Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Pikkuposliinikukka kasvaa luonnossa puiden oksiin kiinnittyneenä. Sen pareittain kasvavat lehdet ovat pieniä ja teräväkärkisiä, ja sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Tähtimäisten ja tuoksuvien kukkien keskusta on vaaleanpunainen, mutta muuten ne ovat valkoisia....
Pilkkulehdet ovat siroja ja pystykasvuisia, ja niiden tummanvihreitä lehtiä koristaa kaunis pilkkukuviointi. Pilkut voivat olla väriltään valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Joskus pilkut peittävät lehdet lähes kauttaaltaan, eikä yksittäisiä pilkkuja enää erota....
Pilleriviikunaa kutsutaan joskus myös misteliviikunaksi, sillä luonnossa se saattaa kasvaa myös epifyyttinä eli isäntäkasviin kiinnittyneenä mistelin tapaan. Pilleriviikuna kasvaa sieväksi, noin 80 cm korkeaksi pikkupensaaksi, ja se haaroo voimakkaasti. Lehdet ovat...
Pitsilehdet ovat matalia ja pyöreälehtisiä maanpeitekasveja. Niiden lehtisuonet ovat yleensä valkoiset tai punertavat, ja ne muodostavat lehden pinnalle voimakkaasti erottuvan pitsikuvion. Lajikkeita on jalostettu useita.
Miltonia-suvun orkideat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Niiden lehdet ovat pitkiä ja kapeita, ja ne kasvattavat tyvestä litteitä varsimukuloita. Yhteen kukintovanaan puhkeaa useita suurikokoisia kukkia,...
Luonnossa muratit kasvavat maata ja puun runkoja pitkin kiemurrellen. Huonekasvina niitä kasvatetaan yleensä amppelissa tai kaareen tuettuna. Lehtimuotoja on useita, ja tavallisen vihreän värin lisäksi lehdissä saattaa olla valkoisia tai keltaisia kuvioita lajikkeesta...
Muulinkultakorva on trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva köynnös. Se on saanut nimensä liuskoittuneista lehdistään, jotka nuorilla yksilöillä muistuttavat muulin korvia. Lehtien muoto muuttuu kasvin ikääntyessä. Ne ovat usein väritykseltään kirjavat, joillakin...
Nukkuleenat kuuluvat samaan marantakasvien heimoon maijojen ja nukkumattien kanssa. Niiden lehdet ovat pitkiä ja aavistuksen verran kärkeen kapenevia. Halutuin nukkuleenoista lienee ’Triostar’-nimellä myytävä, kauniin kirjavalehtinen lajike (kuvassa). Sen lehtien...
Nystykämmekät ovat pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Tyvessä niillä...
Oleanteri on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla. Luonnossa sitä tavataan Välimeren maissa ja Aasiassa. Oleanteri kasvaa pensastaen, ja huonekasvina se voi saavuttaa noin kahden metrin korkeuden. Lehdet ovat kärkeen kapenevia. Sievät ja joko viisiterälehtiset...
Paavalinkukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sen nukkaiset lehdet kasvavat tuuheana lehtiruusukkeena. Väriltään lehdet ovat yleensä tummanvihreitä. Joillakin lajikkeilla lehden alapinta on kauniin purppurainen, ja myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu....
Liisantyynyä kutsutaan joskus myös kääpiöjuoruksi, sillä se näyttää kovasti pienilehtiseltä juorulta. Juorut ja liisantyyny kuuluvat kuitenkin eri sukuihin. Luonnonvaraisena liisantyyny kasvaa maanmyötäisesti muodostaen laajoja kasvustoja. Huonekasvina sitä...
Limoviikuna on siro ja pienilehtinen, mutta korkeakasvuinen puu. Huonekasvinakin se voi kasvaa useamman metrin korkeuteen, ja siksi sitä käytetäänkin paljon yleisten tilojen vihersisustuksissa. Saatavilla on myös kirjavalehtinen lajike.
‘White Fusion’ on huomiota herättävä maijalajike. Sen lehtien yläpinnat ovat voimakkaan valkokirjavat, kun taas alapinnoilla on kaunis purppuranpunainen sävy. Muiden maijojen tapaan se nostaa lehtensä pystyyn yön ajaksi ja laskee ne taas valon...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Kotimuori on muorinkukkien sukuun kuuluva helppohoitoinen huonekasvi. Sillä on paksuhkot, ovaalin muotoiset lehdet sekä punertavat varret. Lehdet ovat väriltään tavallisesti vihreitä, mutta myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu.
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kuten nimestäkin voi päätellä, kumiviikunaa on ennen käytetty kumin raaka-aineena. Sillä on kiiltävät ja melko paksut lehdet, jotka ovat yleensä väriltään vihreät, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös kirjavia ja hyvin tummalehtisiä lajikkeita. Syntyessään...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat sekä näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset kukat, joilla on...
Kääpiököynnösviikuna kasvaa köynnöstäen, toisin kuin huonekasvina kasvatetut viikunat yleensä. Sen lehdet ovat pienet, ohuet ja joskus kirjavat, ja ne painautuvat tiiviisti vasten sitä alustaa, jota pitkin kääpiököynnösviikuna kiipeilee. Vanhemmat yksilöt kasvattavat...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet sekä tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Kiinangardenia kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Kiinassa. 1800-luvulla se on ollut suosittu napinläpikukka, ja siksi sitä kutsutaankin joskus keikarinkukaksi. Kiinangardenian lehdet ovat kauniin kiiltävät ja tummanvihreät, mutta sen varsinainen koristearvo on upeissa,...
Kiinanjasmiini on hentovartinen köynnös, jolla on sirot ja parilehdykkäiset lehdet sekä vaaleanpunaisista nupuista puhkeavat, sievät ja valkoiset kukat. Kukissa on voimakas hajuvesimäinen tuoksu. Kiinanjasmiini kasvatetaan yleensä säleikköön tai kaareen...
Kiinanruusu on todennäköisesti kotoisin Kiinasta, missä naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Suomessa sitä on kasvatettu huonekasvina 1800-luvulta asti. Kiinanruusu kasvaa ruukussa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien...
Kirjokohtalonköynnös on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva puuvartinen köynnös. Sen kukilla on puhtaanvalkoinen verhiö, jonka keskeltä kasvaa kirkkaanpunainen teriö. Kukinta ajoittuu yleensä alkukevääseen. Lehdet ovat melko kookkaita, uurteisia ja...
Kirjolehdet ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Risteyttämisen ja jalostuksen ansiosta lajikkeita on valtavasti. Kirjolehtien lehdet ovat suuret ja ohuet, ja ne komeilevat yleensä vihreän ja punaisen eri sävyissä. Jotkut lajikkeet ovat jopa lähes kokonaan...
Kirjovehkat kasvavat luonnonvaraisina Amerikan trooppisissa sademetsissä. Huonekasveina pidetyillä lajeilla on yleensä valkokirjavat lehdet. Ajan myötä ne kasvattavat tukevan ja haarattoman varren. Kirjovehkoilla on vehkakasveille tyypillinen, puikulamainen kukinto,...
Ihmeköynnökset ovat puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seinustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat piilottelevat...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sen erikoinen kukinto muistuttaa käpyä. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Värikkäästä isomaijasta on saatavilla useita eri lajikkeita. Lehdet ovat päältä yleensä tummanvihreät, ja niissä on valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Lehtien alapinta on purppuranpunainen. Hyvällä hoidolla isomaija saattaa innostua kukkimaan, mutta...
Isoposliinikukka on kaikista posliinikukista perinteisin ja tunnetuin. Sen lehdet ovat soikeat ja tavallisesti tummanvihreät ja hopeapilkulliset, mutta siitä on myös jalostettu useita kirjavalehtisiä lajikkeita, joista osa punertuu runsaassa auringonvalossa. Kukat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Juorujen suku on laaja. Huonekasveina kasvatettavia lajeja ovat muun muassa rionjuoru (T. fluminensis), kirjojuoru (T. zebrina) ja purppurajuoru (T. pallida). Useimmat niistä ovat nopeakasvuisia ja rönsyileviä, ja ne muodostavat laajoja ja maanmyötäisiä kasvustoja....
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon. Ilmajuuret pystyvät myös ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Kalliotyräkki on korkeakasvuinen mehikasvi, joka on helppo sekoittaa kaktuksiin ulkonäkönsä ansiosta. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, kuten kauniin valkoinen ’White Ghost’ sekä toisen tyräkin runkoon vartettu ’Cristata’ (kuvassa). Ajan kanssa kalliotyräkit...
Kamelia on pieni pensas, jolla on upeat kukat sekä kiiltävät ja teräväkärkiset lehdet. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joiden kukkien väri, koko ja terälehtien määrä vaihtelevat. Kamelia on ollut Coco Chanelin lempikukka, jota hän on käyttänyt inspiraationa...
Valkokirjavaa jättipeikonlehteä myydään lajikenimillä ’Variegata’, ’Albo Variegata’ ja ’Albo Borsigiana’. Nimiviidakko on melko sekava ja voi olla, että millään näistä nimistä ei ole virallisen tieteellisen nimen asemaa. Valkoiset kohdat lehdissä ja varressa aiheuttaa...
Gloksinia eli suppilokukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sillä on nukkaiset lehdet ja värikkäät, aaltoreunaiset kukat. Tavallisesti gloksiniaa myydään kukkakaupoissa keväällä ja kesällä.
Helmivillakko on kotoisin Etelä-Afrikan kuivilta alueilta. Luonnonvaraisena se kasvaa maata pitkin kiemurrellen, ja se pystyykin juurtumaan lähes joka nivelkohdasta. Kotioloissa sitä kasvatetaan tavallisesti amppelissa. Sen lehdet ovat pyöreät ja marjamaiset, ja...
Hernevillakolla on paksut, soikeat ja teräväkärkiset lehdet. Luonnonvaraisena se kasvaa maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan usein esimerkiksi amppelissa, jolloin sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Lähisukulaisensa helmivillakon (S. rowleyanus)...
Hopea-aralioiden sukuun kuuluu useita eri lajeja. Huonekasviksi myytävillä hopea-aralioilla on yleensä pienet ja pyöreät lehdet, mutta keisarinhopea-aralian (P. fruticosa) lehdet ovat repaleisen liuskaiset. Lehdet voivat olla yksivärisiä tai kirjavia. Runko kasvaa...
Luonnonvaraisena huonearalia kasvaa joko isona pensaan tai pienenä puuna. Sen lehdet ovat suuret, sormiliuskaiset ja tavallisesti tummanvihreät, mutta saatavilla on myös kirjavia lajikkeita. Nuoren huonearalian varsi on hento, suora ja yleensä haaraton. Se kehittää...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Herttaposliinikukka on puuvartinen köynnös, jolla on ihastuttavat, sydämenmuotoiset lehdet. Sen kukat ovat posliinikukille tyypillisesti vahamaisia ja paksuterälehtisiä. Kukkien keskus on punainen, muuten ne ovat valkoisia. Saatavilla on myös kahta kirjavalehtistä...
Agaavet ovat Amerikan kuivilta seudulta kotoisin olevia mehikasveja. Niiden lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Jättiagaave (A. americana) kasvaa suurikokoiseksi, ja sen lehtien reunoilla on kovia piikkejä. Kruunuagaveella (A. victoriae-reginae) puolestaan...
Amatsoninlilja on kotoisin Amatsoninjoelta. Se on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvun lopulla. Sillä on kookkaat lehdet sekä upeat puhtaanvalkoiset kukat, jotka puhkeavat pitkien kukintovanojen päihin. Yhdessä kukinnossa on yleensä noin viisi kukkaa, jotka voivat...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Ananaksen lehdet ovat pitkiä, jäykkiä ja piikkireunaisia. ’Variegatus’-lajikkeen lehdet ovat valkokirjavat, mutta ne muuttuvat punertaviksi tarpeeksi voimakkaassa valossa. Hedelmä kehittyy värikkäästä kukinnosta.
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...
Luonnossa epifyyttinä kasvavalla eliaksentillandsialla on erikoinen kukinto: varsinaiset, violetin sävyiset kukat aukeavat litteiden suojuslehtien välistä. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat pitkiä ja heinämäisiä.
Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Syklaamit ovat loppukesän ja syksyn ilopilkkuja. Niillä on kirjavat ja koristeelliset lehdet, joiden yläpuolelle nousevien ohuiden kukkavanojen päihin puhkeaa kauniit, tavallisesti viisiterälehtiset kukat. Joidenkin lajikkeiden terälehdet ovat ripsureunaisia....
Jouluruusu on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä se on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja suosittu puutarhakasvi. Suomessa jouluruusua myydään jouluisin ruukkukukkana, mutta se saattaa talvehtia maahan istutettuna suotuisalla paikalla. Vehreiden lehtien keskeltä...
Mummun ikkunalaudalta tutut pelargonit ovat alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, mistä ne tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla. Ne ovat helppohoitoisia ja kiitollisia ruukkukukkia, jotka kukkivat hyvin hoidettuna koko kesän. Jalopelargonit ovat kasvutavaltaan voimakkaan...
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Kanervat ovat syksyn suosituimpia kausikukkia. Ne ovat varpukasveja, jotka kasvavat enimmillään noin 40 cm korkeiksi. Pienet ja sievät kukat voivat olla väriltään joko punaisia, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinnasta on iloa pitkälle syksyyn.
Kellokanervan pientä kelloa muistuttavat kukat ovat väriltään joko punaisia, vaaleanpunaisia tai valkoisia. Ne ovat isompia kuin varsinaisen kanervan (Calluna) kukat, minkä takia kellokanervan kukinto näyttää tuuheammalta ja runsaammalta. Kellokanerva kasvaa noin 40...
Värikkäät kääpiöesikot ovat huone-esikkojen (P. obconica) ohella alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Niiden kukat puhkeavat tiiviinä nippuna tummanvihreän lehtiruusukkeen keskelle. Kukkien keskus on tavallisesti keltainen.
Lamosalali on varpukasvi, jota myydään kukkakaupoissa jouluisin. Mehevien ja punaisten marjojensa vuoksi sitä kutsutaan joskus myös joulupuolukaksi. Usein lamosalalia käytetään osana jouluistutuksia, mutta se on näyttävä myös yksistään ruukussa.
Marjakanerva ihastuttaa suurilla, pyöreillä marjoillaan, jotka voivat olla väriltään valkoisia, hailakan vaaleanpunaisia tai fuksianpunaisia. Se on näyttävä sekä yksistään ruukkuun istutettuna että syysistutusten lisänä. Marjojen syömistä ei suositella.
Morsiustähti on pieni ruukkukukkana kasvatettu pensas, jonka torvimaisissa kukissa on noin neljä tai viisi vahamaista terälehteä. Kukat tuoksuvat miedosti, ja vielä nuppuisina ne muistuttavat hieman pieniä ilmapalloja.
Ritarinkukka (tutummin amaryllis) on joulukukaksi mielletty sipulikasvi. Lajikkeita on jalostettu useita, ja kukkia on saatavilla useissa eri väreissä, joista perinteisimmät ovat punainen ja valkoinen. Ritarinkukka tekee useita kukkavanoja, joista jokaisen päässä on...
Atsaleat ovat kotoisin Itä-Aasiasta, missä ne kasvavat viileiden vuoristoseutujen happamassa maaperässä. Ruukkuatsalea on pensasmainen ja tiiviskasvuinen, ja sen lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, väriltään...
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Kirjopikarililja on pieni ja sievä sipulikasvi, jota myydään myös kukkakaupoissa ruukkukukkana. Sen kukissa on erikoinen ruutukuvio, jonka on ajateltu muistuttavan helmikanan sulkapeitettä – tämän takia kirjopikarililjan tieteellinen nimi viittaa helmikanaan. ‘Alba’...
Narsissien sesonki alkaa alkukeväällä, ja ne mielletään usein perinteisiksi pääsiäiskukiksi. Sipulikukkina ne ovat helppohoitoisia, ja halutessaan ne voi istuttaa myös puutarhaan, jolloin niistä on iloa vielä seuraavinakin vuosina. Kukat ovat tavallisesti väriltään...
Keväisin myyntiin tuleva perunanarsissi ei nimellä komeile. Sen englanninkielinen nimi ”Bridal Crown” eli morsiuskruunu tekee sille enemmän oikeutta. Kukka on väriltään kermanvalkoinen lukuun ottamatta keltaista keskusta. Terälehdet ovat kerrannaiset ja tuoksu...
Ardisia on pieni puu, jolla on tummanvihreät ja aaltoilevat lehdet. Sen valkoisista ja voimakkaasti tuoksuvista kukista kehittyy runsaasti punaisia marjoja. Suomessa ardisiaa myydään usein joulukukkana, mutta oikealla hoidolla siitä saa myös pidempiaikaisen...
Huone-esikko on perinteisesti alkuvuoden suosituimpia kukkivia ruukkukasveja. Sen kukat kasvavat tiheissä nipuissa. Karvaiset lehdet erittävät allergisoivaa ainetta, mutta jalostuksen myötä nykyiset huone-esikot erittävät tätä ainetta vähemmän.
Hortensioiden suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielen sanoista ”hydor”, joka tarkoittaa vettä, ja ”aggeion”, joka tarkoittaa astiaa. Tästä voikin päätellä jo paljon hortensioiden kasvuvaatimuksista. Jalohortensia on tuuhea pensas, jolla on suuret lehdet ja...
Alkukeväästä kukkakauppoihin myyntiin tulevien helmililjojen kukinto on pieni, tähkämäinen ja väriltään yleensä joko sininen tai valkoinen. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Helmililjat kasvavat noin 15-20 cm korkeiksi ja kukkivat maahan istutettuna toukokuussa.
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Huonearalian liuskoittuneiden lehtien muoto tulee parhaiten esille, jos niitä käyttää reunavihreinä. Kokovaihtoehtoja on useita, ja saatavilla on myös valkokirjavaa lajiketta. Lehtiruoti on melko lyhyt.
Tuonenkielo on kestävä leikkovihreä, jota käytetään paljon kookkaissa sidontatöissä, varsinkin hautalaitteissa ja -kimpuissa. Lehtiä voidaan myös muotoilla ja taivutella eri muotoihin. Saatavilla on myös erilaisia kirjavalehtisiä lajikkeita.
Kielopuu on pienilehtinen ja tuuhea leikkovihreä. Lehtien reunat ovat yleensä valkoiset. Kielopuun avulla saadaan helposti tuuheutta ja massaa kukkakimppuihin, ja siksi se soveltuukin hyvin välivihreäksi.
Kuunliljan lehdet ovat melko kookkaita, ja lajikkeesta riippuen ne voivat olla reunoilta joko valkoisia tai keltaisia. Muotonsa puolesta ne soveltuvat täydellisesti reunavihreiksi.
Mistelillä on pienet, valkoiset marjat ja soikeat lehdet. Se on monelle tuttu joulukoristeena. Muutaman oksan voi sitoa yhteen juuttinarulla tai nauhalla, ja nipun voi ripustaa roikkumaan esimerkiksi oveen.
Muratti on myös leikkovihreänä käytetty köynnös. Saatavilla niin vihreitä kuin valkokirjaviakin lajikkeita.
Törmäkukkaa kutsutaan englanniksi nimellä ”Pincushion Flower” eli neulatyynykukka. Kukan keskusta muistuttaa neulatyynyä ja ohuet heteet näyttävät neuloilta. Terälehdet ovat pieniä ja silkkimäisiä. Törmäkukkia on saatavilla usein hempeissä ja pastellisissa sävyissä,...
Unikkojen on ajateltu symboloivan muun muassa rauhaa, unta ja hedelmällisyyttä, mutta myös kuolemaa joidenkin lajien verenpunaisen värin vuoksi. Ne ovat suosittuja yksivuotisia puutarhakasveja, mutta niitä käytetään keväisin myös leikkokukkina. Kukat myydään usein...
Vahakukka kukkii runsaasti vahamaisin kukin. Sen lehdet ovat kapeita ja neulasmaisia. Varsi on paksuhko ja puinen, ja lehtiä poistaessa siitä erittyy sitrusmaista tuoksua. Kestävyytensä ja runsaskukkaisuutensa vuoksi vahakukka on suosittu täytekukka.
Valkoliljalla on kookas ja voimakastuoksuinen kukka, pitkä varsi sekä kapeat lehdet. Se mielletään usein perinteiseksi surukukaksi, mutta monissa kulttuureissa se on symboloinut muun muassa puhtautta, viattomuutta ja useiden eri uskontojen jumalattaria.
Vanda on koristeellinen orkidea, jota käytetään paljon liimaustekniikalla toteutetuissa sidontatöissä. Se kruunaa täydellisesti morsiuskimpun ja sopii loistavasti myös kukkakoruihin. Vandan oksa on arvokkaan näköinen myös yksittäin maljakossa.
Liriope, eli tuttavallisemmin apinanruoho tai lilygrass, on heinämäinen leikkovihreä. Sitä on saatavilla sekä kokonaan vihreänä että valkoraidallisena.
Akileijat ovat puutarhoista tuttuja perennoja, joita käytetään toisinaan myös leikkokukkana. Niiden kellomaisilla ja hieman nuokkuvilla kukilla on pitkät kannukset, joiden on ajateltu muistuttavan kotkan kynsiä. Siksi ne ovatkin saaneet tieteellisen nimensä...
Tsinnia eli oppineittenkukka on ihastuttavan puutarhamainen leikko, joka somistaa kauniisti esimerkiksi kesäisiä morsiuskimppuja. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Tiesitkö, että tsinniat olivat ensimmäisiä kukkia, joita kasvatettiin avaruudessa...
Tuoksuherne, hajuherne, tuoksunätkelmä – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tuoksuhernettä myydään leikkokukkana kesäisin. Sen perhosmaisissa kukissa on miellyttävä ja voimakas tuoksu. Useiden pastellisten ja hempeiden sävyjen lisäksi saatavilla on myös esimerkiksi...
Pitsimäisillä sudenporkkanoilla on ollut lukuisia käyttötarkoituksia kautta historian. Muinaiset egyptiläiset ovat esimerkiksi pureskelleet niiden juuria aurinkosuojan toivossa. Myöhemmin niitä on käytetty ihosairauksien hoidossa ja yrtteinä, ja niiden varsia...
Syreenit ovat monille tuttuja perinteisiä puutarhakasveja. Niiden kukinto koostuu pienistä, putkilomaisista ja neljäterälehtisistä kukista. Kukkia on niin runsaasti, että usein kukinto nuokkuu hieman omasta painostaan. Leikkokukkina myytävillä syreeneillä on mieto ja...
Tarhaleukoijan kukkien tuoksua kuvataan usein makeaksi ja mausteiseksi. Joidenkin mielestä tuoksu muistuttaa mausteneilikkaa. Tarhaleukoijan tieteellinen lajinimi ”incana” tarkoittaa karvaista – nimellä viitataan nukkaisiin lehtiin. Suoran vartensa ja kukinnon...
Hieman tilliä muistuttavat lehdet muodostavat kehän tarhaneidon kukan ympärille. Kukka on tavallisesti väriltään sininen. Tarhaneidon on ajateltu symboloivan harmoniaa ja rakkautta. Myös sen siemenkodat ovat koristeellisia, ja niitä myydään usein kuivakukkana.
Tarhasarjaliljoja kutsutaan myös värililjoiksi. Ne ovat suosittuja puutarhakasveja, ja erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti. Leikkokukkina liljat mielletään usein surukukiksi, mutta ne soveltuvat myös muihin käyttötarkoituksiin. Hyvin samantapaisia leikkona...
Sinisarjojen tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista ”agape”, joka tarkoittaa rakkautta, ja ”anthos”, joka tarkoittaa kukkaa. Tarhasinisarjaa käytetään sen kotiseudulla Afrikassa muun muassa lääkkeenä ja rakkautta tuovana amulettina. Sen trumpettimaiset...
Niin sanottu tulppaanimania villitsi Alankomaissa 1600-luvulla. Erityisen suosittuja olivat kirjavat tulppaanit. Värimuunnoksen aiheutti virus, joka myös heikensi tulppaanin sipulia. Sipuleista saattoi joutua maksamaan jopa enemmän kuin kullasta, mutta nykyisin...
Tasetti kuuluu samaan sukuun tunnetumman keltanarsissin kanssa. Sen pienten ja valkoisten kukkien keskeltä erottuvat keltaiset heteet. Kukkien tuoksu on makeahko ja melko voimakas.
Rikkaan historian omaava tuberosa on muinaisten asteekkien jalostama ja viljelemä. Myöhemmin eurooppalaiset toivat sitä kotimaihinsa ja hajuvesiä valmistavat ranskalaiset ihastuivat sen voimakkaaseen tuoksuun – erityisen haltioissaan tuoksusta oli Marie Antoinette....
Tulilatvaa myydään yleensä huonekasvina, mutta sitä on saatavilla myös leikkokukkana. Sen runsas kukinto tuo muhkeutta kukkakimppuihin ja asetelmiin. Yksittäiset kukat säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, joten ne soveltuvat hyvin myös erilaisiin...
Tädykkeet ovat monelle puutarhaharrastajalle tuttuja perennoita. Leikkokukiksi viljellään lähinnä rantatädykkeen (V. longifolia) lajikkeita. Niiden tiiviit ja kärkeen kapenevat kukinnot muodostuvat pienistä putkimaisista kukista.
Syysleimu on monelle tuttu loppukesästä kukkivana perennana. Sen pallomaisia, usein punaisen tai violetin sävyissä loistavia kukintoja käytetään myös leikkokukkina. Varsi on pitkä ja suora, joten syysleimu asettuu hyvin sekä korkeisiin että mataliin kimppuihin ja...
Ruiskaunokkia kutsutaan joskus myös ruiskukaksi. Väriltään se on tavallisesti sininen, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös esimerkiksi valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Ruiskaunokkia kasvatetaan yleisimmin yksivuotisena kesäkukkana, mutta se soveltuu...
Reunuspietaryrtti eli reunuspäivänkakkara on ihastuttavan kesäinen ja luonnonläheinen leikkokukka. Sen terälehtiä muistuttavat laitakukat ovat väriltään valkoiset. Mykerö on keltainen. Reunuspietaryrtti sopii loistavasti kesäisten niittykimppujen...
Ritarinkannusten tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanasta ”delphis”, joka tarkoittaa delfiiniä. Kukkien takaosa on tunnelimainen, joten niiden on ajateltu muistuttavan loikkaavaa delfiiniä. Suomalaiset puolestaan näkevät kukassa ritarin kenkien kannuksen....
Ritarinkukkien paksun ja onton varren päähän puhkeaa useita suuria ja trumpettimaisia kukkia. Ne ovat suosittuja leikkokukkia varsinkin jouluisin. Varsien päähän on usein pujotettu kumilenkki estämään niitä halkeamasta.
Ruusuneidikin kukat puhkeavat kehämäisesti suoran ja lehdettömän varren päähän. Kukat ovat siroja ja torvimaisia, ja niiden terälehdet kaartuvat kauniisti taaksepäin. Tavallisesti kukat ovat väriltään vaaleanpunaisia.
Serruriaa myydään usein sen englanninkielisellä nimellä ”Blushing Bride” eli punastuva morsian. Sen kukat ovat joko aavistuksen punertavia tai kokonaan valkoisia. Varsi on puinen ja jämäkkä. Lehdet ovat neulasmaisia. Serruria on erityisen suosittu hääsidonnassa, ja...
Siaminkurkuma on Thaimaasta kotoisin oleva, näyttävä leikkokukka. Englanniksi sitä kutsutaan nimillä ”Siam Tulip” ja ”Summer Tulip”, sillä sen värikkäät suojuslehdet muistuttavat aavistuksen kaikille tutun tulppaanin terälehtiä. Myös sen lehdet ovat tulppaanin tapaan...
Ikiviuhkojen tieteellisen nimen juuret ovat kreikankielisessä sanassa, joka tarkoittaa niittyä. Ne kasvavatkin luonnonvaraisena esimerkiksi Välimeren rannikkoalueiden niityillä. Niiden suomenkielinen nimi puolestaan viittaa niiden lähes ikuiseen kestävyyteen...
Sinipiikkiputki hohtaa hopeansinertävässä sävyssä. Lehdet ovat sahalaitaisia ja teräväreunaisia. Sinipiikkiputki kestää maljakossa pitkään, ja se soveltuu myös kuivakukaksi.
Kosmoskukkien on ajateltu symboloivan harmoniaa, järjestystä ja rauhaa. Punakosmoskukka komeilee usein punaisen eri sävyissä, ja se on suosittu yksivuotinen kesäkukka. Se on kuitenkin löytämässä tiensä hiljalleen myös leikkokukaksi, ja se sopiikin mainiosti tuomaan...
Pajuihin varhain keväällä puhkeavat pajunkissat ovat kaikille tuttuja. Leikkokukiksi viljellyt pajut kasvattavat suurempia ja pulleampia pajunkissoja kuin niiden luonnonvaraiset lajitoverit. Saatavilla on myös erikoisesti kiemurtelevaa lohikäärmeenpajua (S. udensis...
Partaproten kukinto on proteiden suvun toiseksi suurin kuningasprotean (P. cynaroides) jälkeen. Kukinto on kauttaaltaan vaalean nukan peitossa. Tukilehdet kaartuvat hieman sisäänpäin suojaten pieniä ja ohuita kukkia, jotka muodostavat kukinnon tiiviin keskustan....
Näyttävä perhoskämmekkä on suosituin huonekasvina myytävä orkidealaji, mutta sen kukintoja käytetään myös leikkokukkina. Yhteen varteen puhkeaa useita arvokkaan näköisiä ja kookkaita kukkia. Varsi kaartuu hieman alaspäin, joten perhoskämmekkä tuo kaunista liikettä...
Pionit ovat kevään ja kesän suosituimpia leikkokukkia, ja niitä käytetään erityisen paljon hääsidonnassa. Kiinassa pioneihin viitataan usein nimellä ”kukkien kuningas”, eikä ole vaikea uskoa miksi. Usein ne ovat myyntihetkellä vielä nuppuisia, mutta pienestä nupusta...
Preeriaeustoma kukkii lukuisin kellomaisin kukin. Myös sen spiraalimaisesti aukeavilla nupuilla on koristearvoa. Kukkia on saatavilla sekä kerrottuna että yksinkertaisena, ja myös värivalikoima on laaja.
Puikkokämmekät ovat kauniita ja runsaskukkaisia orkideoita. Kukat puhkeavat alhaalta ylöspäin suoran varren päähän. Latva on ostettaessa yleensä vielä nupullinen. Muotonsa vuoksi puikkokämmekät asettuvat parhaiten korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Punalatvat ovat herkkiä ja pienikukkaisia leikkokukkia, jotka sopivat parhaiten kimppujen ja asetelmien lisukekukiksi. Väriltään ne ovat tavallisesti joko haalean tai voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta myös valkoista lajiketta on saatavilla. Suomessa rantapunalatva (E....
Purppurasilkkiyrtti on luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan soilla kasvava kasvi, jota viljellään myös leikkokukaksi. Sen pienillä kukilla on vaalea ja kruunumainen keskus. Kukkien tuoksu houkuttelee luonnossa perhosia.
Lumimarjoja näkee joskus kotipihojen istutuksissa, ja niiden marjat koristavat pensasta vielä alkutalvestakin. Floristiikkaan viljellyt oksat ovat pitkiä, haarautuvia ja runsasmarjaisia. Marjat ovat vahapintaisia ja väriltään joko valkoisia tai vaaleanpunertavia.
Maariankellon kukat ovat kookkaita ja kellomaisia. Pitkän ja suoran vartensa ansiosta se asettuu kauniisti korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Kuismien keltaisia kukkia on ennen ripustettu koristeeksi ikkunoiden ja taulujen yläpuolelle, mutta nykyisin floristiikassa suositaan marjakuisman marjaisia oksia. Marjoja on saatavilla useissa eri väreissä, joista käytetyimmät lienevät punainen, vihreä ja valkoinen....
Miekkalilja on nimetty sen kapeiden ja miekkamaisten lehtien mukaan. Myös sen tieteellinen nimi tarkoittaa pientä miekkaa. Sen suuret kukat aukeavat hiljalleen alhaalta ylöspäin. Varsi on pitkä ja vahva, ja suuren kokonsa ja näyttävyytensä ansiosta miekkalilja on...
Morsiusharso eli harsokukka on käytetyin kimppujen ja asetelmien täytekukka. Kevyt mutta runsas kukinto on omiaan tuomaan ilmavuutta ja keveyttä erilaisiin sidontatöihin. Morsiusharson on ajateltu symboloivan puhtautta ja viattomuutta. Kesällä kukkakaupoista kannattaa...
Nimensä mukaisesti morsiustähdet ovat erityisen suosittuja morsiussidonnassa. Niiden puolipallomainen kukinto koostuu noin viisi- tai neljäterälehtisistä, torvimaisista kukista. Myös kerrottukukkaista lajikkeita on jalostettu. Varsi on pitkä ja suora.
Napolinlaukalla on valkoiset ja tähtimäiset kukat sekä suora ja lehdetön varsi. Se kuuluu samaan sukuun valkosipulin ja muiden sipuleiden kanssa, mutta siitä huolimatta sen kukkien tuoksu on makeahko eikä yhtään sipulimainen. Yksi napolinlaukan englanninkielisistä...
Tavallisissa leikkoneilikoissa on vain yksi kukka, mutta oksaneilikoiden varsiin puhkeaa useita pienempiä kukkia ja nuppuja. Hyvän kestävyytensä, runsaan värivalikoimansa ja ympärivuotisen saatavuutensa ansiosta ne ovat yksiä käytetyimpiä lisukekukkia.
Oksaruusut tuovat ripauksen puutarhatunnelmaa kimppuihin ja asetelmiin. Tavallisista leikkoruusuista poiketen niiden oksat ovat haarautuvia, ja niihin puhkeaa useita pieniä kukkia. Lajikevalikoima on laaja.
Kymbidi on näyttävä ja arvokkaan näköinen orkidea. Yhdessä varressa voi kasvaa jopa yli kymmenen kukkaa. Kukkia leikataan usein yksittäin suppiloihin, jotta ne asettuisivat paremmin mataliin kimppuihin. Kokonaisena se asettuu parhaiten korkeisiin sidontatöihin....
Kärhöt ovat monelle puutarhaharrastajalle tuttuja köynnöksiä, joita käytetään myös leikkokukkina. Rennon kasvutapansa ansiosta ne näyttävät erityisen kauniilta rönsyävissä ja luonnonläheisissä kukkakimpuissa. Saatavilla on myös suloisia kärhön...
Kärhöjen siemenkotia myydään yleensä ”Amazing Kibo” -nimellä. Aluksi ne ovat vihertäviä ja hiusmaisia, mutta ajan kanssa ne aukeavat suloisiksi ja vaaleiksi siemenpalloiksi. Ne myös kuivuvat kauniisti.
Leijonankidan nimi viittaa sen kukkien muotoon, joka muistuttaa hieman avonaista suuta. Muissa kielissä leijonankitaa kutsutaan muun muassa lohikäärmeen kidaksi tai jäniksen huuleksi. Tuoksuvat kukat puhkeavat pitkän ja suoran varren päähän, ja ne ovat usein sävyltään...
Voimakastuoksuinen hyasintti on yleisempi ruukkukukkana, mutta sitä käytetään myös leikkona. Sen kukinto koostuu useista tähtimäisistä kukista. Leikoiksi viljeltävillä hyasinteilla on huomattavasti ruukkuhyasintteja pidempi varsi, mikä helpottaa niiden käyttöä...
Nykyisin joulutähti on tunnetumpi ruukkukasvina, mutta alun perin sitä viljeltiin yksinomaan leikkokukaksi. Joulutähden koristearvo perustuu värittyneisiin ylälehtiin. Vaatimattomat ja pienikokoiset kukat löytyvät näiden ylälehtien keskeltä. Leikkokukaksi on...
Leikkokärsämöt ovat ihastuttavan luonnonkukkamaisia. Niiden runsas kukinto koostuu useista pienistä kukista. Kärsämöt ovat saaneet tieteellisen nimensä kreikkalaisesta mytologiasta tutun Achilles-sankarin mukaan. Hänen sanottiin käyttävän kuivattua kärsämöä...
Kaikki ovat joskus kuulleet tarun omaan peilikuvaansa rakastuneesta Narkissos-nimisestä miehestä, jonka mukaan narsissi on saanut nimensä. Nuorukainen menehtyi ihaillessaan omia kasvojaan lähteen heijastuksesta, ja hänen kuolinpaikalleen kasvoi valkoinen narsissi....
Neilikoita on käytetty leikkokukkana jo satoja vuosia. Kestävyytensä, laajan värivalikoimansa ja monikäyttöisyytensä ansiosta ne ovat yksiä myydyimpiä leikkokukkia. Niiden tieteellinen nimi muodostuu kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat jumalten...
Ruusut eivät juuri esittelyä kaipaa – ne ovat myydyimpiä leikkokukkia kautta maailman. Ruusujen väreihin on liitetty paljon eri merkityksiä, ja varsinkin punaisen ruusun on ajateltu symboloivan syvää ja intohimoista rakkautta. Se on kuitenkin yleinen myös esimerkiksi...
Cloni Pon-Pon -leinikit kasvatetaan Italiassa mukuloita kloonaamalla. Tällä tavalla kukista tulee tasalaatuisempia. Niiden kukat ovat suuria ja usein kaksivärisiä. Terälehdet ovat röyhelöreunaisia.
Cloni Success -leinikeillä on suuret, lukuisista paperimaisista terälehdistä koostuvat kukat. Ne on jalostettu Italiassa tekniikalla, jolla kasvin mukulat voidaan kloonata. Tällä tavalla kukista saadaan tasalaatuisempia ja terveempiä. Suosituin Cloni Success -leinikki...
Lemmikkien sukuun kuuluu useita lajeja, mutta yleinen kuvaus lemmikin kukasta sopii melkein kaikille: pienet, tavallisesti vaaleansiniset kukat ja nukkaiset kukkavarret. Lemmikin englanninkielinen nimi on Forget-Me-Not, eli suomennettuna ”älä unohda minua”.
Jouluruusut ovat suosittuja joulukukkia sekä ruukussa että leikkona. Niillä on viisi verholehteä, jotka kehystävät varsinaista kukintoa ja lähes huomaamattoman pieniä terälehtiä. Tällä hetkellä jouluruusut ovat erityisen trendikkäitä luonnollisissa ja rennoissa...
Kenguruntassut ovat saaneet nimensä niiden nukkaisia kenguruntassuja muistuttavia kukkien mukaan. Ne kasvavat luonnonvaraisina Australiassa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut niiden nimeämiseen. Kenguruntassujen tieteellinen nimi puolestaan viittaa kukkien...
Koristekaalit ovat monelle tuttuja syysistutuksista, mutta niitä viljellään myös leikkokukaksi. Ne loistavat yleensä voimakkaissa punaisen ja violetin eri sävyissä, mutta saatavilla on myös esimerkiksi valkoisia lajikkeita. Kaalin uloimmat lehdet ovat yleensä...
Japanissa vietetään hanami-nimistä juhlaa kirsikankukkien kunniaksi. Ihmiset kerääntyvät juhlimaan puistoihin, jotka täyttyvät keväisin kirsikoiden utuisesta ja vain hetken kestävästä kukinnasta. Suomessakin voi nauttia hanamitunnelmasta ostamalla nupullisia oksia...
Porkkanan/koristeporkkanan englanninkielinen nimi on ”Queen Anne’s Lace”. Kuningatar Annan sanotaan olleen erinomainen pitsinkutoja, mutta tarinan mukaan hän pisti sormeensa haavan neulalla, ja veripisarat tahrivat valkean pitsin. Väitetään, että tämän takia porkkanan...
Kruunuvuokon kukan tummaa keskustaa kiertää värikkäät verholehdet. Varsinaisia terälehtiä sillä ei ole ollenkaan. Suvun tieteellinen nimi tulee tuulen tytärtä tarkoittavista sanoista, sillä Kreikassa on uskottu tuulen puhaltavan vuokkojen nuput auki. Toisen...
Krysanteemit ovat ruusujen ja neilikoiden ohella myydyimpiä leikkokukkia. Parhaiten krysanteemin tunnistaa lehdistä ja varsista, sillä eri lajikkeiden kukat poikkeavat toisistaan niin muodossa, koossa, värissä kuin lukumäärässäkin. Erityisen paljon krysanteemia...
Kuningasprotea on kaikista proteoiden suvun edustajista suurikokoisin ja näyttävin – sen kukinto voi olla läpimitaltaan jopa yli 20 cm. Sen paksut tukilehdet ovat kärkeen päin kapenevia ja väriltään joko punertavia tai valkoisia. Kukinnon keskusta muodostuu lukuisista...
Kielo on ollut Suomen kansalliskukka 60-luvulta lähtien. Ranskassa on perinteenä antaa kieloja ystäville toukokuun ensimmäisenä päivänä, ja kristityt ovat puolestaan uskoneet kielon kukkien olevan Neitsyt Marian kyyneliä. Pienet ja kellomaiset kukat nuokkuvat alaspäin...
Hortensiat ovat näyttäviä leikkokukkia. Niillä on muhkea ja puolipallomainen kukinto, paksu varsi sekä kookkaat lehdet. Värivalikoimasta on saatu laaja jalostamalla, ja joskus kukinto voi olla myös kaksivärinen. Jotkut lajikkeet säilyttävät värinsä myös kuivattuna....
Idänliljoilla on hieman taaksepäin kaartuvat ja usein röyhelöreunaiset terälehdet. Kukissa on voimakas tuoksu. Tuoksuttomina vaihtoehtoina idänliljoille voi käyttää tarhasarjaliljoja (L. Hollandicum-ryhmä), joita on saatavilla useissa eri väreissä. Liljat mielletään...
Runsaskukkainen inkalilja on edullinen, kestävä ja aina sesongissa – ehkä juuri tämän takia se on yksi maailmanlaajuisesti myydyimmistä leikkokukista. Inkaliljan kukka koostuu kolmesta terälehdestä ja kolmesta verholehdestä. Kukat ovat tuoksuttomia ja usein...
Tähtiputkien tieteellinen nimen juuret ovat latinankielisessä sanassa ”aster”, joka tarkoittaa tähteä. Nimellä viitataan kukinnon tähtimäiseen muotoon. Yhdessä varressa on aina useampi pieni kukinto, minkä takia isotähtiputki soveltuu parhaiten...
Puutarhoista tuttuja jaloangervoja viljellään myös leikkokukiksi. Niillä on tuuhea ja ylöspäin kapeneva, lukuisista pienistä kukista koostuva kukinto. Saatavilla on useita erilaisia lajikkeita, jotka loistavat joko valkoisena tai punaisen eri sävyissä.
Leinikkien tieteellinen nimi muodostuu pientä sammakkoa tarkoittavista latinankielisistä sanoista, sillä useat suvun edustajat kasvavat luonnonvaraisina vesistöjen lähellä. Leikkokukaksi viljellään lähinnä jaloleinikkiä ja sen lukuisia eri lajikkeita. Kukkien varret...
Jättilaukan tanakan ja suoran varren päässä kasvaa tähden muotoisista kukista koostuva pallomainen kukinto. Kukinto voi olla halkaisijaltaan jopa yli 15 cm, ja se tuoksuu miedosti. Jättilaukan varret puolestaan voivat erittää voimakasta sipulintuoksua imupintaa...
Kallalla eli huonevehkalla on vehkakasveille tyypillinen kukinto, joka muodostuu useista pienistä kukista. Värikäs suojuslehti kiertyy trumpettimaisesti kukinnon ympärille. Värivalikoima on laaja, ja saatavilla on jopa melkein mustaa lajiketta. Kalla on parhaimmillaan...
Kalliokieloa käytetään leikkokukkana hieman harvemmin. Se kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena, mutta se on harvinaistunut pohjoisessa ja on enää yleinen vain Etelä-Suomessa. Kalliokielon varsi on kaartuva, ja lehdet ovat pystyjä ja teräväkärkisiä. Lehtihangoista...
Daaliat ovat somistaneet eurooppalaisia puutarhoja siitä lähtien, kun ne tuotiin tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla. Alkuperäiskansat käyttivät niitä lääkekasveina, ja vuonna 1963 daalia nimettiin Meksikon kansalliskukaksi – niitä esiintyykin tiheimmin juuri...
Eteläntähdellä on nukkaisilta ja pehmeiltä tuntuvat lehdet sekä pienet, viisiterälehtiset ja useimmiten vaaleansiniset kukat. ’Alba’-lajikkeen kukat ovat kuitenkin valkoiset. Varsista erittyy leikatessa maitomaista nestettä, joka voi ärsyttää ihoa.
Trooppisilla flamingokukilla on vehkakasveille tyypillinen pitkä ja kapea kukinto, joka koostuu useista pienistä kukista. Kukintoa ympäröi lautasmainen ja suurikokoinen suojuslehti, jonka väri vaihtelee lajikkeesta riippuen. Jotkut lajikkeet ovat väritykseltään...
Freesian kellomaiset kukat puhkeavat riveittäin kauniisti kaartuvien varsien päihin. Varret voivat olla joko haarautumattomia tai muutamaan kertaan haarautuneita. Luonnollisilla kasvupaikoillaan freesiat kukkivat keväisin, mutta leikkokukkana ne ovat aina sesongissa.
Gerbera on yksi myydyimmistä leikkokukista. Sitä on saatavilla lukuisissa väreissä ympäri vuoden. Kukan varren tukena on yleensä huomaamaton muoviputki, joka auttaa kukkaa kestämään pidempään. Usein gerberan ajatellaan symboloivan onnellisuutta ja iloisuutta....
Ginstia on sievä ja pienikukkainen hernekasvi. Kukissa on voimakkaan kesäinen tuoksu. Ne ovat luonnolliselta väriltään valkoisia, mutta niitä värjätään usein esimerkiksi vaaleanpunaisiksi.
Helmililjaa kutsutaan joskus myös helmihyasintiksi. Kasvisuku on saanut nimensä myskiä tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta, sillä joidenkin lajien tuoksun sanotaan olevan myskimäinen. Leikkohelmililjan sesonki ajoittuu alkuvuoteen ja kevääseen.
Kurjenmiekat ovat saaneet tieteellisen nimensä Irikseltä, kreikkalaiselta sateenkaaren jumalattarelta. Jumalatar kulki sateenkaarta pitkin taivaasta maahan välittäen viestejä jumalilta ihmisille. Kukkien kielessä kurjenmiekoilla voidaan viestiä viisaudesta, voimasta...
Hopeaikiviuhko kuuluu samaan sukuun sini-ikiviuhkon kanssa, mutta sen kukat ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Se soveltuu hyvin täytekukaksi tuomaan ilmavuutta ja keveyttä kukkakimppuihin ja -asetelmiin. Kuivatuista hopeaikiviuhkoista on iloa pitkäksi aikaa.
Harjaneilikoilla on puolipallomainen, useammasta kukasta koostuva kukinto. Kukkien terälehdet ovat sahalaitaisia. Kukinnon tyvessä kasvaa vihreitä ja joskus hieman sammalmätästä muistuttavia suojuslehtiä. Jotkut lajikkeet, kuten ‘Kiwi Mellow’, koostuvat kokonaan...
Puuvillan suloiset siemenkodat ovat ihastuttavan pehmeitä. Yhdessä puumaisessa, pitkässä oksassa on useampi siemenkota, joten puuvilla soveltuu sellaisenaan parhaiten korkeisiin kimppuihin ja asetelmiin.
Afrikantähdikkiä kutsutaan joskus myös afrikanliljaksi, sillä sen puhtaanvalkoiset kukat keltaisine heteineen muistuttavat pienikokoista liljaa. Sen varsi on suora ja lehdetön. Kukat muodostavat pitkulaisen kukinnon, minkä vuoksi afrikantähdikki sopii parhaiten...
Arabiantähdikin kukat avautuvat pallomaisesti pitkän ja lehdettömän varren päähän. Kukilla on musta ja nappimainen keskus, kun taas terälehdet ovat väriltään valkoisia. Ne säilyvät kauniina pitkiäkin aikoja ilman vettä, ja siksi yksittäisiä kukkia käytetäänkin paljon...
Astereiden tieteellinen nimi tarkoittaa tähteä. Roomalaiset ja kreikkalaiset pitivät astereita pyhinä kukkina, jotka olivat syntyneet tähdiksi muuttuneen jumalattaren kyynelistä. Viktoriaanisessa kukkien kielessä asterit symboloivat hienostuneisuutta ja...
Botao on suloinen ilmestys. Pieni ja nappimainen kuivakukka sopii kauniisti kimppujen ja asetelmien lisukkeeksi. Luonnolliselta väriltään botao on valkoinen, mutta sitä on saatavilla myös värjättynä.
Höyhenheinää myydään pieniin nippuihin punottuna. Herkät ja hennot heinät tuovat keveyttä ja ilmavuutta sidontatöihin.
Marcela muistuttaa hieman päivänkakkaraa, mutta se on huomattavasti hennompi ja pienikukkaisempi. Kuivattuna sen luonnollinen väri on kermanvaalea.
Olkikukka lienee tunnetuin kuivattuna käytetty leikkokukka. Sitä on saatavilla useissa eri väreissä, myös valkaistuna ja värjättynä.
Kesäkuuruohon lituja myydään yleensä kuivattuna, mutta harvakseltaan myös tuoreena. Lidut ovat ohuita ja paperimaisia. Siemenet kuultavat niistä hauskasti läpi.
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisti nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Valkotupsukki on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla, vaikka nykyisin sitä näkeekin harvemmin myynnissä. Sillä on tylpät ja paksut, joskus jopa hieman kaartuvat lehdet. Lehtiä on yleensä vain muutama, sillä vanhat lehdet lakastuvat ajan kanssa. Sen hauska,...
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinivioletti V. coerulea, joka voi kasvaa lähes metrin...
Vanilja on köynnöskasvi, joka kiipeilee puiden runkoja pitkin ilmajuuriensa avulla. Luonnossa se voi kasvaa jopa viisitoistametriseksi. Sen lehdet ovat mehevät ja raikkaan vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtistä lajiketta. Vaniljaa viljellään tropiikissa sen...
Viirivehkat ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Sukuun kuuluvat muun muassa komeaviirivehkat (S. Floribundum-Ryhmä) ja jättiviirivehka (S. ortgiesii). Viirivehkojen lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, mutta yleensä ne ovat melko suuria ja uurteisia....
Kivikukat ovat omalaatuisia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä vain yksi mehevä lehtipari –...
Pilkkubegonia on näyttävälehtinen huonekasvi, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan enkelinsiipeä eli korallibegoniaa (B. Corallina-Ryhmä). Pilkkubegonia on kuitenkin enkelinsiipeä pienikasvuisempi ja voimakkaammin pilkullinen. Sen epäsymmetriset ja teräväkärkiset...
Siroliuska-aralialla on kiiltävät ja sormilehdykkäiset lehdet. Vanhemmilla kasveilla lehdyköitä voi olla jopa kuusitoista. Siroliuska-aralia kasvaa huonekasvina siroksi, jopa parimetriseksi pensaaksi tai puuksi, ja se vaatii yleensä ajan myötä kasvutuen pysyäkseen...
Soilikkeja on kasvatettu Suomessa huonekasvina jo 1930-luvulta asti. Niillä on pitkät, hennon nukkaiset ja paksusuoniset lehdet. Viisiterälehtiset kukat puhkeavat kapeiden kukintovanojen päihin. Kukkia on saatavilla useissa eri väreissä.
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Tuoksuköynnös on trooppinen köynnöskasvi, jolla on kauniit valkoiset kukat. Kukat puhkeavat lehtihankoihin useamman kukan sarjoissa, ja niiden tuoksu on melko voimakas. Hyvällä hoidolla tuoksuköynnös voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi.
Tuoksutraakkipuu on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi. Sen myydyimpien lajikkeiden lehdet ovat keltakirjavia. Nuori taimi kasvaa matalana lehtiruusukkeena, mutta iän myötä sille kehittyy jämäkkä runko. Iäkäs ja hyvin hoidettu tuoksutraakkipuu saattaa innostua...
Tuonenkieloa myydään yleensä leikkovihreänä, mutta se on myös on kestävä ja helppohoitoinen huonekasvi. Se on ansainnut nimensäkin kestävyytensä vuoksi: tuonenkielo kukoistaa vaikka tuonelan pimeydessä. Helppohoitoisuudestaan huolimatta se on kuitenkin hidaskasvuinen....
Bambumainen täplätraakkipuu on kotoisin Afrikan trooppisista sademetsistä. Sillä on soikeat ja tavallisesti pilkulliset lehdet. Lehtien väritys vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplätraakkipuun kukat ovat pieniä ja valkoisia, ja niissä on miellyttävä tuoksu.
Pylväskaktusten tieteellisen nimen juuret ovat muinaiskreikassa. Nimi tarkoittaa soihtua tai kynttilää, mikä viittaa pylväskaktusten tavallisesti pystyihin ja suoriin varsiin. Varret ovat särmikkäitä, ja niissä kasvaa riveittäin teräviä piikkejä. Pylväskaktukset...
Rahapuu on pitkäikäinen ja hidaskasvuinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tavallisesti tummanvihreät, mutta joillakin lajikkeilla myös punareunaiset tai valkokirjavat. ’Hobbit’-lajiketta ei välttämättä ensisilmäyksellä tunnistaisi rahapuuksi, sillä sen lehdet...
Helppohoitoiset rönsyliljat ovat monelle tuttuja huonekasveja. Niiden kapeat lehdet ovat väriltään joko vihreät tai valkoraidalliset, ja parhaimmillaan ne voivat kasvaa noin 20-45 cm pitkiksi. Kukintovanat kasvavat lehtiruusukkeiden keskeltä, ja niihin puhkeaa pieniä,...
Sarviaaloet ovat läheistä sukua aaloeille ja kirjotähdille. Niiden lehdet ovat paksuja, kärkeen kapenevia ja usein valkokirjavia. Lehdet kasvavat pareittain. Punertavat kukat puhkeavat pitkän kukintovarren päähän.
Trooppisella soikkovehkalla on uurteiset, sydämenmuotoiset lehdet ja punertavat lehtiruodit. Joidenkin harvinaisempien lajikkeiden lehdissä on vaaleanpunaista tai valkoista kirjavuutta. Soikkovehka kasvaa kotioloissakin ajan myötä melko kookkaaksi, noin metrin...
