvottu ja pidetty auringon symbolina useissa kulttuureissa kautta historian. Ne ovat myös suosittuja maalauksien aiheita, ja niiden siemeniä...
Kestävät banksiat ovat varmoja katseenvangitsijoita. Niiden erikoinen, kartiomainen kukinto koostuu sadoista yksittäisistä ja pienistä kukista. Lehdet ovat kapeita, pitkiä ja sahalaitaisia. Nimensä banksiat ovat saaneet englantilaisen kasvitieteilijän Joseph Banksin...
Daaliat ovat somistaneet eurooppalaisia puutarhoja siitä lähtien, kun ne tuotiin tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla. Alkuperäiskansat käyttivät niitä lääkekasveina, ja vuonna 1963 daalia nimettiin Meksikon kansalliskukaksi – niitä esiintyykin tiheimmin juuri...
Gerbera on yksi myydyimmistä leikkokukista. Sitä on saatavilla lukuisissa väreissä ympäri vuoden. Kukan varren tukena on yleensä huomaamaton muoviputki, joka auttaa kukkaa kestämään pidempään. Usein gerberan ajatellaan symboloivan onnellisuutta ja iloisuutta....
Kurjenmiekat ovat saaneet tieteellisen nimensä Irikseltä, kreikkalaiselta sateenkaaren jumalattarelta. Jumalatar kulki sateenkaarta pitkin taivaasta maahan välittäen viestejä jumalilta ihmisille. Kukkien kielessä kurjenmiekoilla voidaan viestiä viisaudesta, voimasta...
Mimosa eli hopea-akaasia on kevään suosituimpia leikkokukkia. Sen kukat ovat pieniä, pallomaisia ja iloisen keltaisia, ja ne kasvavat muhkeissa tertuissa. Kukkien tuoksussa yhdistyy karvasmanteli, puuteri ja hunaja. Lehdet ovat hentoja ja parilehdykkäisiä. Mimosa on...
Hopeaikiviuhko kuuluu samaan sukuun sini-ikiviuhkon kanssa, mutta sen kukat ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Se soveltuu hyvin täytekukaksi tuomaan ilmavuutta ja keveyttä kukkakimppuihin ja -asetelmiin. Kuivatuista hopeaikiviuhkoista on iloa pitkäksi aikaa.
Hopeapuiden kukaksi mielletään usein niiden paksuista ja puumaisista tukilehdistä koostuva tiivis latvaosa. Varsinainen kukinto löytyy kuitenkin näiden tukilehtien suojasta, mutta leikoiksi leikatuilla oksilla sitä ei yleensä ole päässyt vielä muodostumaan. Lehdissä...
Olkikukka lienee tunnetuin kuivattuna käytetty leikkokukka. Sitä on saatavilla useissa eri väreissä, myös valkaistuna ja värjättynä.
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisti nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Vanilja on köynnöskasvi, joka kiipeilee puiden runkoja pitkin ilmajuuriensa avulla. Luonnossa se voi kasvaa jopa viisitoistametriseksi. Sen lehdet ovat mehevät ja raikkaan vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtistä lajiketta. Vaniljaa viljellään tropiikissa sen...
Venuksenkengät ovat maaorkideoita, joilla on erikoinen, tohvelia muistuttava kukka. Niiden pitkät, kapeat ja joskus kirjavat lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousee ohut kukkavana. Kukkavanan päässä kasvaa usein vain yksi suurikokoinen kukka, jossa on...
Kivikukat ovat omalaatuisia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä vain yksi mehevä lehtipari –...
Siroliuska-aralialla on kiiltävät ja sormilehdykkäiset lehdet. Vanhemmilla kasveilla lehdyköitä voi olla jopa kuusitoista. Siroliuska-aralia kasvaa huonekasvina siroksi, jopa parimetriseksi pensaaksi tai puuksi, ja se vaatii yleensä ajan myötä kasvutuen pysyäkseen...
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Timanttiananaksen kapeat ja vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Tuoksutraakkipuu on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi. Sen myydyimpien lajikkeiden lehdet ovat keltakirjavia. Nuori taimi kasvaa matalana lehtiruusukkeena, mutta iän myötä sille kehittyy jämäkkä runko. Iäkäs ja hyvin hoidettu tuoksutraakkipuu saattaa innostua...
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähtiposliinikukka on noin kaksimetriseksi kasvava köynnös, mutta nuorena sen kasvutapa on pensastavampi. Sen lehdet ovat pitkiä, teräväkärkisiä ja vahamaisia. Vaaleankeltaiset, nektaria erittävät kukat muistuttavat tähdenlentoa. Kukkien tuoksu on voimakas ja...
Bambumainen täplätraakkipuu on kotoisin Afrikan trooppisista sademetsistä. Sillä on soikeat ja tavallisesti pilkulliset lehdet. Lehtien väritys vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplätraakkipuun kukat ovat pieniä ja valkoisia, ja niissä on miellyttävä tuoksu.
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä.
Miltonia-suvun orkideat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Niiden lehdet ovat pitkiä ja kapeita, ja ne kasvattavat tyvestä litteitä varsimukuloita. Yhteen kukintovanaan puhkeaa useita suurikokoisia kukkia,...
Nystykämmekät ovat pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Tyvessä niillä...
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, missä ne kasvavat suurimmaksi osaksi päällyskasveina eli epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään valkoisia,...
Lukkikämmeköiden kukkien pitkät ja kapeat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja – muodon on tarkoitus hämätä pölyttäjänä toimivia tiepistiäisiä, jotka saalistavat hämähäkkejä. Pistiäinen yrittää hyökätä kukan kimppuun, mutta siihen tarttuukin vain siitepölyä,...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat sekä näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet sekä tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Kiinanruusu on todennäköisesti kotoisin Kiinasta, missä naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Suomessa sitä on kasvatettu huonekasvina 1800-luvulta asti. Kiinanruusu kasvaa ruukussa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Isoanopinkielellä on jäykät ja miekkamaiset lehdet, jotka kasvavat parhaimmillaan noin metrin pituisiksi. Lehtien väritys on tavallisesti kirjava ja usein reunoilta keltainen, mutta myös esimerkiksi hopeansävyistä lajiketta on saatavilla. Pienet, valkoiset kukat...
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sen erikoinen kukinto muistuttaa käpyä. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon. Ilmajuuret pystyvät myös ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
