Kruunuvuokkoa on saatavilla sekä ruukussa että leikkona
Vuokkojen (Anemone) kauneus on inspiroinut taiteilijoita ja saanut tarinankertojien mielikuvituksen laukkaamaan.
Suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat tuulen tytärtä. Kreikkalaisessa mytologiassa Anemone oli nymfi, joka rakastui tuulen jumalaan. Jumalan vaimo sai tietää asiasta, ja rankaisi Anemonea muuttamalla hänet kukaksi. Toinen jumala rakastui Anemonen kukkamuotoon, mutta ei saanut vastakaikua – kostoksi jumala puhaltaa joka kevät kukan nuput auki ennen aikojaan.
Toisessa kreikkalaisessa tarussa vuokot ovat syntyneet Aphrodite-jumalattaren kyynelistä tai veripisaroista riippuen siitä, mitä versiota tarinasta kerrotaan.
Kruunuvuokko ihastuttaa maljakossa
Leikkokukaksi viljellään kruunuvuokkoa (A. coronaria), jota on saatavilla loppusyksystä kevääseen saakka. Se onkin suosittu joulunajan sekä alkuvuoden kukkakimpuissa ja -asetelmissa. Ihastuttavan vähäeleiset ja korumaiset kukat näyttävät kauniilta myös morsiuskimpuissa.
Kruunuvuokko ruukussa ja puutarhassa
Kruunuvuokkoa on saatavilla myös ruukkukukkana. Tuuhean ja kirkkaanvihreän lehdistön keskeltä nousevat kukkavanat, joiden päihin avautuu vihreään kaulukseen pukeutuneet, värikkäät kukat.
Kruunuvuokko viihtyy viileässä ja valoisassa, suojassa voimakkaalta paahteelta. Kasvualusta pidetään kevyen kosteana, ja kuihtuneet kukat poistetaan, jotta kukinta jatkuisi runsaana.
Ruukussa kasvavan kruunuvuokon voi istuttaa kesällä myös ulos. Maahan istutettuna ne saattavat kukkia syksyyn saakka. Mukulat pitää kaivaa syksyllä ylös ja varastoida noin kymmenessä asteessa.