Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Skimmia on Aasiasta kotoisin oleva pieni, ainavihanta pensas, jota myydään kukkakaupoissa varsinkin jouluisin. Sen koristearvo perustuu hentoihin kukintoihin, jotka harvoin kuitenkaan kehittyvät nuppuvaihetta pidemmälle. Nuppuiset kukinnot voivat olla väriltään...
Syklaamit ovat loppukesän ja syksyn ilopilkkuja. Niillä on kirjavat ja koristeelliset lehdet, joiden yläpuolelle nousevien ohuiden kukkavanojen päihin puhkeaa kauniit, tavallisesti viisiterälehtiset kukat. Joidenkin lajikkeiden terälehdet ovat ripsureunaisia....
Jouluruusu on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä se on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja suosittu puutarhakasvi. Suomessa jouluruusua myydään jouluisin ruukkukukkana, mutta se saattaa talvehtia maahan istutettuna suotuisalla paikalla. Vehreiden lehtien keskeltä...
Huone-esikko on perinteisesti alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Sen kukat kasvavat tiheissä nipuissa. Karvaiset lehdet erittävät allergisoivaa ainetta, mutta jalostuksen myötä nykyiset huone-esikot erittävät tätä ainetta vähemmän.
Hortensioiden suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielen sanoista ”hydor”, joka tarkoittaa vettä, ja ”aggeion”, joka tarkoittaa astiaa. Tästä voikin päätellä jo paljon hortensioiden kasvuvaatimuksista. Jalohortensia on tuuhea pensas, jolla on suuret lehdet ja...
Joulusypressiä kutsutaan joskus myös joulukatajaksi. Se on pieni, kartion mallinen ja ainavihanta puu, jota käytetään yleisimmin jouluistutusten osana.
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Värikkäät kääpiöesikot ovat huone-esikkojen (P. obconica) ohella alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Niiden kukat puhkeavat tiiviinä nippuna tummanvihreän lehtiruusukkeen keskelle. Kukkien keskus on tavallisesti keltainen.
Lamosalali on varpukasvi, jota myydään kukkakaupoissa jouluisin. Mehevien ja punaisten marjojensa vuoksi sitä kutsutaan joskus myös joulupuolukaksi. Usein lamosalalia käytetään osana jouluistutuksia, mutta se on näyttävä myös yksistään ruukussa.
Marjakanerva ihastuttaa suurilla, pyöreillä marjoillaan, jotka voivat olla väriltään valkoisia, hailakan vaaleanpunaisia tai fuksianpunaisia. Se on näyttävä sekä yksistään ruukkuun istutettuna että syysistutusten lisänä. Marjojen syömistä ei suositella.
Morsiustähti on pieni ruukkukukkana kasvatettu pensas, jonka torvimaisissa kukissa on noin neljä tai viisi vahamaista terälehteä. Kukat tuoksuvat miedosti, ja vielä nuppuisina ne muistuttavat hieman pieniä ilmapalloja.
Tähdikkejä kutsutaan englanniksi nimellä ”Star of Bethlehem”, Betlehemin tähti. Oranssitähdikki kasvaa noin 20-30 cm korkeaksi ja kukkii oranssein ja tähdenmuotoisin kukin. Kukat muodostavat tähkämäisen kukinnon.
Atsaleat ovat kotoisin Itä-Aasiasta, missä ne kasvavat viileiden vuoristoseutujen happamassa maaperässä. Ruukkuatsalea on pensasmainen ja tiiviskasvuinen, ja sen lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, väriltään...
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Narsissien sesonki alkaa alkukeväällä, ja ne mielletään usein perinteisiksi pääsiäiskukiksi. Sipulikukkina ne ovat helppohoitoisia, ja halutessaan ne voi istuttaa myös puutarhaan, jolloin niistä on iloa vielä seuraavinakin vuosina. Kukat ovat tavallisesti väriltään...
Keväisin myyntiin tuleva perunanarsissi ei nimellä komeile. Sen englanninkielinen nimi ”Bridal Crown” eli morsiuskruunu tekee sille enemmän oikeutta. Kukka on väriltään kermanvalkoinen lukuun ottamatta keltaista keskusta. Terälehdet ovat kerrannaiset ja tuoksu...
Syysleimut kukkivat loppukesästä ja houkuttelevat voimakkaalla tuoksullaan runsain määrin perhosia. Sievät, yksinkertaiset kukat kasvavat muhkeissa tertuissa. Kerrannaisia lajikkeitakin on jalostettu, mutta niitä on harvemmin saatavilla. Korkeutta syysleimuille kertyy...
Särkynytsydän on sievä, perinteinen perenna, jolla on rehevä lehdistö ja haljenneita sydämiä muistuttavat, kaartuvaan kukkavarteen puhkeavat kukat. Tavallisesti kukat ovat väriltään vaaleanpuna-valkoisia, ‘Alba’-lajikkeen kukat ovat kokonaan valkoiset. Kukinta...
Tarhasyysvuokko on syyspuutarhan kauneimpia kukkijoita. Se kasvattaa syvälle maahan vahvan laakavarren, ja muodostaa ajan saatossa laajan kasvuston juuriversojen avulla. Kookkaat kukat loistavat joko valkoisina tai vaaleanpunaisen eri sävyissä. Kukkien keskusta on...
Perhoset ja muut pölyttäjät rakastavat sieviä ja siroja tähtiputkia. Suomessa kasvatetaan yleisemmin isotähtiputkea (A. major), mutta saatavilla on myös muita lajeja ja useita eri lajikkeita. Tähtiputkien kukinnot koostuvat lukuisista pienistä kukista, joita...
Valtikkanauhus on suurten perennapenkkien kuningas. Sen pitkät ja valtikkamaiset kukinnot voivat ylettyä lähes kahden metrin korkeuteen. Keltaiset kukat houkuttelevat perhosia. Lehdet ovat tummanvihreät ja liuskaiset.
Vuorenkilvet ovat perinteisiä ja helppohoitoisia maanpeiteperennoita. Niiden suuret, tummanvihreät tai hieman punertavat lehdet ovat ikivihreitä, ja niitä käytetään jonkin verran myös kukkasidonnassa. Pienet, kellomaiset kukat puhkeavat runsaina ryppäinä punertavien...
Vuorikaunokki on perinteinen perenna, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan ruiskaunokkia (C. cyanus). Kukkavarren päähän puhkeaa kookas kukkamykerö, jota kehystää tavallisesti siniset laitakukat. ‘Alba’-lajike on kauniin puhtaanvalkoinen. Kukinta ajoittuu yleensä...
Värimintut ovat voimakkaasti tuoksuvia perennoja, joita kasvatetaan sekä koristekasvina että yrttinä. Lehtiä voi kerätä pitkin kesää, ja niitä voidaan käyttää teessä tai erilaisten ruokien maustamiseen. Tupsumaiset, värikkäät kukinnot aukeavat yleensä heinä-elokuussa,...
Ardisia on pieni puu, jolla on tummanvihreät ja aaltoilevat lehdet. Sen valkoisista ja voimakkaasti tuoksuvista kukista kehittyy runsaasti punaisia marjoja. Suomessa ardisiaa myydään usein joulukukkana, mutta oikealla hoidolla siitä saa myös pidempiaikaisen...
Pehmytmesiheinä on pehmeältä tuntuva ja mätästävästi kasvava heinäkasvi. Koristeheinänä myydään sen valkokirjavaa lajiketta. Korkeutta pehmytmesiheinälle kertyy noin 10-20 cm. Se sopii kauniisti esimerkiksi kukkaistutusten reunoille tai jopa yksistään...
Puistolemmikki on kaunis perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena. Se kukkii touko-kesäkuussa pienin, yleensä taivaansinisin kukin. Myös valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita on saatavilla. Kukka on vain noin 8 milliä leveä, mutta siitä huolimatta...
Rohtosormustinkukka on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena vain lehtiruusukkeen. Toisena vuotena se kasvattaa pitkän kukintovanan, johon puhkeaa runsaasti sormustimenmuotoisia, mesipistiäisten suosimia kukkia. Kukinta ajoittuu yleensä...
Rotkolemmikkit ovat kestäviä maanpeiteperennoja. Lemmikkiä muistuttavat, taivaansiniset kukat puhkeavat yleensä touko-kesäkuussa. Kukissa on vieno tuoksu. Lehdet ovat muodoltaan herttamaiset, ‘Jack Frost’ -lajikkeen lehdissä on hopeankirjava kuviointi. Ajan kanssa...
Rönsyakankaali on nopeasti leviävä ja helppohoitoinen maanpeiteperenna. Huulimaiset kukat muodostavat tähkämäisiä kukintoja. Kukinta ajoittuu yleensä touko-heinäkuuhun. 'Atropurpurea'-lajikkeen lehdet muuttuvat sitä tummemmiksi ja punertavimmiksi, mitä valoisammalla...
Saksankurjenmiekka on kestävä ja helppohoitoinen perinneperenna. Sen näyttävä kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuuhun. Kukissa on miedon sitruunainen tuoksu. Lehdet ovat pitkiä, kapeita ja miekkamaisia.
Sinivaleunikko on kotoisin Himalajan vuoristosta. Se on lyhytikäinen perenna, jonka kauniit taivaansiniset, violetit tai valkoiset kukat puhkeavat kesä-elokuun aikana. Kukat ovat hieman nuokkuvia ja läpimitaltaan noin kymmensenttisiä. Kukkien keskellä on keltaiset...
Suikeroalpi on maata pitkin suikerteleva maanpeitekasvi, jota kasvatetaan sekä kesäkukkana että perennana. Maahan istutettuna se leviää nopeasti ja peittää alleen laajoja aloja. Amppeliin tai ruukun reunalle istutettuna sen versot roikkuvat rennosti alaspäin....
Kesäkuuruoho on kaunis, kaksivuotinen puutarhakasvi. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa vain lehtiruusukkeen. Neliterälehtiset ja tuoksuvat kukat puhkeavat seuraavana kesänä kesä-heinäkuussa, ja ne houkuttelevat erityisesti päiväperhosia. Lehdet ovat tummanvihreitä ja...
Kielo on Suomen rakastettu kansalliskukka. Sen valkoiset, kellomaiset kukat kasvavat kauniisti kaartuvan kukintovanan päässä. Kukissa on voimakas tuoksu, ja kukinta ajoittuu yleensä touko-kesäkuuhun. Kielo kasvaa meillä myös luonnonvaraisena, ja ehkä siksi sitä näkee...
Kesäpikkusydän on kaunis ja siro perenna. Sen sydämenmuotoiset kukat nuokkuvat ohuiden kukintovanojen päissä. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-syyskuuhun. Lehdet ovat hienoliuskaisia ja saniaismaisia, ja ne muodostavat ajan saatossa tuuhean kasvuston. Kesäpikkusydämen...
Kevätesikko on pieni ja melko matalakasvuinen perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Sekä sen tieteellinen että suomalainen nimi viittaavat varhaiseen kukintaan: esikko on muunnelma esikoinen-sanasta ja suvun...
Kevätkaihonkukka on sievä maanpeiteperenna, joka muodostaa tiiviin lehtimaton rönsyjensä avulla. Kukat ovat väriltään taivaansinisiä ja aukeavat yleensä touko-kesäkuussa. Ne muistuttavat hieman lemmikin kukkia, mutta ovat kooltaan suurempia. Lehdet ovat...
Kuunliljat ovat perinteisiä ja helppohoitoisia lehtiperennoita. Niiden kauniit, koristeelliset lehdet ovat usein kirjavia. Joidenkin lajikkeiden lehdet ovat jopa hieman sinertäviä. Torvimaiset, valkoiset tai vaaleanvioletit kukat puhkeavat lehtien yläpuolelle...
Maahumala on nopeasti leviävä perenna ja maanpeitekasvi, jota kasvatetaan kuitenkin usein kesäkukkien seurana amppelissa tai istutusten reunoilla. Sen kukat ovat pieniä, torvimaisia ja väriltään sinivioletteja. Lehdet ovat pyöreitä, nukkaisia ja voimakastuoksuisia....
Mooseksenpalavapensas on vanha rohdoskasvi, joka todennäköisesti kulkeutui Suomen yrttitarhoihin jo keskiajalla. Nykyisin sitä kasvatetaan koristekasvina. Kukat puhkeavat pitkien ja suorien kukkavanojen päihin kesä-heinäkuussa. Ne ovat siroja ja viisiterälehtisiä, ja...
Kalliokielon kauniisti kaartuvien versojen latvassa kasvaa pareittain kellomaisia ja valkeita kukkia. Kukissa on voimakas tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä touko-kesäkuuhun, ja syksyllä lehdet värittyvät keltaisiksi ja kukista kehittyy pieniä, sinimustia marjoja. Koko...
Arovuokko on helppohoitoinen ja kestävä perenna. Kauniin valkoiset kukat aukeavat alkukesästä, mutta kukinta saattaa yllättää uudelleen syksyllä. Lehdet ovat liuskaiset ja nukkaiset. Arovuokko leviää voimakkaasti maanalaisten rönsyjensä avulla, joten se sopii...
Harjaneilikka on perinteinen, kaksivuotinen puutarhakasvi. Se kasvattaa ensimmäisenä vuotena lehtiruusukkeen, ja kukkii vasta seuraavana kesänä. Kukat siementävät ja kylväytyvät, ja näin harjaneilikasta on iloa useammaksi vuodeksi. Harjaneilikka kasvaa mätästäen....
Hopeasyysvuokko ilahduttaa kukillaan syksyllä, kun kaikki muut perennat ovat jo lopettaneet kukintansa. Sievissä kukissa on hailakan vaaleanpunainen sävy, ja ne sopivat myös leikkokukiksi. Suosittu lajike on nimeltään ‘Robustissima’.
Jalopähkämö on perinteinen perenna. Se kukkii kesä-heinäkuussa runsain tähkäkukinnoin, jotka puhkeavat tuuhean lehdistön yläpuolelle. Kukat houkuttelevat runsaasti erilaisia pölyttäjiä. Lehdet ovat uurteisia, hammaslaitaisia ja pitkän hertan muotoisia. Jalopähkämön...
Kallionauhus on pensasmaisesti kasvava, kookas ja voimakaskasvuinen perenna. Loppukesästä sen herttamaisten lehtien yläpuolelle puhkeaa oranssinkeltaisia ja päivänkakkaramaisia kukintoja. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta punertavia. Kukat houkuttelevat...
Kaunokainen on matalakasvuinen ja sievästi kukkiva perenna. Sen lehdet kasvavat tiiviinä ruusukkeena, jonka keskeltä nousee kapeat kukkavanat. Valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset kukinnot muistuttavat tavallisesti päivänkakkaroita, mutta joidenkin lajikkeiden...
Kaunopunahattu on näyttävä perenna ja vanha rohtokasvi. Loppukesästä puhkeavien mykerökukintojen laitakukat nuokkuvat hieman alaspäin, ja kukinnot houkuttelevat erityisesti perhosia. Kaunopunahattu soveltuu myös leikkokukaksi. Korkeutta sille kertyy noin 40-100 cm...
Keijunkukat ovat matalakasvuisia perennoja, joita käytetään varsinkin syksyisin myös ruukkuistutuksissa. Sirot kukat puhkeavat yleensä keskikesällä. Kukilla keijunkukat eivät kuitenkaan juurikaan komeile, vaan niiden koristearvo perustuu näyttävän värisiin lehtiin....
Perinteinen aitoukonhattu on vanhimpia Suomessa kasvatettuja koristekasveja. Sen pitkien, jopa yli metrin mittaisten varsien päihin puhkeaa lukuisia kypäränmallisia kukkia, jotka houkuttelevat tiettyjä yökkölajeja. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun. Lehdistö...
Akileijat ovat perinteisiä perennoita, joita on kasvatettu ennen vanhaan muun muassa luostaripuutarhoissa. Sukuun kuuluu lukuisia eri lajeja ja lajikkeita, joista Suomessa suosituimpia ovat lehtoakileija (A. vulgaris) sekä jaloakileijat (A. Cultorum-Ryhmä)....
Vaulat ovat köynnöskasveja, joilla on rehevä lehdistö ja torvimaiset kukat. Kukinta jatkuu syksyyn saakka. Versoille voi kertyä pituutta jopa kaksi metriä, ja ne voi ohjata kasvamaan esimerkiksi säleikköä pitkin. Erityisen kauniilta vaulat näyttävät kuitenkin...
Verenpisarat ovat näyttäviä kesäkukkia. Ne ovat joko pystykasvuisia tai riippuvia, ja niitä kasvatetaan sekä ruukuissa että amppeleissa. Kauniit, usein kaksiväriset kukat nuokkuvat alaspäin. Lajikkeita on jalostettu runsaasti, ja kukkia saatavilla useissa eri...
Viisikkiä eli tähtipensasta kasvatetaan sekä kesäkukkana että ympärivuotisena huonekasvina. Sillä on rehevä, tummanvihreä lehdistö ja puolipallomaisiin kukintoihin puhkeavat pienet, tähtimäiset kukat. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun, ja korkeutta viisikille...
Pikkupetunioita kutsutaan myös japaninkelloiksi ja miljoonakelloiksi. Ne ovat pienikukkaisia ja riippuvia kesäkukkia. Kasvutapansa vuoksi niitä kasvatetaan useimmiten amppelissa. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja värivalikoima on laaja. Kukinta...
Sateenkaaripalsamia kutsutaan joskus myös uudenguineanliisaksi. Sitä kasvatetaan yleensä yksivuotisena kesäkukkana, mutta sen talvettaminen sisätiloissa on mahdollista. Sillä on teräväkärkiset lehdet sekä kauniit, yksinkertaiset kukat, jotka voivat olla väriltään joko...
Siniviuhka kukkii syksyyn asti viuhkanmuotoisin kukin. Lajikkeesta riippuen se voi olla aluksi pystykasvuinen, mutta sen pitkät versot alkavavat riippua ajan kanssa. Parhaimmillaan versot kasvavat metrin mittaisiksi. Kasvutapansa vuoksi siniviuhka sopii mainiosti...
Sirokesäkynttilä eli herrasväenkaura on kaunis ja tunnelmallinen, menneestä ajasta muistuttava kesäkukka. Ennen vanhaan se on ollut suosittu koristekasvi kartanopuutarhoissa. Herkät kukat puhkeavat kapeiden ja suorien kukkavanojen päihin. Kukinta alkaa yleensä...
Tarhakehäkukka on jo vuosisatojen ajan viljelty monipuolinen koriste- ja hyötykasvi. Se sopii sekä yrttitarhaan että kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös leikkokukkana. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Terälehtiä muistuttavat laitakukat sopivat...
Tarhaneilikat ovat yleensä yksivuotisena kasvatettavia kesäkukkia. Ne soveltuvat sekä ruukkuun että kukkapenkkiin, ja suotuisalle paikalle istutettuna ne voivat talvehtia ja kukkia uudelleen seuraavina vuosina. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja...
Tsinnia eli oppineittenkukka on näyttävä kesäkukka ruukkuun tai kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös maljakkoon poimittuna. Suuret kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrannaisia, jolloin ne muistuttavat erehdyttävän paljon daalioita. Värivalikoima on...
Tuoksupielus on matalakasvuinen, esimerkiksi kivikkoistutuksiin tai ruukkuistutusten reunoille sopiva yksivuotinen kesäkukka. Sen puolipallomaiset kukinnot muodostuvat pienistä, tavallisesti valkoisista kukista. Kukissa on voimakas ja hunajamainen tuoksu, joka...
Kohtalonkukat kukkivat runsaasti koko kesän. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksi- tai monivärisiä, ja saatavilla on sekä tummia että hempeän pastellisiä sävyjä.
Lumihiutale on kaunis ja herkkä kesäkukka. Se kukkii runsaasti pienin, viisiterälehtisin kukin, jotka voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia. Parhaimmillaan kukinta voi jatkua pitkälle syksyyn asti. Lumihiutaleen kasvutapa on riippuva,...
Mustasilmäsusanna on monivuotinen köynnös, joka kukkii oikein hoidettuna koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai...
Campanula tarkoittaa pientä kelloa, ja nimensä mukaisesti muurikello kukkii runsaskukkaisesti pienin, kellomaisin kukin. Luonnonvaraisilla kasvualueillaan se kasvaa joskus kivimuurien päällä. Kasvutapa on matala ja mätästävä.
Neitobegonioita kutsutaan joskus myös karjalanneidoiksi. Ne kukkivat runsaasti alaspäin nuokkuvin kukin, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Lehdet ovat kapeita ja vinoja. Riippuvien versojensa vuoksi neitobegonioita kasvatetaan...
Sitkeät orvokit ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita, ja ne sietävät jopa pieniä pakkasta. Suomessa myyntiin viljeltäviä lajeja ovat pienikukkainen sarviorvokki (V. cornuta) ja suurikukkaisempi tarhaorvokki (V. Wittrockiana-Ryhmä). Sarviorvokin kukat ovat syötäviä, jos...
Pauliinabegoniat ovat perinteisiä kesäkukkia. Niitä kutsutaan joskus myös ruusubegonioiksi niiden aavistuksen ruusua muistuttavien kukkien vuoksi. Perinteisten valkoisten, punaisten ja vaaleanpunaisten lajikkeiden rinnalle on jalostettu esimerkiksi kelta- ja...
Pensastädyke on vankka ja tiiviskasvuinen, kukkiva syyskasvi. Sen soikeat, pölyttäjiä houkuttelevat kukinnot koostuvat useista tähdenmuotoisista kukista. Kukkien lakastuttua huomion vievät pensastädykkeen koristeelliset lehdet, jotka voivat olla sävyltään...
Petuniat ovat suosittuja kesäkukkia kukkapenkeissä, parvekelaatikoissa sekä amppeleissa. Tarhapetuniat (P. × hybrida) ovat pystykasvuisia ja sopivat hyvin kesäkukkaryhmiin istutettaviksi. Riippapetuniat riippuvat kauniisti esimerkiksi parvekelaatikossa tai amppelissa....
Soilikkeja on kasvatettu Suomessa huonekasvina jo 1930-luvulta asti. Niillä on pitkät, hennon nukkaiset ja paksusuoniset lehdet. Viisiterälehtiset kukat puhkeavat kapeiden kukintovanojen päihin. Kukkia on saatavilla useissa eri väreissä.
Amppeliharso eli ketoraunikki on siro ja keveä kesäkukka, joka kukkii runsaasti myöhäiseen syksyyn asti. Kukat voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia, ja myös kerrottukukkaisia lajikkeita on jalostettu. Kuten nimestäkin voi päätellä,...
Dianat kukkivat runsaasti koko kesän. Kukat ovat pieniä ja väriltään tavallisesti vaaleanpunaisia, mutta joskus myös persikkaisia. Yleisimmin myytävä diana on amppelidiana (D. vigilis), jonka versot ovat lamoavia. Se sopii kauniisti amppeliin tai istutusten...
Harsotyräkkiä ei välttämättä arvaisi ensisilmäyksellä joulutähden sukulaiseksi. Molemmat ovat kuitenkin tyräkkejä, joiden koristearvo perustuu värittyneisiin ylälehtiin. Harsotyräkillä nämä ylälehdet ovat sirot ja valkoiset. Sen kasvutapa on hento ja keveä, ja siksi...
Hopeavillakon eli tuhkaruohon nukkaiset ja hopeanharmaat lehdet tuovat kaunista sävyä kesäkukkaistutuksiin. Lehdet kasvavat tiiviinä lehtiruusukkeena. Hopeavillakko on kaksivuotinen kasvi, ja se kukkii toisena vuonna keltaisin mykerökukinnoin. Suomessa sitä kuitenkin...
Hopeavitja eli hopeaputous on utuisan hopeanharmaa kasvi, joka säilyy kauniina myöhäiseen syksyyn asti. Usein sitä kasvatetaan joko kesällä tai syksyllä amppelissa tai kukkaistutusten reunoilla. Sen lehdet ovat pieniä ja pyöreitä, ja versot kasvavat noin metrin...
Huovinkukka on helppohoitoinen kesäkukka, joka kukkii pieniä auringonkukkia muistuttavin kukin. Versot ovat rentokasvuisia ja parhaimmillaan noin 30 cm pitkiä, korkeutta huovinkukalle kertyy hieman vähemmän.
Isoköynnöskrassi on noin kaksimetriseksi kasvava yksivuotinen köynnös, jota kasvatetaan sekä koriste- että hyötykasvina. Yleensä se kiipeää ylöspäin ja takertuu lehtiruotiensa avulla kasvitukeen, mutta se soveltuu myös amppeliin. Isoköynnöskrassi kukkii koko kesän...
Kanarianmarketta tunnetaan myös nimellä pensaspäivänkakkara. Se on yksivuotinen kesäkukka, jota viljellään myös leikkokukaksi. Korkeutta kanarianmarketoilla on 30-100 cm lajikkeesta riippuen. Kukinta ajoittuu tavallisesti toukokuusta syyskuuhun.
Keijunmekko on runsaskukkainen ja köynnöstävä kesäkukka. Sitä kasvatetaan joko amppelissa tai säleikköön tuettuna. Kukkien verhiöt muistuttavat mekkoa, ja niiden keskeltä kasvaa pidempi ja tummempi teriö. Verhiöt säilyvät vielä sen jälkeenkin, kun teriöt ovat...
Kelloköynnös on näyttävä, köynnöstävä kesäkukka, joka kiipeää tukea pitkin kärhöjensä avulla. Tiheä kasvusto peittää tuen tai säleikön hetkessä, ja halutessaan kelloköynnöstä voi kasvattaa myös amppelissa. Kellomaiset kukat voivat olla väriltään joko valkoisia tai...
Pienikukkainen ja matalakasvuinen kesäbegonia sopii loistavasti kukkaistutusten täytekukaksi. Lehdet ovat paksuhkot ja herttamaiset, ja niiden reunat ovat usein punertavat. Ulkonäkönsä vuoksi kesäbegonia on helppo sekoittaa annansilmään eli joulubegoniaan (Begonia ×...
Kesäkoiso kukkii runsaasti valkoisin tai sinivioletein kukin. Kukkien keskus on keltainen. Kesäkoiso voi kasvaa reilun metrin korkuiseksi, ja usein se leikataan ja muotoillaan pieneksi ja rungolliseksi puuksi.
Bambumainen täplätraakkipuu on kotoisin Afrikan trooppisista sademetsistä. Sillä on soikeat, tavallisesti pilkulliset lehdet. Lehtien väritys vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplätraakkipuun kukat ovat pieniä ja valkoisia, ja niissä on miellyttävä tuoksu.
Unelma on ollut ennen vanhaan, jo 1800-luvun lopulla, suosittu huonekasvi. Silloin se on koristanut useita viileitä saleja ja pirttejä. Nykyisin sen suosio on hieman kärsinyt liian kuivan ja lämpimän huoneilman vuoksi. Unelman yleisilme on herkkä ja keveä, mutta sen...
Uurremuorin lehtien muoto ja väri vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta lehtien syvät uurteet paljastavat ne saman lajin edustajiksi. Yleensä lehdet ovat malliltaan sydämenmuotoiset, ja niissä voi olla vihreän, punaisen ja hopeanharmaan eri sävyjä. Esimerkiksi...
Vanilja on köynnöskasvi, joka kiipeilee puiden runkoja pitkin ilmajuuriensa avulla. Luonnossa se voi kasvaa jopa viisitoistametriseksi. Sen lehdet ovat mehevät ja raikkaan vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtistä lajiketta. Vaniljaa viljellään tropiikissa sen...
Venuksenkengät ovat maaorkideoita, joilla on erikoinen tohvelia muistuttava kukka. Niiden pitkät, kapeat ja joskus kirjavat lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousee ohut kukkavana. Kukkavanan päässä kasvaa usein vain yksi suurikokoinen kukka, jossa on...
Viirivehkat ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Sukuun kuuluvat muun muassa komeaviirivehkat (S. Floribundum-Ryhmä) ja jättiviirivehka (S. ortgiesii). Viirivehkojen lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, mutta yleensä ne ovat melko suuria ja uurteisia....
Pilkkubegonia on näyttävälehtinen huonekasvi, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan enkelinsiipeä eli korallibegoniaa (B. Corallina-Ryhmä). Pilkkubegonia on kuitenkin enkelinsiipeä pienikasvuisempi ja voimakkaammin pilkullinen. Sen epäsymmetriset ja teräväkärkiset...
Siroliuska-aralialla on kiiltävät, sormilehdykkäiset lehdet. Vanhemmilla kasveilla lehdyköitä voi olla jopa kuusitoista. Siroliuska-aralia kasvaa huonekasvina siroksi, jopa parimetriseksi pensaaksi tai puuksi, ja vaatii yleensä ajan myötä kasvutuen pysyäkseen...
Supputraakkipuu on afrikantraakkipuusta jalostettu tiiviskasvuisempi lajike. Ajan kanssa sille kehittyy paljas, suora runko, jonka päässä sen tummanvihreät lehdet kasvavat tiheänä nippuna.
Sädemuorilla on hauskat, vesimelonia muistuttavat lehdet, joissa on sekä vihreitä että hopeanharmaita juovia. Varret ovat punertavat. Joskus sädemuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen vaaleat, pitkänmalliset kukinnot ovat vaatimattomia eikä niillä ole juurikaan...
Sädepalmut ovat saaneet tieteellisen nimensä tutkimusmatkailija David Livingstonen mukaan. Niiden lehtiruodit ovat pitkiä ja piikkireunaisia. Suuret lehdet ovat nuorena pystyjä, mutta vanhemmiten niiden kärjet roikkuvat. Rungosta kasvaa ajan myötä paksu ja tanakka....
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Xanadu kuului aiemmin köynnösvehkojen sukuun, mutta nykyisin se luokitellaan Thaumatophyllum-sukuun yhdessä peikonkämmenen kanssa. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Sillä on kapeat, liuskoittuneet lehdet,...
Timanttiananaksen kapeat, vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Tuoksutraakkipuu on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi. Sen myydyimpien lajikkeiden lehdet ovat keltakirjavia. Nuori taimi kasvaa matalana lehtiruusukkeena, mutta iän myötä sille kehittyy jämäkkä runko. Iäkäs ja hyvin hoidettu tuoksutraakkipuu saattaa innostua...
Tuonenkieloa myydään yleensä leikkovihreänä, mutta se on myös on kestävä ja helppohoitoinen huonekasvi. Se on ansainnut nimensäkin kestävyytensä vuoksi: tuonenkielo kukoistaa vaikka tuonelan pimeydessä. Helppohoitoisuudestaan huolimatta se on kuitenkin hidaskasvuinen....
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähkämaijan lehdet ovat yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta kauniin purppuranpunaiset. Lehtien pinta on hieman aaltoileva. Muista maijoista poiketen tähkämaijalla on näyttävät, oranssinkeltaiset kukat. Pitkät kukintovarret nousevat lehtien yläpuolelle.
Täplämaijan englanninkielinen nimi on ”Peacock plant”, sillä sen lehtien sanotaan muistuttavan riikinkukon sulkia. Ne ovat väriltään vaaleanvihreät, ja niissä on tumma, täplämäinen kuviointi. Lehtien kauniisti punertava alapinta tulee näkyviin, kun täplämaija nostaa...
Australiassa luonnonvaraisena kasvava puupapu on sukunsa ainoa edustaja. Se on ainavihanta, kiiltävälehtinen puu, joka kehittää kukinnan jälkeen suurikokoisia siemeniä. Huonekasvina ostetuilla puupavuilla nämä siemenet ovat vielä kiinni rungon tyvessä, mutta ne...
Pylvästyräkki kasvaa nopeasti suureksi ja näyttäväksi. Se haarautuu ajan kanssa ja kasvattaa pieniä, kesävihantoja lehtiä. Saatavilla on myös lajike, jonka varsissa ja lehdissä on punertavaa sävyä. Pylvästyräkin maitiaisneste on myrkyllistä.
Rautaristibegonia on saanut nimensä sen lehtien saksalaista rautaristiä muistuttavan kuvion mukaan. Lehdet ovat epäsymmetriset, kohokuvioiset ja nahkaisen tuntuiset. Kukat ovat pieniä ja hailakan vaaleanpunaisia. Huonekasvina rautaristibegonia kasvaa noin 30 cm...
Reunustraakkipuun lehdet kasvavat sirona latvatupsuna paksun rungon päässä. Lehdet ovat kiiltäviä, tyvestä leveitä ja kärkeen kapenevia. Lehtien reunoissa on punaruskeat raidat. Runko on harmaanruskea ja suomuinen.
Ruotoneulavehka on trooppisissa sademetsissä kasvava, puun runkoja pitkin kiipeilevä köynnös. Sitä myydään usein Monstera Minima -nimellä, sillä se muistuttaa peikonlehtiä liuskaisten, mutta huomattavasti pienempien lehtiensä vuoksi. Lehdet kasvavat noin...
Rusoköynnösvehka on trooppinen köynnös, joka on tällä hetkellä melko haluttu ja arvokas huonekasvi. Sen kauniit, samettiset lehdet ovat väriltään syvän tummanvihreät. Lehtien pinta näyttää hieman kimaltavalta auringon osuessa siihen, ja rusoköynnösvehkan tieteellinen...
Helppohoitoiset rönsyliljat ovat monelle tuttuja huonekasveja. Niiden kapeat lehdet ovat väriltään joko vihreät tai valkoraidalliset, ja ne voivat kasvaa noin 20-45 cm pitkiksi. Kukintovanat kasvavat lehtiruusukkeiden keskeltä, kukat ovat pieniä, valkoisia ja...
Silkkiköynnösvehkan suosio on kasvanut viime aikoina, ja sen myötä sen saatavuus on hieman parantunut. Siitä huolimatta sitä löytyy lähinnä harrastelijoiden kokoelmista. Silkkiköynnösvehkalla on koristeelliset, alapuolelta punertavat lehdet ja nukkainen lehtiruoti....
Silkkimaijan suuret, pyöreät lehdet ovat väriltään raikkaanvihreät, ja niitä koristavat hopeanharmaat juovat. Myös lehtien alapinta on sävyltään hopeinen. Oikeissa olosuhteissa silkkimaijasta kasvaa ajan myötä melko kookas, noin metrin korkea ja leveä. Lehdille kokoa...
Sirovuoripalmulla on hento, suora runko ja ohuet, parilehdykkäiset lehdet. Ruukkuihin on yleensä istutettu useampi yksilö tuomaan tuuheutta. Ne kasvavat kotioloissa tavallisesti noin kahden metrin korkeuteen, ja hyvällä hoidolla ne saattavat innostua kukkimaan. Kukat...
Soihtuköynnökset ovat kotoisin trooppisesta Aasiasta. Ne eivät nimestään huolimatta ole köynnöksiä, vaan riippuvavartisia epifyyttejä, joiden kukinnot loistavat kirkkaissa oranssin ja punaisen sävyissä. Niiden lehdet ovat tavallisesti teräväkärkisiä. ’Rasta’-lajikkeen...
Trooppisella soikkovehkalla on uurteiset, sydämenmuotoiset lehdet ja punertavat lehtiruodit. Joidenkin harvinaisempien lajikkeiden lehdissä on vaaleanpunaista tai valkoista kirjavuutta. Soikkovehka kasvaa kotioloissakin ajan myötä melko kookkaaksi, noin metrin...
Sulkasaniaiset kasvavat luonnonvaraisina tropiikissa. Huonekasviksi viljellään kahta eri lajia ja niiden lajikkeita, kaarisulkasaniaista (N. exaltata) ja pystysulkasaniaista (N. cordifolia). Kaarisulkasaniainen on näistä kahdesta hieman kookkaampi. Lehdet ovat...
Itä-Afrikasta kotoisin oleva palmuvehka on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista. Sillä on paksut ja tanakat lehtiruodit, joissa kasvaa pareittain tummanvihreitä ja kiiltäviä lehdyköitä. Saatavilla on myös lajike, jonka lehdet ovat lähes mustat. Kirjavalehtinen...
Pantteriköynnökset ovat huonekasveina melko harvinaisia. Niillä on kauniit, kirjavat lehdet ja usein punertavat varret. Luonnossa pantteriköynnökset kasvavat Aasian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Huonekasvina niitä kasvatetaan yleensä amppelissa. Tunnetuin...
Sademetsistä kotoisin oleva peikonkämmen kasvattaa ajan kanssa kauniin, läpimitaltaan jopa kymmensenttisen rungon, jota koristavat vanhat lehtiarvet. Rungosta se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joilla se ottaa kosteutta sekä maasta että ilmasta. Lehdet ovat kookkaita ja...
Pesäraunioinen muistuttaa ensisilmäyksellä melko vähän muita saniaisia. Sillä on kuitenkin vanhojen lehtien alapinnoilta löytyvät, riveissä kasvavat itiöpesäkkeet, joista sen tunnistaa saniaiseksi. Sen lehdet ovat aaltoilevat ja kärkeä kohti levenevät, ja ne voivat...
Pikkukentiapalmu on kotoisin Australiasta Lord Howen saarelta, missä se voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi. Huonekasvina se kasvaa parhaimmillaan noin kolmen metrin korkeuteen. Sen lehtiruoditkin voivat olla noin metrin mittaiset, joten se tarvitsee paljon tilaa...
Pilkkulehdet ovat siroja ja pystykasvuisia, ja kuten nimestäkin voi päätellä, niiden tummanvihreitä lehtiä koristaa kaunis pilkkukuviointi. Pilkut voivat olla väriltään valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Joskus pilkut peittävät lehdet lähes kauttaaltaan, eikä...
Pilleriviikunaa kutsutaan joskus myös misteliviikunaksi, sillä luonnossa se saattaa kasvaa myös epifyyttinä eli isäntäkasviin kiinnittyneenä mistelin tapaan. Pilleriviikuna kasvaa sieväksi, noin 80 cm korkeaksi pikku pensaaksi, ja se haaroo voimakkaasti. Lehdet ovat...
Pitsilehdet ovat matalia ja pyöreälehtisiä maanpeitekasveja. Niiden lehtisuonet ovat yleensä valkoiset tai punertavat, ja ne muodostavat lehden pinnalle voimakkaasti erottuvan pitsikuvion. Lajikkeita on jalostettu useita.
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä. Punalehdet ovat nopeakasvuisia, ja niiden lisääminen pistokkaista on helppoa.
Purppuraköynnösvehka on trooppinen köynnös, jolla on soikeat lehdet ja punertavat lehtiruodit. Lehdet ovat tavallisesti vihreät, mutta ’Pink Princess’ –lajikkeen (kuvassa) lehdissä on näyttävä, voimakkaan vaaleanpunainen kuviointi, minkä takia se on tällä hetkellä...
Pussiköynnökset ovat trooppisia, mehevälehtisiä köynnöksiä, jotka kasvavat luonnonvaraisena puiden oksiin ja runkoihin tukeutuneena. Huonekasveina kasvatetaan muutamia lajeja, joista yleisin lienee D. nummularia, joka kukkii pienin, valkoisin kukin. Pussiköynnökset...
Miltonia-suvun orkideat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Niiden lehdet ovat pitkiä ja kapeita, ja ne kasvattavat tyvestä litteitä varsimukuloita. Yhteen kukintovanaan puhkeaa useita suurikokoisia kukkia,...
Luonnossa muratit kasvavat maata ja puun runkoja pitkin kiemurrellen. Huonekasvina niitä kasvatetaan yleensä amppelissa tai kaareen tuettuna, mutta niitä käytetään myös paljon joulu- ja kesäkukkaistutuksissa. Lehtimuotoja on useita, ja tavallisen vihreän värin lisäksi...
Muulinkultakorva on trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva köynnös. Se on saanut nimensä liuskoittuneista lehdistään, jotka nuorilla yksilöillä muistuttavat muulin korvia. Lehtien muoto muuttuu kasvin ikääntyessä. Ne ovat usein väritykseltään kirjavat, joillakin...
Myrtti on perinteinen huonekasvi, jota kasvatettiin jo muinaisessa Kreikassa ja Roomassa. Suomessa siitä on tehty ennen vanhaan morsiusseppeleitä. Myrtillä on pienet, tummanvihreät lehdet, jotka tuoksuvat aromaattiselle öljylle. Se kasvaa pensasmaisesti, ja usein se...
Ruukussa kasvatettavia mähkiä myydään silloin tällöin kukkakaupoissa osana jouluistutuksia. Taitava huonekasviharrastaja voi saada mähkästä ympärivuotisen viherkasvin kasvattamalla sitä esimerkiksi terraariossa. Suurin osa suvun edustajista on kotoisin trooppisista...
Nappipellea on matala saniainen, joka kasvaa luonnonvaraisena Uudessa-Seelannissa kallioiden humuskerroksissa. Sen 20-30 cm pituisiksi kasvavat lehdet kaartuvat alaspäin, minkä ansiosta se sopii hyvin amppeliin. Lehdykät ovat pieniä ja pyöreitä.
Norfolkinaurakaria eli huonekuusi on havupuu, jolla on pehmeät ja ainavihannat neulaset. Se on kotoisin Norfolkinsaarelta, mistä tutkimusmatkailija James Cook toi sen Eurooppaan. 1800-1900 lukujen vaihteessa huonekuusi koristi monien herraskartanoiden ja...
Nukkuleenat kuuluvat samaan marantakasvien heimoon maijojen ja nukkumattien kanssa. Niiden lehdet ovat pitkiä ja aavistuksen verran kärkeen kapenevia. Halutuin nukkuleenoista lienee ’Triostar’-nimellä myytävä, kauniin kirjavalehtinen lajike (kuvassa). Sen lehtien...
Nuokkupapinkaura on helppohoitoinen ananaskasvi, jolla on suuret, nuokkuvat kukinnot. Sen lehdet ovat pitkiä ja kapeita. Kukin lehtiruusuke kukkii vain kerran, minkä jälkeen ne lakastuvat. Ennen lakastumista nuokkupapinkaura kasvattaa uusia lehtiruusukkeita tyvestä....
Nukkumatit ovat saaneet nimensä niiden tavasta "mennä nukkumaan", eli nostaa lehtensä lepoasentoon yön ajaksi. Paavonnukkumatista on saatavilla useita eri lajikkeita. Sen lehdet ovat soikeita ja kirjavia, joillakin lajikkeilla lehtisuonet ovat kirkkaanpunaisia,...
Hentovartinen lankaköynnös on monelle tuttu kukkaistutuksista. Se soveltuu kasvatettavaksi niin ulkona kuin sisälläkin. Luonnonvaraisena lankaköynnös kasvaa Uudessa-Seelannissa, missä se oli aikoinaan moalintujen ravintoa. Lankaköynnös köynnöstää lähellä maan pintaa,...
Liisantyynyä kutsutaan joskus myös kääpiöjuoruksi, sillä se näyttää kovasti pienilehtiseltä juorulta. Juorut ja liisantyyny kuuluvat kuitenkin eri sukuihin. Luonnonvaraisena liisantyyny kasvaa maanmyötäisesti muodostaen laajoja kasvustoja, huonekasvina sitä...
Liljapuita käytetään paljon kesäkukkaistutuksissa, mutta ne soveltuvat myös huonekasviksi. Niiden lehdet ovat joko kauniin kirjavat tai kokonaan punaiset tai vihreät. Viherliljapuun (C. australis) lehdet ovat pitkät ja teräväkärkiset, verililjapuun (C. fruticosa)...
Limoviikuna on siro ja pienilehtinen, mutta korkeakasvuinen puu. Huonekasvinakin se voi kasvaa useamman metrin korkeuteen, ja siksi sitä käytetäänkin paljon yleisten tilojen vihersisustuksissa. Saatavilla on myös kirjavalehtinen lajike.
Ludisia on sukunsa ainoa edustaja. Se on maaorkidea, jolla on tavallisesti yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta punertavat lehdet sekä vaaleat, selkeästi erottuvat lehtisuonet. Lajin sisällä on kuitenkin paljon muuntelua, joten kaikkien yksilöiden lehtiin tämä...
Lukkikämmeköiden kukkien pitkät ja kapeat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Muodon on tarkoitus hämätä pölyttäjänä toimivia tiepistiäisiä, jotka saalistavat hämähäkkejä. Pistiäinen yrittää hyökätä kukan kimppuun, mutta siihen tarttuukin vain siitepölyä, jonka...
Lyyraviikuna on nimetty sen lyyraa muistuttavien lehtien mukaan. Lehdet kasvavat kookkaiksi, jopa yli 40 senttiä pitkiksi. Ajan kanssa lyyraviikunasta kasvaa korkea puu. Huonekasvina se voi yltää hyvällä hoidolla jopa kolmeen metriin, mutta siitä on saatavilla myös...
Kirjavien lehtien vuoksi kasvatettavia maaorkideoita kutsutaan englanniksi nimellä ”jewel orchids”, jalokiviorkideat. Macodes petola on yksi näistä. Luonnossa se kasvaa sademetsien kosteissa pohjakerroksissa. Sen lehdet ovat melko pieniä, ja niissä on voimakas, vaalea...
‘White Fusion’ on huomiota herättävä maijalajike. Sen lehtien yläpinnat ovat voimakkaan valkokirjavat, kun taas alapinnoilla on kaunis purppuranpunainen sävy. Muiden maijojen tapaan se nostaa lehtensä pystyyn yön ajaksi ja laskee ne taas valon...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Korvakeviikuna on kotoisin Afrikan trooppisilta alueilta. Sillä on soikeat, teräväkärkiset ja tummanvihreät lehdet. Nuorilla yksilöillä lehdet kasvavat tiiviisti koko rungon pituudelta, mutta ajan myötä runko-osa jää paljaaksi. Luonnossa korvakeviikuna kasvaa puuna...
Kotimuori on muorinkukkien sukuun kuuluva helppohoitoinen huonekasvi. Sillä on paksuhkot, ovaalin muotoiset lehdet sekä punertavat varret. Lehdet ovat väriltään tavallisesti vihreitä, mutta myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu.
Kookkaaksi kasvava kultaimarre on saanut nimensä sen kellertävän nukan peittämästä juurakosta, joka ajan myötä pyrkii kasvamaan ruukun ulkopuolelle. Kultaimarteen lehdet ovat liuskaiset ja sävyltään hopeanharmaat, ja muiden saniaisten tapaan niiden alapinnoille...
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kuten nimestäkin voi päätellä, kumiviikunaa on ennen käytetty kumin raaka-aineena. Nykyisin se on suosittu huonekasvi. Kumiviikunalla on kiiltävät ja melko paksut lehdet, jotka ovat yleensä väriltään vihreät, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös kirjavia ja...
Kuningasbegoniasta on saatavana useita eri lajikkeita, joiden lehtien muoto, koko ja väri vaihtelevat. Yleensä ne ovat teräväkärkisiä ja sydämenmuotoisia, ja komeilevat punaisen, vihreän ja hopeanharmaan eri sävyissä. Kukat ovat pieniä ja tavallisesti...
Kuristajaklusia tunnetaan myös nimellä valefiikus. Sitä tavataan luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, missä se kasvaa muiden kasvien runkoja pitkin ja usein kuristaa isäntäkasvinsa hengiltä. Kuristajaklusialla on suora, haarova varsi ja paksut, raikkaan vihreät lehdet....
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat ja näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Kääpiökissuksen lehdet ovat pienet ja liuskaiset, versot ovat hyvin ohuet ja hieman punertavat. Lehdistö on kauniin rehevä. Kasvutavaltaan se on köynnöstävä, ja se kiipeää ylöspäin kärhiensä avulla.
Kääpiököynnösviikuna kasvaa köynnöstäen, toisin kuin huonekasvina kasvatetut viikunat yleensä. Sen lehdet ovat pienet, ohuet ja joskus kirjavat, ja ne painautuvat tiiviisti vasten sitä alustaa, jota pitkin kääpiököynnösviikuna kiipeilee. Vanhemmat yksilöt kasvattavat...
Köynnösparsa on nopeakasvuinen ja köynnöstävä parsakasvi. Kasvutapansa vuoksi se kannattaa tukea esimerkiksi säleikköön. Köynnösparsalla ei ole varsinaisia lehtiä, vaan tummanvihreät ja kapeat laakaversot. Se kukkii pienin, valkoisin kukin, joista kehittyy...
Laikkuvehkoilla on pitkät, teräväkärkiset lehdet, joissa voi lajista tai lajikkeesta riippuen olla valkoisia, hopeanharmaita, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Ne pysyvät kasvutavaltaan pitkään ruusukkeina, mutta kasvattavat ajan myötä tukevan varren. Niillä on...
Kastanjasutipuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisen Amerikan kosteikoilla. Sen runko on sileä ja vihertävä, lehdykät kasvavat säteittäin. Kastanjasutipuiden runkoja letitetään usein toisiinsa kiinni. Tällaisena ostettujen kasvien taivuttelua pitää jatkaa, muuten ne...
Helppohoitoisella keihäsanopinkielellä on sylinterin malliset, teräväkärkiset lehdet, jotka vanhemmilla yksilöillä voivat olla jopa reilun metrin mittaisia. Joskus myynnissä on keihäsanopinkieliä, joiden lehdet on taivuteltu leteille.
Kilpipiilea on helppohoitoinen, trooppinen huonekasvi. Sen lehdet ovat pyöreät ja paksuhkot, ja niissä on vaaleanvihreä pilkku kohdassa, josta lehtiruoti kiinnittyy lehteen. ’Mojito’-lajikkeen lehdet ovat kauttaaltaan pienten, vaaleiden pilkkujen peitossa. Ajan kanssa...
Kirjokohtalonköynnös on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva puuvartinen köynnös. Sen kukilla on puhtaanvalkoinen verhiö, jonka keskeltä kasvaa kirkkaanpunainen teriö. Kukinta ajoittuu yleensä alkukevääseen. Lehdet ovat melko kookkaita, uurteisia ja...
Etelä-Amerikasta kotoisin olevalla kirjoköynnösvehkalla on upeat, sydämenmuotoiset ja kookkaaksi kasvavat lehdet. Lehtien pinta on samettisen tuntuinen, lehtisuonet ovat vaaleat ja erottuvat. Useimmista köynnösvehkoista poiketen se ei köynnöstä muita kasveja pitkin,...
Kirjolehdet ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Risteyttämisen ja jalostuksen ansiosta lajikkeita on valtavasti. Kirjolehtien lehdet ovat suuret ja ohuet, ja ne komeilevat yleensä vihreän ja punaisen eri sävyissä. Jotkut lajikkeet ovat jopa lähes kokonaan...
Kirjovehkat kasvavat luonnonvaraisina Amerikan trooppisissa sademetsissä. Huonekasveina pidetyillä lajeilla on yleensä valkokirjavat lehdet. Ajan myötä ne kasvattavat tukevan, haaromattoman varren. Niillä on vehkakasveille tyypillinen, puikulamainen kukinto, jota...
Kodinonni kasvaa luonnonvaraisena Välimeren läntisillä saarilla. Sen langanohuet versot ja pienet lehdet muodostavat suloisen mättään. Lehtien sävy vaihtelee raikkaanvihreästä tummanvihreään. Kodinonni voi olla haastava hoidettava, mutta se kukoistaa taitavan...
Korallimedinilla on näyttävästi kukkiva huonekasvi. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja vaaleanpunaisia, ja ne kasvavat pitkissä, nuokkuvissa tertuissa. Myös kukinnon ylälehdet ovat vaaleanpunaiset. Lehdet ovat tummanvihreät ja läpimitaltaan noin 30 cm, lehtisuonet ovat...
Tillandsioiden nimeen liittyy hauska tarina. Turkulainen luonnontutkija Elias Tillandz vaihtoi sukunimensä pelastuttuaan merihädästä (Til-Landz = maihin), ja päätti jatkossa pysyä visusti kuivalla maalla. Tillandzian kuoleman jälkeen tämä vettä kaihtava kasvisuku...
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sillä on hauska, käpymäinen kukinto. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Värikkäästä isomaijasta on saatavilla useita eri lajikkeita. Lehdet ovat päältä yleensä tummanvihreät, ja niissä on valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Lehtien alapinta on purppuranpunainen. Hyvällä hoidolla isomaija saattaa innostua kukkimaan, mutta...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Juorujen suku on laaja. Huonekasveina kasvatettavia lajeja ovat muun muassa rionjuoru (T. fluminensis), kirjojuoru (T. zebrina) ja purppurajuoru (T. pallida). Useimmat niistä ovat nopeakasvuisia ja rönsyileviä, ja ne muodostavat laajoja, maanmyötäisiä kasvustoja....
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Kalliotyräkki on korkeakasvuinen mehikasvi, joka on helppo sekoittaa kaktuksiin ulkonäkönsä ansiosta. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, kuten kaunis, valkoinen ’White Ghost’ sekä toisen tyräkin runkoon vartettu ’Cristata’ (kuvassa). Ajan kanssa kalliotyräkit...
Kamelia on pieni pensas, jolla on upeat kukat ja kiiltävät, teräväkärkiset lehdet. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joiden kukkien väri, koko ja terälehtien määrä vaihtelevat. Kamelia on ollut Coco Chanelin lempikukka, ja hän on käyttänyt kukkaa inspiraationa...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon ja joilla se pystyy ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Valkokirjavaa jättipeikonlehteä myydään lajikenimillä ’Variegata’, ’Albo Variegata’ ja ’Albo Borsigiana’. Nimiviidakko on melko sekava ja voi olla, että millään näistä nimistä ei ole virallisen tieteellisen nimen asemaa. Valkoiset kohdat lehdissä ja varressa aiheuttaa...
Gloksinia eli suppilokukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sillä on nukkaiset lehdet ja värikkäät, aaltoreunaiset kukat. Tavallisesti gloksiniaa myydään kukkakaupoissa keväällä ja kesällä.
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Hienohelma tunnetaan vanhan ajan huonekasvina. Sillä on sirot ja piikikkäät versot, jotka roikkuvat rennosti alaspäin. Sillä ei ole varsinaisia lehtiä, vaan neulasmaiset laakavarret, jotka hoitavat lehtien tehtävää. Hienohelman kukat ovat pieniä, valkoisia ja tähden...
Hopea-aralioiden sukuun kuuluu useita eri lajeja. Huonekasviksi myytävillä hopea-aralioilla on yleensä pienet ja pyöreät lehdet, mutta keisarinhopea-aralian (P. fruticosa) lehdet ovat repaleisen liuskaiset. Lehdet voivat olla yksivärisiä tai kirjavia. Runko kasvaa...
Varsinkin flamingokukkien tummalehtiset lajit ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Esimerkiksi A. clarinervium (kuvassa) on yleistymässä hyvää vauhtia. Sen lehdet ovat syvän tummanvihreät, vaaleasuoniset ja sydämenmuotoiset. Auetessaan niissä on punaruskea...
Hirvensarvisaniainen kasvaa sademetsissä epifyyttinä. Sillä on erikoinen tapa kasvattaa kahdenlaisia lehtiä. Vaippalehdiksi kutsutut lehdet kasvavat isäntäpuun runkoa vasten painautuen, ja ne ovat hopeanharmaan nukan peitossa. Ajan myötä ne kuivuvat ja ruskettuvat,...
Hopeaköynnöksen herttamaisia ja mattapintaisia lehtiä koristaa hopeanharmaa kuviointi. Kuvioinnin koko ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen. Tunnetuin ja myydyin lajike lienee 'Argyraeus'. Luonnossa hopeaköynnös kiipeilee juuriensa avulla puiden runkoja pitkin....
Luonnonvaraisena huonearalia kasvaa joko isona pensaan tai pienenä puuna. Sen lehdet ovat suuret, sormiliuskaiset ja tavallisesti tummanvihreät, mutta saatavilla on myös kirjavia lajikkeita. Nuoren huonearalian varsi on hento, suora ja yleensä haaraton. Se kehittää...
Aarnipeikonlehti on trooppinen köynnös, joka kasvaa luonnossa puiden runkoja pitkin kiipeillen. Kotioloissa aarnipeikonlehteä kasvatetaan yleensä amppelissa, mutta sen reikäiset lehdet kasvavat suuremmiksi jos sen annetaan kiivetä esimerkiksi kookostukea pitkin....
Adiantumit ovat trooppisia saniaisia, jotka useimmiten kasvavat maapohjassa, mutta joskus myös epifyytteinä paksuun sammalkerrokseen kiinnittyneinä. Niiden varret ja lehdet ovat hentoja ja ohuita, mistä johtuen niitä kutsutaan yleensä hiussaniaisiksi. Muiden...
Usein nimillä ”Polly” tai ”Alocasia Amazonica” myytävä alokasia on kahden eri alokasialajin risteymä. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä virallista tieteellistä nimeä. Sen lehdet muistuttavat hieman luurankoa. Lehtisuonet ovat...
Amatsoninlilja on kotoisin Amatsoninjoelta, Kolumbian vuoristoista. Se on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvun lopulla. Sillä on kookkaat lehdet sekä upeat puhtaanvalkoiset kukat, jotka puhkeavat pitkien kukintovanojen päähän. Yhdessä kukinnossa on yleensä noin...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Arabiankahvi on ainavihanta puu, joka kasvaa huonekasvina noin kaksi metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kauniin kiiltävät ja teräväkärkiset. Ensimmäisen satonsa arabiankahvi tuottaa yleensä kaksivuotiaana. Se kukkii kesäisin valkoisin, tähtimäisin kukin, joista...
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...
Banianiviikuna on kotoisin Intiasta. Luonnonvaraisena se kasvaa mahtavaksi, jopa 30 metriä korkeaksi puuksi, joka kasvattaa pitkiä ilmajuuria. Maahan ulottuvat ilmajuuret kasvattavat uusia versoja, ja näin banianiviikuna voi muodostaa laajoja kasvustoja....
Luonnossa epifyyttinä kasvavalla eliaksentillandsialla on erikoinen kukinto. Varsinaiset, violetin sävyiset kukat aukeavat litteiden suojuslehtien välistä. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat pitkiä ja heinämäisiä.