Unelma on ollut jo 1800-luvun lopulla suosittu huonekasvi. Silloin se on koristanut useita viileitä saleja ja pirttejä. Nykyisin sen suosio on hieman kärsinyt liian kuivan ja lämpimän huoneilman vuoksi. Unelman yleisilme on herkkä ja keveä, mutta sen varret ovat...
Uurremuorin lehtien muoto ja väri vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta lehtien syvät uurteet paljastavat ne saman lajin edustajiksi. Yleensä lehdet ovat malliltaan sydämenmuotoiset, ja niissä voi olla vihreän, punaisen ja hopeanharmaan eri sävyjä. Esimerkiksi...
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisti nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Valkotupsukki on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla, vaikka nykyisin sitä näkeekin harvemmin myynnissä. Sillä on tylpät ja paksut, joskus jopa hieman kaartuvat lehdet. Lehtiä on yleensä vain muutama, sillä vanhat lehdet lakastuvat ajan kanssa. Sen hauska,...
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinivioletti V. coerulea, joka voi kasvaa lähes metrin...
Vanilja on köynnöskasvi, joka kiipeilee puiden runkoja pitkin ilmajuuriensa avulla. Luonnossa se voi kasvaa jopa viisitoistametriseksi. Sen lehdet ovat mehevät ja raikkaan vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtistä lajiketta. Vaniljaa viljellään tropiikissa sen...
Varjoviikuna kasvaa luonnonvaraisena yli kymmenen metriä korkeaksi puuksi, jonka oksilta roikkuu pitkiä ilmajuuria. Intiassa sitä kasvatetaan varjostamaan kahviviljelmiä paahtavalta auringolta. Huonekasvina varjoviikunaa on myynnissä useimmiten miniatyyripuuksi eli...
Venuksenkengät ovat maaorkideoita, joilla on erikoinen, tohvelia muistuttava kukka. Niiden pitkät, kapeat ja joskus kirjavat lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousee ohut kukkavana. Kukkavanan päässä kasvaa usein vain yksi suurikokoinen kukka, jossa on...
Viirivehkat ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Sukuun kuuluvat muun muassa komeaviirivehkat (S. Floribundum-Ryhmä) ja jättiviirivehka (S. ortgiesii). Viirivehkojen lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, mutta yleensä ne ovat melko suuria ja uurteisia....
Härmälehtien tieteellinen nimi tulee muinaiskreikan sanoista ”pachys”, joka tarkoittaa paksua, ja ”phyton”, joka tarkoittaa kasvia. Niiden lehdet ovat mehevät ja muodoltaan yleensä pyöreät tai hieman soikeat, ja niitä peittää ohut vahakerros. Ajan myötä härmälehdille...
Isokirjopeipin eli värinokkosen lehdet komeilevat vihreän, punaisen ja violetin eri sävyissä. Se on nopeakasvuinen, helppohoitoinen ja varma katseenvangitsija värikkäiden lehtiensä ansioista. Lajikevalikoima on laaja.
Kivikukat ovat omalaatuisia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä vain yksi mehevä lehtipari –...
Pilkkubegonia on näyttävälehtinen huonekasvi, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan enkelinsiipeä eli korallibegoniaa (B. Corallina-Ryhmä). Pilkkubegonia on kuitenkin enkelinsiipeä pienikasvuisempi ja voimakkaammin pilkullinen. Sen epäsymmetriset ja teräväkärkiset...
Siroliuska-aralialla on kiiltävät ja sormilehdykkäiset lehdet. Vanhemmilla kasveilla lehdyköitä voi olla jopa kuusitoista. Siroliuska-aralia kasvaa huonekasvina siroksi, jopa parimetriseksi pensaaksi tai puuksi, ja se vaatii yleensä ajan myötä kasvutuen pysyäkseen...
Soilikkeja on kasvatettu Suomessa huonekasvina jo 1930-luvulta asti. Niillä on pitkät, hennon nukkaiset ja paksusuoniset lehdet. Viisiterälehtiset kukat puhkeavat kapeiden kukintovanojen päihin. Kukkia on saatavilla useissa eri väreissä.
Nimestä ei ehkä osaisi arvata, että nämä Meksikosta kotoisin olevat kaktukset kukkivat kauniisti. Kukat puhkeavat kaktuksen yläosaan kehämäisesti, ja ne ovat väriltään yleensä vaaleanpunaisia. Muodoltaan syyläkaktukset ovat joko pyöreitä tai pitkänmallisia. Osa...
Sädemuorilla on hauskat, vesimelonia muistuttavat lehdet, joissa on sekä vihreitä että hopeanharmaita juovia. Varret ovat punertavat. Joskus sädemuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen vaaleat, pitkänmalliset kukinnot ovat vaatimattomia eikä niillä ole juurikaan...
Sädepalmut ovat saaneet tieteellisen nimensä tutkimusmatkailija David Livingstonen mukaan. Niiden lehtiruodit ovat pitkiä ja piikkireunaisia. Suuret lehdet ovat nuorena pystyjä, mutta vanhemmiten niiden kärjet roikkuvat. Rungosta kasvaa ajan myötä paksu ja tanakka....
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Xanadu kuului aiemmin köynnösvehkojen sukuun, mutta nykyisin se luokitellaan Thaumatophyllum-sukuun yhdessä peikonkämmenen kanssa. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Sillä on kapeat, liuskoittuneet lehdet,...
Timanttiananaksen kapeat ja vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Siron ja hentovartisen tuntokasvin lehdykät painuvat nopeasti vastakkain vähäisestäkin kosketuksesta. Tarkkaa syytä tälle ominaisuudelle ei tunneta. Tuntokasvin varsissa on teräviä piikkejä, ja sen kukinnot ovat pieniä, pallomaisia ja väriltään violetteja.
Tuoksuköynnös on trooppinen köynnöskasvi, jolla on kauniit valkoiset kukat. Kukat puhkeavat lehtihankoihin useamman kukan sarjoissa, ja niiden tuoksu on melko voimakas. Hyvällä hoidolla tuoksuköynnös voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi.
Tuoksutraakkipuu on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi. Sen myydyimpien lajikkeiden lehdet ovat keltakirjavia. Nuori taimi kasvaa matalana lehtiruusukkeena, mutta iän myötä sille kehittyy jämäkkä runko. Iäkäs ja hyvin hoidettu tuoksutraakkipuu saattaa innostua...
Tuonenkieloa myydään yleensä leikkovihreänä, mutta se on myös on kestävä ja helppohoitoinen huonekasvi. Se on ansainnut nimensäkin kestävyytensä vuoksi: tuonenkielo kukoistaa vaikka tuonelan pimeydessä. Helppohoitoisuudestaan huolimatta se on kuitenkin hidaskasvuinen....
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähkämaijan lehdet ovat yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta kauniin purppuranpunaiset. Lehtien pinta on hieman aaltoileva. Muista maijoista poiketen tähkämaijalla on näyttävät, oranssinkeltaiset kukat. Pitkät kukintovarret nousevat lehtien yläpuolelle.
Tähtiposliinikukka on noin kaksimetriseksi kasvava köynnös, mutta nuorena sen kasvutapa on pensastavampi. Sen lehdet ovat pitkiä, teräväkärkisiä ja vahamaisia. Vaaleankeltaiset, nektaria erittävät kukat muistuttavat tähdenlentoa. Kukkien tuoksu on voimakas ja...
Täplämaijan englanninkielinen nimi on ”Peacock plant”, sillä sen lehtien sanotaan muistuttavan riikinkukon sulkia. Ne ovat väriltään vaaleanvihreät, ja niissä on tumma, täplämäinen kuviointi. Lehtien kauniisti punertava alapinta tulee näkyviin, kun täplämaija nostaa...
Bambumainen täplätraakkipuu on kotoisin Afrikan trooppisista sademetsistä. Sillä on soikeat ja tavallisesti pilkulliset lehdet. Lehtien väritys vaihtelee lajikkeesta riippuen. Täplätraakkipuun kukat ovat pieniä ja valkoisia, ja niissä on miellyttävä tuoksu.
Australiassa luonnonvaraisena kasvava puupapu on sukunsa ainoa edustaja. Se on ainavihanta ja kiiltävälehtinen puu, joka kehittää kukinnan jälkeen suurikokoisia siemeniä. Huonekasvina ostetuilla puupavuilla nämä siemenet ovat vielä kiinni rungon tyvessä, mutta ne...
Pylväskaktusten tieteellisen nimen juuret ovat muinaiskreikassa. Nimi tarkoittaa soihtua tai kynttilää, mikä viittaa pylväskaktusten tavallisesti pystyihin ja suoriin varsiin. Varret ovat särmikkäitä, ja niissä kasvaa riveittäin teräviä piikkejä. Pylväskaktukset...
Pylvästyräkki kasvaa nopeasti suureksi ja näyttäväksi. Se haarautuu ajan kanssa ja kasvattaa pieniä, kesävihantoja lehtiä. Saatavilla on myös lajike, jonka varsissa ja lehdissä on punertavaa sävyä. Pylvästyräkin maitiaisneste on myrkyllistä.
Raatokukkien pystyt versot kasvavat aina edellisen verson tyvestä, ja näin ne muodostuvat lopulta pitkäksi jonoksi. Kukat ovat suuria, tähtimäisiä ja sävyiltään yleensä punertavia, eikä ole vaikea arvata, mistä raatokukat ovat saaneet nimensä: kukkien pilaantunutta...
Rahapuu on pitkäikäinen ja hidaskasvuinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tavallisesti tummanvihreät, mutta joillakin lajikkeilla myös punareunaiset tai valkokirjavat. ’Hobbit’-lajiketta ei välttämättä ensisilmäyksellä tunnistaisi rahapuuksi, sillä sen lehdet...
Rautaristibegonia on saanut nimensä sen lehtien saksalaista rautaristiä muistuttavan kuvion mukaan. Lehdet ovat epäsymmetriset, kohokuvioiset ja nahkaisen tuntuiset. Kukat ovat pieniä ja hailakan vaaleanpunaisia.
Reunustraakkipuun lehdet kasvavat sirona latvatupsuna paksun rungon päässä. Lehdet ovat kiiltäviä, tyvestä leveitä ja kärkeen kapenevia. Joidenkin lajikkeiden lehdet ovat punertavat. Runko on harmaanruskea ja suomuinen.
Ruotoneulavehka on trooppisissa sademetsissä kasvava, puun runkoja pitkin kiipeilevä köynnös. Sitä myydään usein Monstera Minima -nimellä, sillä se muistuttaa peikonlehtiä liuskaisten mutta huomattavasti pienempien lehtiensä vuoksi.
Rusoköynnösvehka on trooppinen köynnös. Sen kauniit, samettiset lehdet ovat väriltään syvän tummanvihreät. Lehtien pinta näyttää hieman kimaltavalta auringon osuessa siihen, ja rusoköynnösvehkan tieteellinen nimi tarkoittaakin mustaa kultaa. Avautuvat ja nuoret lehdet...
Helppohoitoiset rönsyliljat ovat monelle tuttuja huonekasveja. Niiden kapeat lehdet ovat väriltään joko vihreät tai valkoraidalliset, ja parhaimmillaan ne voivat kasvaa noin 20-45 cm pitkiksi. Kukintovanat kasvavat lehtiruusukkeiden keskeltä, ja niihin puhkeaa pieniä,...
Sarviaaloet ovat läheistä sukua aaloeille ja kirjotähdille. Niiden lehdet ovat paksuja, kärkeen kapenevia ja usein valkokirjavia. Lehdet kasvavat pareittain. Punertavat kukat puhkeavat pitkän kukintovarren päähän.
Silkkiköynnösvehkan suosio on kasvanut viime aikoina, ja sen myötä sen saatavuus on hieman parantunut. Siitä huolimatta sitä löytyy lähinnä harrastelijoiden kokoelmista. Silkkiköynnösvehkalla on koristeelliset, alapuolelta punertavat lehdet ja nukkaiset lehtiruodit....
Silkkimaijan suuret ja pyöreät lehdet ovat väriltään kauniin raikkaanvihreät, ja niitä koristavat hopeanharmaat juovat. Myös lehtien alapinta on sävyltään hopeinen. Oikeissa olosuhteissa silkkimaijasta kasvaa ajan myötä melko kookas, noin metrin korkea ja leveä....
Silopusukki on saanut nimensä sen erikoisista, pusuhuulia muistuttavista kukista. Kukkien väri on yleensä oranssi. Lehdet ovat kiiltäväpintaisia. Silopusukin englanninkielinen nimi on “Goldfish plant”, joka sekin kertoo paljon kukkien muodosta ja väristä.
Sirovuoripalmulla on hento ja suora runko sekä parilehdykkäiset lehdet. Ruukkuihin on yleensä istutettu useampi yksilö tuomaan tuuheutta. Ne kasvavat kotioloissa tavallisesti noin kahden metrin korkeuteen, ja hyvällä hoidolla ne saattavat innostua myös kukkimaan....
Soihtuköynnökset ovat kotoisin trooppisesta Aasiasta. Ne eivät nimestään huolimatta ole köynnöksiä, vaan riippuvavartisia epifyyttejä, joiden kukinnot loistavat kirkkaissa oranssin ja punaisen sävyissä. Niiden lehdet ovat tavallisesti teräväkärkisiä. ’Rasta’-lajikkeen...
Trooppisella soikkovehkalla on uurteiset, sydämenmuotoiset lehdet ja punertavat lehtiruodit. Joidenkin harvinaisempien lajikkeiden lehdissä on vaaleanpunaista tai valkoista kirjavuutta. Soikkovehka kasvaa kotioloissakin ajan myötä melko kookkaaksi, noin metrin...
Sulkasaniaiset kasvavat luonnonvaraisina tropiikissa. Huonekasviksi viljellään kahta eri lajia ja niiden lajikkeita: kaarisulkasaniaista (N. exaltata) ja pystysulkasaniaista (N. cordifolia). Kaarisulkasaniainen on näistä kahdesta hieman kookkaampi. Lehdet ovat...
Supputraakkipuu on afrikantraakkipuusta jalostettu tiiviskasvuisempi lajike. Ajan kanssa sille kehittyy paljas ja suora runko, jonka päässä sen tummanvihreät lehdet kasvavat tiheänä nippuna.
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Itä-Afrikasta kotoisin oleva palmuvehka on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista. Sillä on paksut ja tanakat lehtiruodit, joissa kasvaa pareittain tummanvihreitä ja kiiltäviä lehdyköitä. Saatavilla on myös lajike, jonka lehdet ovat lähes mustat. Kirjavalehtinen...
Pantteriköynnökset ovat huonekasveina melko harvinaisia. Niillä on kirjavat lehdet ja usein punertavat varret. Luonnossa pantteriköynnökset kasvavat Aasian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Huonekasvina niitä kasvatetaan yleensä amppelissa. Tunnetuin laji on...
Sademetsistä kotoisin oleva peikonkämmen kasvattaa ajan kanssa kauniin, läpimitaltaan jopa kymmensenttisen rungon, jota koristavat vanhat lehtiarvet. Rungosta se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joilla se ottaa kosteutta sekä maasta että ilmasta. Lehdet ovat kookkaita ja...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Pesäraunioinen muistuttaa ensisilmäyksellä melko vähän muita saniaisia. Sillä on kuitenkin vanhojen lehtien alapinnoilta löytyvät, riveissä kasvavat itiöpesäkkeet, joista sen tunnistaa saniaiseksi. Sen lehdet ovat aaltoilevia ja kärkeen kohti leveneviä, ja ne voivat...
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Pikkukentiapalmu on kotoisin Australiasta Lord Howen saarelta, missä se voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi. Huonekasvina se kasvaa parhaimmillaan noin kolmen metrin korkeuteen. Sen lehtiruoditkin voivat olla noin metrin mittaiset, joten se tarvitsee paljon tilaa...
Pikkuposliinikukka kasvaa luonnossa puiden oksiin kiinnittyneenä. Sen pareittain kasvavat lehdet ovat pieniä ja teräväkärkisiä, ja sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Tähtimäisten ja tuoksuvien kukkien keskusta on vaaleanpunainen, mutta muuten ne ovat valkoisia....
Pilkkulehdet ovat siroja ja pystykasvuisia, ja niiden tummanvihreitä lehtiä koristaa kaunis pilkkukuviointi. Pilkut voivat olla väriltään valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Joskus pilkut peittävät lehdet lähes kauttaaltaan, eikä yksittäisiä pilkkuja enää erota....
Pilleriviikunaa kutsutaan joskus myös misteliviikunaksi, sillä luonnossa se saattaa kasvaa myös epifyyttinä eli isäntäkasviin kiinnittyneenä mistelin tapaan. Pilleriviikuna kasvaa sieväksi, noin 80 cm korkeaksi pikkupensaaksi, ja se haaroo voimakkaasti. Lehdet ovat...
Pitsilehdet ovat matalia ja pyöreälehtisiä maanpeitekasveja. Niiden lehtisuonet ovat yleensä valkoiset tai punertavat, ja ne muodostavat lehden pinnalle voimakkaasti erottuvan pitsikuvion. Lajikkeita on jalostettu useita.
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä.
Purppuraköynnösvehka on trooppinen köynnös, jolla on soikeat lehdet ja punertavat lehtiruodit. Lehdet ovat tavallisesti vihreät, mutta ’Pink Princess’ –lajikkeen (kuvassa) lehdissä on vaaleanpunainen kuviointi. Purppuraköynnösvehkan kukinnolla on voimakkaan punainen...
Pussiköynnökset ovat trooppisia ja mehevälehtisiä köynnöksiä, jotka kasvavat luonnonvaraisena puiden oksiin ja runkoihin tukeutuen. Huonekasveina kasvatetaan muutamia lajeja, joista yleisin lienee D. nummularia, joka kukkii pienin ja valkoisin kukin. Pussiköynnökset...
Hauskoja melonikaktuksia näkee harvemmin myynnissä. Niiden tunnusomainen piirre on iäkkäämpien yksilöiden latvaan kasvava ”karvalakki”, johon niiden kukat muodostuvat. Melonikaktukset ovat tavallisesti pyöreitä ja matalakasvuisia. Pitkät ja terävät piikit kasvavat...
Miltonia-suvun orkideat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Niiden lehdet ovat pitkiä ja kapeita, ja ne kasvattavat tyvestä litteitä varsimukuloita. Yhteen kukintovanaan puhkeaa useita suurikokoisia kukkia,...
Luonnossa muratit kasvavat maata ja puun runkoja pitkin kiemurrellen. Huonekasvina niitä kasvatetaan yleensä amppelissa tai kaareen tuettuna. Lehtimuotoja on useita, ja tavallisen vihreän värin lisäksi lehdissä saattaa olla valkoisia tai keltaisia kuvioita lajikkeesta...
Muulinkultakorva on trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva köynnös. Se on saanut nimensä liuskoittuneista lehdistään, jotka nuorilla yksilöillä muistuttavat muulin korvia. Lehtien muoto muuttuu kasvin ikääntyessä. Ne ovat usein väritykseltään kirjavat, joillakin...
Myrtti on perinteinen huonekasvi, jota kasvatettiin jo muinaisessa Kreikassa ja Roomassa. Suomessa siitä on tehty ennen vanhaan morsiusseppeleitä. Myrtillä on pienet, tummanvihreät lehdet, jotka tuoksuvat aromaattiselle öljylle. Se kasvaa pensasmaisesti, ja usein se...
Ruukussa kasvatettavia mähkiä myydään silloin tällöin kukkakaupoissa osana jouluistutuksia. Taitava huonekasviharrastaja voi saada mähkästä ympärivuotisen viherkasvin kasvattamalla sitä esimerkiksi terraariossa. Suurin osa suvun edustajista on kotoisin trooppisista...
Nappipellea on matala saniainen, joka kasvaa luonnonvaraisena Uudessa-Seelannissa kallioiden humuskerroksissa. Sen 20-30 cm pituisiksi kasvavat lehdet kaartuvat alaspäin, minkä ansiosta se sopii hyvin amppeliin. Lehdykät ovat pieniä ja pyöreitä.
Norfolkinaurakaria eli huonekuusi on havupuu, jolla on pehmeät ja ainavihannat neulaset. Se on kotoisin Norfolkinsaarelta, mistä tutkimusmatkailija James Cook toi sen Eurooppaan. 1800-1900 lukujen vaihteessa huonekuusi koristi monien herraskartanoiden ja...
Nukkuleenat kuuluvat samaan marantakasvien heimoon maijojen ja nukkumattien kanssa. Niiden lehdet ovat pitkiä ja aavistuksen verran kärkeen kapenevia. Halutuin nukkuleenoista lienee ’Triostar’-nimellä myytävä, kauniin kirjavalehtinen lajike (kuvassa). Sen lehtien...
Nuokkupapinkaura on helppohoitoinen ananaskasvi, jolla on suuret ja nuokkuvat kukinnot. Sen lehdet ovat pitkiä ja kapeita. Kukin lehtiruusuke kukkii vain kerran, minkä jälkeen ne lakastuvat. Ennen lakastumista nuokkupapinkaura kasvattaa uusia lehtiruusukkeita tyvestä....
Nystykämmekät ovat pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Tyvessä niillä...
Oleanteri on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla. Luonnossa sitä tavataan Välimeren maissa ja Aasiassa. Oleanteri kasvaa pensastaen, ja huonekasvina se voi saavuttaa noin kahden metrin korkeuden. Lehdet ovat kärkeen kapenevia. Sievät ja joko viisiterälehtiset...
Oliivipuu on kotoisin Välimeren itäisiltä alueilta, missä sitä on viljelty öljypitoisten luumarjojensa vuoksi jo vuosituhansien ajan. Sen lehdet ovat harmahtavia ja runko hieman muhkurainen. Oliivipuut elävät hyvin vanhoiksi – jopa yli tuhannen vuoden ikäisiä...
Paavalinkukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sen nukkaiset lehdet kasvavat tuuheana lehtiruusukkeena. Väriltään lehdet ovat yleensä tummanvihreitä. Joillakin lajikkeilla lehden alapinta on kauniin purppurainen, ja myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu....
Nukkumatit ovat saaneet nimensä niiden tavasta "mennä nukkumaan" eli nostaa lehtensä lepoasentoon yön ajaksi. Paavonnukkumatista on saatavilla useita eri lajikkeita. Sen lehdet ovat soikeita ja kirjavia. Joillakin lajikkeilla lehtisuonet ovat kirkkaanpunaisia, kun...
Hentovartinen lankaköynnös on monelle tuttu kukkaistutuksista. Se soveltuu kasvatettavaksi niin ulkona kuin sisälläkin. Luonnonvaraisena lankaköynnös kasvaa Uudessa-Seelannissa, missä se oli aikoinaan moalintujen ravintoa. Lankaköynnös köynnöstää lähellä maanpintaa,...
Afrikasta kotoisin oleva laskuvarjolyhty on mehevälehtinen, kuiviin olosuhteisiin soveltunut köynnös. Sen vihreät ja miedosti sitruunalta tuoksuvat kukat muistuttavat laskuvarjoja. Kukkien erikoinen rakenne auttaa vangitsemaan pölyttäjänä toimivat hyönteiset kukan...
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, missä ne kasvavat suurimmaksi osaksi päällyskasveina eli epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään valkoisia,...
Liisantyynyä kutsutaan joskus myös kääpiöjuoruksi, sillä se näyttää kovasti pienilehtiseltä juorulta. Juorut ja liisantyyny kuuluvat kuitenkin eri sukuihin. Luonnonvaraisena liisantyyny kasvaa maanmyötäisesti muodostaen laajoja kasvustoja. Huonekasvina sitä...
Liljapuita käytetään paljon kesäkukkaistutuksissa, mutta ne soveltuvat myös huonekasviksi. Niiden lehdet ovat joko kauniin kirjavat tai kokonaan punaiset tai vihreät. Viherliljapuun (C. australis) lehdet ovat pitkät ja teräväkärkiset, kun taas verililjapuun (C....
Limoviikuna on siro ja pienilehtinen, mutta korkeakasvuinen puu. Huonekasvinakin se voi kasvaa useamman metrin korkeuteen, ja siksi sitä käytetäänkin paljon yleisten tilojen vihersisustuksissa. Saatavilla on myös kirjavalehtinen lajike.
Ludisia on sukunsa ainoa edustaja. Se on maaorkidea, jolla on tavallisesti yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta punertavat lehdet sekä vaaleat, selkeästi erottuvat lehtisuonet. Lajin sisällä on kuitenkin paljon muuntelua, joten kaikkien yksilöiden lehtiin tämä...
Lukkikämmeköiden kukkien pitkät ja kapeat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja – muodon on tarkoitus hämätä pölyttäjänä toimivia tiepistiäisiä, jotka saalistavat hämähäkkejä. Pistiäinen yrittää hyökätä kukan kimppuun, mutta siihen tarttuukin vain siitepölyä,...
Lyyraviikuna on nimetty sen lyyraa muistuttavien lehtien mukaan. Lehdet kasvavat kookkaiksi, jopa yli 40 senttiä pitkiksi. Ajan kanssa lyyraviikunasta kasvaa korkea puu. Huonekasvina se voi yltää hyvällä hoidolla jopa kolmeen metriin, mutta siitä on saatavilla myös...
Kirjavien lehtien vuoksi kasvatettavia maaorkideoita kutsutaan englanniksi nimellä ”jewel orchids” eli jalokiviorkideat. Macodes petola on yksi näistä. Luonnossa se kasvaa sademetsien kosteissa pohjakerroksissa. Sen lehdet ovat melko pieniä, ja niissä on voimakas...
‘White Fusion’ on huomiota herättävä maijalajike. Sen lehtien yläpinnat ovat voimakkaan valkokirjavat, kun taas alapinnoilla on kaunis purppuranpunainen sävy. Muiden maijojen tapaan se nostaa lehtensä pystyyn yön ajaksi ja laskee ne taas valon...
Maksaruohot ovat kivikoissa kasvavia mehikasveja. Niiden suku on erittäin laaja, mutta yleensä huonekasveiksi myytävillä maksaruohoilla on mehevät ja paksut lehdet, jotka ovat muodoltaan joko pyöreät tai soikeat. Aasinmaksaruohon (S. burrito) versot ovat riippuvia,...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Mehipuiden paksut lehdet kasvavat kauniina ruusukkeena paljaan varren päässä. Lehdet ovat joko yksivärisiä tai niissä voi olla valkoisia, punaisia tai keltaisia kuvioita lajista riippuen. Esimerkiksi loistomehipuun (A. arboreum ’Atropurpureum') lehdet ovat syvän...
Mehiruusukkeet kasvavat tavallisesti ruusukkeena, mutta vanhemmille yksilöille on kasvanut ajan myötä matala varsi. Ne ovat soveltuneet kuiviin oloihin, sillä ne varastoivat vettä paksuihin lehtiinsä. Lehdet voivat olla lajista riippuen väriltään joko vihreitä,...
Korvakeviikuna on kotoisin Afrikan trooppisilta alueilta. Sillä on soikeat, teräväkärkiset ja tummanvihreät lehdet. Nuorilla yksilöillä lehdet kasvavat tiiviisti koko rungon pituudelta, mutta ajan myötä runko-osa jää paljaaksi. Luonnossa korvakeviikuna kasvaa puuna...
Kotimuori on muorinkukkien sukuun kuuluva helppohoitoinen huonekasvi. Sillä on paksuhkot, ovaalin muotoiset lehdet sekä punertavat varret. Lehdet ovat väriltään tavallisesti vihreitä, mutta myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu.
Kookkaaksi kasvava kultaimarre on saanut nimensä sen kellertävän nukan peittämästä juurakosta, joka ajan myötä pyrkii kasvamaan ruukun ulkopuolelle. Kultaimarteen lehdet ovat liuskaiset ja sävyltään hopeanharmaat, ja muiden saniaisten tapaan niiden alapinnoille...
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kultasiilikaktus tunnetaan yleisimmin anopinjakkarana. Se on kasvutavaltaan pyöreä ja melko matala, joskin jopa 70 cm pitkiä yksilöitä tunnetaan. Kultasiilikaktuksen piikit kasvavat nippuina, ja ne ovat sävyltään kellertävät. Kasvupisteen kohdalla kasvaa keltaista...
Kuten nimestäkin voi päätellä, kumiviikunaa on ennen käytetty kumin raaka-aineena. Sillä on kiiltävät ja melko paksut lehdet, jotka ovat yleensä väriltään vihreät, mutta jalostuksen myötä saatavilla on myös kirjavia ja hyvin tummalehtisiä lajikkeita. Syntyessään...
Kuningasbegoniasta on saatavana useita eri lajikkeita, joiden lehtien muoto, koko ja väri vaihtelevat. Yleensä ne ovat teräväkärkisiä ja sydämenmuotoisia, ja ne komeilevat punaisen, vihreän ja hopeanharmaan eri sävyissä. Kukat ovat pieniä ja tavallisesti...
Kuristajaklusia tunnetaan myös nimellä valefiikus. Sitä tavataan luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, missä se kasvaa muiden kasvien runkoja pitkin ja usein kuristaa isäntäkasvinsa hengiltä. Kuristajaklusialla on suora ja haarova varsi sekä raikkaan vihreät lehdet....
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat sekä näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset kukat, joilla on...
Kääpiökissuksen lehdistö on kauniin rehevä. Yksittäiset lehdet ovat pieniä ja liuskaisia. Versot ovat hyvin ohuet ja hieman punertavat. Kasvutavaltaan kääpiökissus on köynnöstävä, ja se kiipeää ylöspäin kärhiensä avulla.
Kääpiököynnösviikuna kasvaa köynnöstäen, toisin kuin huonekasvina kasvatetut viikunat yleensä. Sen lehdet ovat pienet, ohuet ja joskus kirjavat, ja ne painautuvat tiiviisti vasten sitä alustaa, jota pitkin kääpiököynnösviikuna kiipeilee. Vanhemmat yksilöt kasvattavat...
Sitruspuut ovat ikivihreitä puita tai pensaita, joita kasvatetaan huonekasveiksi kääpiökokoisina. Kääpiösitruksilla on kiiltävät lehdet ja valkoiset, tuoksuvat kukat. Hedelmät ovat syötäviä. Aluksi ne ovat väriltään vihertäviä, mutta kypsyessään väri muuttuu...
Köynnösparsa on nopeakasvuinen ja köynnöstävä parsakasvi. Kasvutapansa vuoksi se kannattaa tukea esimerkiksi säleikköön. Köynnösparsalla ei ole varsinaisia lehtiä, vaan lehtien tehtävää hoitavat tummanvihreät ja kapeat laakaversot. Se kukkii pienin, valkoisin kukin,...
Kastanjasutipuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisen Amerikan kosteikoilla. Sen runko on sileä ja vihertävä. Lehdykät kasvavat säteittäin. Kastanjasutipuiden runkoja letitetään usein toisiinsa kiinni. Tällaisena ostettujen kasvien taivuttelua pitää jatkaa, muuten ne...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet sekä tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Helppohoitoisella keihäsanopinkielellä on sylinterin malliset ja teräväkärkiset lehdet, jotka vanhemmilla yksilöillä voivat olla jopa reilun metrin mittaisia. Joskus myynnissä on keihäsanopinkieliä, joiden lehdet on taivuteltu leteille.
Kiiltojukka kasvaa luonnonvaraisena Amerikan aavikkoalueilla. Sen lehdet kasvavat tuuheina ruusukkeina paksun ja suomuisen rungon päässä. Lehdet ovat muodoltaan pitkiä ja miekkamaisia. Kiiltojukka kasvaa melko hitaasti, mutta ajan kanssa se saattaa kasvaa noin...
Kiinangardenia kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Kiinassa. 1800-luvulla se on ollut suosittu napinläpikukka, ja siksi sitä kutsutaankin joskus keikarinkukaksi. Kiinangardenian lehdet ovat kauniin kiiltävät ja tummanvihreät, mutta sen varsinainen koristearvo on upeissa,...
Kiinanjasmiini on hentovartinen köynnös, jolla on sirot ja parilehdykkäiset lehdet sekä vaaleanpunaisista nupuista puhkeavat, sievät ja valkoiset kukat. Kukissa on voimakas hajuvesimäinen tuoksu. Kiinanjasmiini kasvatetaan yleensä säleikköön tai kaareen...
Kiinanruusu on todennäköisesti kotoisin Kiinasta, missä naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Suomessa sitä on kasvatettu huonekasvina 1800-luvulta asti. Kiinanruusu kasvaa ruukussa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien...
Kilpipiilea on helppohoitoinen huonekasvi. Sen lehdet ovat pyöreät ja paksuhkot, ja niissä on vaaleanvihreä pilkku kohdassa, josta lehtiruoti kiinnittyy lehteen. ’Mojito’-lajikkeen lehdet ovat kauttaaltaan pienten, vaaleiden pilkkujen peitossa. Ajan kanssa...
Kirjokohtalonköynnös on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva puuvartinen köynnös. Sen kukilla on puhtaanvalkoinen verhiö, jonka keskeltä kasvaa kirkkaanpunainen teriö. Kukinta ajoittuu yleensä alkukevääseen. Lehdet ovat melko kookkaita, uurteisia ja...
Etelä-Amerikasta kotoisin olevalla kirjoköynnösvehkalla on upeat, sydämenmuotoiset ja kookkaaksi kasvavat lehdet. Lehtien pinta on tuntuu pehmeän samettiselta. Lehtisuonet ovat vaaleat ja erottuvat. Useimmista köynnösvehkoista poiketen se ei köynnöstä muita kasveja...
Kirjolehdet ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Risteyttämisen ja jalostuksen ansiosta lajikkeita on valtavasti. Kirjolehtien lehdet ovat suuret ja ohuet, ja ne komeilevat yleensä vihreän ja punaisen eri sävyissä. Jotkut lajikkeet ovat jopa lähes kokonaan...
Etelä-Afrikasta kotoisin olevat kirjotähdet ovat sitkeitä mehikasveja. Lajeja löytyy useita. Ne kasvavat ruusukemaisesti ja kukkivat vaatimattomasti valkovihrein tai punertavin kukin. Joillakin lajeilla on kärkeen kapenevat, valkoisten nystyjen koristamat lehdet, kun...
Kirjovehkat kasvavat luonnonvaraisina Amerikan trooppisissa sademetsissä. Huonekasveina pidetyillä lajeilla on yleensä valkokirjavat lehdet. Ajan myötä ne kasvattavat tukevan ja haarattoman varren. Kirjovehkoilla on vehkakasveille tyypillinen, puikulamainen kukinto,...
Kodinonni kasvaa luonnonvaraisena Välimeren läntisillä saarilla. Sen langanohuet versot ja pienet lehdet muodostavat suloisen mättään. Lehtien sävy vaihtelee raikkaanvihreästä tummanvihreään. Kodinonni voi olla haastava hoidettava, mutta se kukoistaa taitavan...
Kolibrikukat ovat näyttäviä ja suurilehtisiä kasveja. Huonekasviksi on saatavilla kahta eri lajia: valkokukkaista valkokolibrikukkaa (S. nicolai) ja oranssikukkaista helokolibrikukkaa (S. reginae). Näistä kahdesta valkokolibrinkukka on huomattavasti suurikokoisempi....
Korallimedinilla on näyttävästi kukkiva huonekasvi. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja vaaleanpunaisia, ja ne kasvavat pitkissä, nuokkuvissa tertuissa. Myös kukinnon ylälehdet ovat vaaleanpunaiset. Tummia lehtiä koristaa vaaleanvihreät lehtisuonet.
Ihmeköynnökset ovat puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seinustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat piilottelevat...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Tillandsioiden nimeen liittyy hauska tarina. Turkulainen luonnontutkija Elias Tillandz vaihtoi sukunimensä pelastuttuaan merihädästä (Til-Landz = maihin), ja päätti jatkossa pysyä visusti kuivalla maalla. Tillandzian kuoleman jälkeen tämä vettä kaihtava kasvisuku...
Isoanopinkielellä on jäykät ja miekkamaiset lehdet, jotka kasvavat parhaimmillaan noin metrin pituisiksi. Lehtien väritys on tavallisesti kirjava ja usein reunoilta keltainen, mutta myös esimerkiksi hopeansävyistä lajiketta on saatavilla. Pienet, valkoiset kukat...
Isoleopoldinkukka on matalakasvuinen ja kirjavalehtinen pensas. Sen erikoinen kukinto muistuttaa käpyä. Varsinaiset kukat ovat väriltään keltaisia, ja ne puhkeavat esiin keltaisten tai oranssinkeltaisten tukilehtien suojasta. Tavallisesti isoleopoldinkukan lehdet ovat...
Värikkäästä isomaijasta on saatavilla useita eri lajikkeita. Lehdet ovat päältä yleensä tummanvihreät, ja niissä on valkoisia, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Lehtien alapinta on purppuranpunainen. Hyvällä hoidolla isomaija saattaa innostua kukkimaan, mutta...
Isoposliinikukka on kaikista posliinikukista perinteisin ja tunnetuin. Sen lehdet ovat soikeat ja tavallisesti tummanvihreät ja hopeapilkulliset, mutta siitä on myös jalostettu useita kirjavalehtisiä lajikkeita, joista osa punertuu runsaassa auringonvalossa. Kukat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Japaninkruunukävykki on nimensä mukaisesti kotoisin Japanista. Joskus sitä kutsutaan virheellisesti käpypalmuksi, mutta se ei ole sukua palmuille vaikka sen kiiltävät ja parilehdykkäiset lehdet tuovatkin mieleen palmujen lehdet. Nuoren japaninkruunukävykin runko on...
Juorujen suku on laaja. Huonekasveina kasvatettavia lajeja ovat muun muassa rionjuoru (T. fluminensis), kirjojuoru (T. zebrina) ja purppurajuoru (T. pallida). Useimmat niistä ovat nopeakasvuisia ja rönsyileviä, ja ne muodostavat laajoja ja maanmyötäisiä kasvustoja....
Juovatraakkipuiksi kutsutaan afrikantraakkipuusta jalostettuja kirjavalehtisiä lajikkeita. Lehdissä on joko valkoisia tai keltaisia juovia. Ostettaessa juovatraakkipuu saattaa olla pelkkä lehtiruusuke, mutta sille kasvaa ajan kanssa paljas runko-osa. Huonekasvina se...
Jänönopuntian varret ovat litteitä ja soikeita. Ne kasvavat usein pareittain, minkä takia niiden sanotaan muistuttavan jäniksen korvia. Jänöopuntialla ei ole varsinaisia piikkejä, vaan pienissä ryhmissä kasvavia karvoja, jotka aiheuttavat ärsytystä joutuessaan...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon. Ilmajuuret pystyvät myös ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Valkokirjavaa jättipeikonlehteä myydään lajikenimillä ’Variegata’, ’Albo Variegata’ ja ’Albo Borsigiana’. Nimiviidakko on melko sekava ja voi olla, että millään näistä nimistä ei ole virallisen tieteellisen nimen asemaa. Valkoiset kohdat lehdissä ja varressa aiheuttaa...
Kalliotyräkki on korkeakasvuinen mehikasvi, joka on helppo sekoittaa kaktuksiin ulkonäkönsä ansiosta. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, kuten kauniin valkoinen ’White Ghost’ sekä toisen tyräkin runkoon vartettu ’Cristata’ (kuvassa). Ajan kanssa kalliotyräkit...
Kamelia on pieni pensas, jolla on upeat kukat sekä kiiltävät ja teräväkärkiset lehdet. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joiden kukkien väri, koko ja terälehtien määrä vaihtelevat. Kamelia on ollut Coco Chanelin lempikukka, jota hän on käyttänyt inspiraationa...
Varsinkin flamingokukkien tummalehtiset lajit ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Esimerkiksi A. clarinervium (kuvassa) on yleistymässä hyvää vauhtia. Sen lehdet ovat syvän tummanvihreät, vaaleasuoniset ja sydämenmuotoiset. Auetessaan niissä on punaruskea...
Gloksinia eli suppilokukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sillä on nukkaiset lehdet ja värikkäät, aaltoreunaiset kukat. Tavallisesti gloksiniaa myydään kukkakaupoissa keväällä ja kesällä.
Helmivillakko on kotoisin Etelä-Afrikan kuivilta alueilta. Luonnonvaraisena se kasvaa maata pitkin kiemurrellen, ja se pystyykin juurtumaan lähes joka nivelkohdasta. Kotioloissa sitä kasvatetaan tavallisesti amppelissa. Sen lehdet ovat pyöreät ja marjamaiset, ja...
Hernevillakolla on paksut, soikeat ja teräväkärkiset lehdet. Luonnonvaraisena se kasvaa maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan usein esimerkiksi amppelissa, jolloin sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Lähisukulaisensa helmivillakon (S. rowleyanus)...
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Herttalyhty kasvaa luonnonvaraisena maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä amppelissa. Sen varret ovat langanohuita, ja niissä kasvaa pareittain pieniä, paksuja ja sydämenmuotoisia lehtiä. Väriltään ne voivat olla tummanvihreitä, hopeanharmaita...
Herttaposliinikukka on puuvartinen köynnös, jolla on ihastuttavat, sydämenmuotoiset lehdet. Sen kukat ovat posliinikukille tyypillisesti vahamaisia ja paksuterälehtisiä. Kukkien keskus on punainen, muuten ne ovat valkoisia. Saatavilla on myös kahta kirjavalehtistä...
Hienohelma tunnetaan vanhan ajan huonekasvina. Sillä on sirot ja piikikkäät versot, jotka roikkuvat rennosti alaspäin. Sillä ei ole varsinaisia lehtiä, vaan neulasmaiset laakavarret, jotka hoitavat lehtien tehtävää. Kukat ovat pieniä, valkoisia ja tähden muotoisia, ja...
Hirvensarvisaniainen kasvaa sademetsissä epifyyttinä eli päällyskasvina puiden runkoihin kiinnittyneenä. Sillä on erikoinen tapa kasvattaa kahdenlaisia lehtiä. Vaippalehdiksi kutsutut lehdet kasvavat isäntäpuun runkoa vasten painautuen, ja ne ovat hopeanharmaan nukan...
Hopea-aralioiden sukuun kuuluu useita eri lajeja. Huonekasviksi myytävillä hopea-aralioilla on yleensä pienet ja pyöreät lehdet, mutta keisarinhopea-aralian (P. fruticosa) lehdet ovat repaleisen liuskaiset. Lehdet voivat olla yksivärisiä tai kirjavia. Runko kasvaa...
Hopeaköynnöksen herttamaisia ja mattapintaisia lehtiä koristaa hopeanharmaa kuviointi. Kuvioinnin koko ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen. Tunnetuin ja myydyin lajike lienee 'Argyraeus'. Luonnossa hopeaköynnös kiipeilee juuriensa avulla puiden runkoja pitkin....
Hopeapylväät ovat kotoisin Etelä-Amerikan kuivilta vuoristoalueilta. Ne ovat tavallisesti kapeita ja pystykasvuisia, mutta joskus myös maata pitkin suikertelevia. Runkoa peittävät vaaleat piikit ja karvat. Hopeapylväät kukkivat vasta iäkkäinä. Kukat ovat torvimaisia...
Huiskuananakset kasvavat luonnonvaraisina Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä ne ovat tottuneet voimakkaaseen auringonpaisteeseen. Ananaskasveille tyypillisesti niiden lehtiruusuke kukkii vain kerran ja lakastuu sen jälkeen, mutta uusia versoja kasvaa vanhan tyvestä....
Huiskupullojukka on sopeutunut kovaan kuivuuteen ja paahteeseen kotiseudullaan Meksikossa, missä se voi kasvaa jopa yli neljämetriseksi. Se on kuitenkin hidaskasvuinen, ja huonekasvina se jää yleensä noin metrin korkuiseksi. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Rungon pyöreä...
Luonnonvaraisena huonearalia kasvaa joko isona pensaan tai pienenä puuna. Sen lehdet ovat suuret, sormiliuskaiset ja tavallisesti tummanvihreät, mutta saatavilla on myös kirjavia lajikkeita. Nuoren huonearalian varsi on hento, suora ja yleensä haaraton. Se kehittää...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Aaloet mehevälehtisiä kasveja, jotka kasvavat luonnonvaraisina Afrikassa. Monet lajit kasvattavat ajan mittaan jopa metrin korkuisen varren, osa kasvaa matalana lehtiruusukkeena. Tunnetuin suvun edustaja lienee lääkeaaloe (A. vera), jonka lehdistä erittyvää nestettä...
Aarnipeikonlehti on trooppinen köynnös, joka kasvaa luonnossa puiden runkoja pitkin kiipeillen. Kotioloissa aarnipeikonlehteä kasvatetaan yleensä amppelissa, mutta sen reikäiset lehdet kasvavat suuremmiksi jos sen annetaan kiivetä esimerkiksi kookostukea pitkin.
Adiantumit ovat trooppisia saniaisia, jotka useimmiten kasvavat maapohjassa, mutta joskus myös epifyytteinä paksuun sammalkerrokseen kiinnittyneinä. Niiden varret ja lehdet ovat hentoja ja ohuita, mistä johtuen niitä kutsutaan yleensä hiussaniaisiksi. Muiden...
Agaavet ovat Amerikan kuivilta seudulta kotoisin olevia mehikasveja. Niiden lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Jättiagaave (A. americana) kasvaa suurikokoiseksi, ja sen lehtien reunoilla on kovia piikkejä. Kruunuagaveella (A. victoriae-reginae) puolestaan...
Usein nimillä ”Polly” tai ”Alocasia Amazonica” myytävä alokasia on kahden eri alokasialajin risteymä. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä virallista tieteellistä nimeä. Sen voimakkaat ja vaaleat lehtisuonet muistuttavat hieman...
Amatsoninlilja on kotoisin Amatsoninjoelta. Se on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvun lopulla. Sillä on kookkaat lehdet sekä upeat puhtaanvalkoiset kukat, jotka puhkeavat pitkien kukintovanojen päihin. Yhdessä kukinnossa on yleensä noin viisi kukkaa, jotka voivat...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Ananaksen lehdet ovat pitkiä, jäykkiä ja piikkireunaisia. ’Variegatus’-lajikkeen lehdet ovat valkokirjavat, mutta ne muuttuvat punertaviksi tarpeeksi voimakkaassa valossa. Hedelmä kehittyy värikkäästä kukinnosta.
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Arabiankahvi on ainavihanta puu, joka kasvaa huonekasvina noin kaksi metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kauniin kiiltävät ja teräväkärkiset. Ensimmäisen satonsa arabiankahvi tuottaa yleensä kaksivuotiaana. Se kukkii kesäisin valkoisin ja tähtimäisin kukin, joista...
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...
Banianiviikuna on kotoisin Intiasta. Luonnonvaraisena se kasvaa mahtavaksi, jopa 30 metriä korkeaksi puuksi, joka kasvattaa pitkiä ilmajuuria. Maahan ulottuvat ilmajuuret kasvattavat uusia versoja, ja näin banianiviikuna voi muodostaa laajoja kasvustoja....
Luonnossa epifyyttinä kasvavalla eliaksentillandsialla on erikoinen kukinto: varsinaiset, violetin sävyiset kukat aukeavat litteiden suojuslehtien välistä. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat pitkiä ja heinämäisiä.
Eukalyptukset (vanhalta nimeltään kuumepuut) ovat Australiasta kotoisin olevia nopeakasvuisia ja ainavihantia puita. Huonekasvina kasvatetaan yleisimmin hopeaeukalyptusta (E. gunnii, kuvassa). Sen lehdet ovat pyöreät, hopeanharmaat ja voimakastuoksuiset.
