Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Oikealla hoidolla niiden kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta sen saa kukkimaan uudelleen pienellä vaivannäöllä.
Syklaamit ovat loppukesän ja syksyn ilopilkkuja. Niillä on kirjavat ja koristeelliset lehdet, joiden yläpuolelle nousevien ohuiden kukkavanojen päihin puhkeaa kauniit, tavallisesti viisiterälehtiset kukat. Joidenkin lajikkeiden terälehdet ovat ripsureunaisia....
Jouluruusu on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä se on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja suosittu puutarhakasvi. Suomessa jouluruusua myydään jouluisin ruukkukukkana, mutta se saattaa talvehtia maahan istutettuna suotuisalla paikalla. Vehreiden lehtien keskeltä...
Mummun ikkunalaudalta tutut pelargonit ovat alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, mistä ne tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla. Ne ovat helppohoitoisia ja kiitollisia ruukkukukkia, jotka kukkivat hyvin hoidettuna koko kesän. Jalopelargonit ovat kasvutavaltaan voimakkaan...
Joulusypressiä kutsutaan joskus myös joulukatajaksi. Se on pieni, kartion mallinen ja ainavihanta puu, jota käytetään yleisimmin jouluistutusten osana.
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Kanervat ovat syksyn suosituimpia kausikukkia. Ne ovat varpukasveja, jotka kasvavat enimmillään noin 40 cm korkeiksi. Pienet ja sievät kukat voivat olla väriltään joko punaisia, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinnasta on iloa pitkälle syksyyn.
Kellokanervan pientä kelloa muistuttavat kukat ovat väriltään joko punaisia, vaaleanpunaisia tai valkoisia. Ne ovat isompia kuin varsinaisen kanervan (Calluna) kukat, minkä takia kellokanervan kukinto näyttää tuuheammalta ja runsaammalta. Kellokanerva kasvaa noin 40...
Marjakanerva ihastuttaa suurilla, pyöreillä marjoillaan, jotka voivat olla väriltään valkoisia, hailakan vaaleanpunaisia tai fuksianpunaisia. Se on näyttävä sekä yksistään ruukkuun istutettuna että syysistutusten lisänä. Marjojen syömistä ei suositella.
Morsiustähti on pieni ruukkukukkana kasvatettu pensas, jonka torvimaisissa kukissa on noin neljä tai viisi vahamaista terälehteä. Kukat tuoksuvat miedosti, ja vielä nuppuisina ne muistuttavat hieman pieniä ilmapalloja.
Tähdikkejä kutsutaan englanniksi nimellä ”Star of Bethlehem”, Betlehemin tähti. Oranssitähdikki kasvaa noin 20-30 cm korkeaksi ja kukkii oranssein ja tähdenmuotoisin kukin. Kukat muodostavat tähkämäisen kukinnon.
Ritarinkukka (tutummin amaryllis) on joulukukaksi mielletty sipulikasvi. Lajikkeita on jalostettu useita, ja kukkia on saatavilla useissa eri väreissä, joista perinteisimmät ovat punainen ja valkoinen. Ritarinkukka tekee useita kukkavanoja, joista jokaisen päässä on...
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Kirjopikarililja on pieni ja sievä sipulikasvi, jota myydään myös kukkakaupoissa ruukkukukkana. Sen kukissa on erikoinen ruutukuvio, jonka on ajateltu muistuttavan helmikanan sulkapeitettä – tämän takia kirjopikarililjan tieteellinen nimi viittaa helmikanaan. ‘Alba’...
Ardisia on pieni puu, jolla on tummanvihreät ja aaltoilevat lehdet. Sen valkoisista ja voimakkaasti tuoksuvista kukista kehittyy runsaasti punaisia marjoja. Suomessa ardisiaa myydään usein joulukukkana, mutta oikealla hoidolla siitä saa myös pidempiaikaisen...
Alkukeväästä kukkakauppoihin myyntiin tulevien helmililjojen kukinto on pieni, tähkämäinen ja väriltään yleensä joko sininen tai valkoinen. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Helmililjat kasvavat noin 15-20 cm korkeiksi ja kukkivat maahan istutettuna toukokuussa.
Ruukkuhyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto...
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisti nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Valkotupsukki on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla, vaikka nykyisin sitä näkeekin harvemmin myynnissä. Sillä on tylpät ja paksut, joskus jopa hieman kaartuvat lehdet. Lehtiä on yleensä vain muutama, sillä vanhat lehdet lakastuvat ajan kanssa. Sen hauska,...
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinivioletti V. coerulea, joka voi kasvaa lähes metrin...
Varjoviikuna kasvaa luonnonvaraisena yli kymmenen metriä korkeaksi puuksi, jonka oksilta roikkuu pitkiä ilmajuuria. Intiassa sitä kasvatetaan varjostamaan kahviviljelmiä paahtavalta auringolta. Huonekasvina varjoviikunaa on myynnissä useimmiten miniatyyripuuksi eli...
Viirivehkat ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Sukuun kuuluvat muun muassa komeaviirivehkat (S. Floribundum-Ryhmä) ja jättiviirivehka (S. ortgiesii). Viirivehkojen lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, mutta yleensä ne ovat melko suuria ja uurteisia....
Härmälehtien tieteellinen nimi tulee muinaiskreikan sanoista ”pachys”, joka tarkoittaa paksua, ja ”phyton”, joka tarkoittaa kasvia. Niiden lehdet ovat mehevät ja muodoltaan yleensä pyöreät tai hieman soikeat, ja niitä peittää ohut vahakerros. Ajan myötä härmälehdille...
Isokirjopeipin eli värinokkosen lehdet komeilevat vihreän, punaisen ja violetin eri sävyissä. Se on nopeakasvuinen, helppohoitoinen ja varma katseenvangitsija värikkäiden lehtiensä ansioista. Lajikevalikoima on laaja.
Kivikukat ovat omalaatuisia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä vain yksi mehevä lehtipari –...
Pilkkubegonia on näyttävälehtinen huonekasvi, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan enkelinsiipeä eli korallibegoniaa (B. Corallina-Ryhmä). Pilkkubegonia on kuitenkin enkelinsiipeä pienikasvuisempi ja voimakkaammin pilkullinen. Sen epäsymmetriset ja teräväkärkiset...
Nimestä ei ehkä osaisi arvata, että nämä Meksikosta kotoisin olevat kaktukset kukkivat kauniisti. Kukat puhkeavat kaktuksen yläosaan kehämäisesti, ja ne ovat väriltään yleensä vaaleanpunaisia. Muodoltaan syyläkaktukset ovat joko pyöreitä tai pitkänmallisia. Osa...
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Xanadu kuului aiemmin köynnösvehkojen sukuun, mutta nykyisin se luokitellaan Thaumatophyllum-sukuun yhdessä peikonkämmenen kanssa. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Sillä on kapeat, liuskoittuneet lehdet,...
Timanttiananaksen kapeat ja vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita.
Siron ja hentovartisen tuntokasvin lehdykät painuvat nopeasti vastakkain vähäisestäkin kosketuksesta. Tarkkaa syytä tälle ominaisuudelle ei tunneta. Tuntokasvin varsissa on teräviä piikkejä, ja sen kukinnot ovat pieniä, pallomaisia ja väriltään violetteja.
Tuoksuköynnös on trooppinen köynnöskasvi, jolla on kauniit valkoiset kukat. Kukat puhkeavat lehtihankoihin useamman kukan sarjoissa, ja niiden tuoksu on melko voimakas. Hyvällä hoidolla tuoksuköynnös voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi.
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tähtiposliinikukka on noin kaksimetriseksi kasvava köynnös, mutta nuorena sen kasvutapa on pensastavampi. Sen lehdet ovat pitkiä, teräväkärkisiä ja vahamaisia. Vaaleankeltaiset, nektaria erittävät kukat muistuttavat tähdenlentoa. Kukkien tuoksu on voimakas ja...
Australiassa luonnonvaraisena kasvava puupapu on sukunsa ainoa edustaja. Se on ainavihanta ja kiiltävälehtinen puu, joka kehittää kukinnan jälkeen suurikokoisia siemeniä. Huonekasvina ostetuilla puupavuilla nämä siemenet ovat vielä kiinni rungon tyvessä, mutta ne...
Pylväskaktusten tieteellisen nimen juuret ovat muinaiskreikassa. Nimi tarkoittaa soihtua tai kynttilää, mikä viittaa pylväskaktusten tavallisesti pystyihin ja suoriin varsiin. Varret ovat särmikkäitä, ja niissä kasvaa riveittäin teräviä piikkejä. Pylväskaktukset...
Pylvästyräkki kasvaa nopeasti suureksi ja näyttäväksi. Se haarautuu ajan kanssa ja kasvattaa pieniä, kesävihantoja lehtiä. Saatavilla on myös lajike, jonka varsissa ja lehdissä on punertavaa sävyä. Pylvästyräkin maitiaisneste on myrkyllistä.
Raatokukkien pystyt versot kasvavat aina edellisen verson tyvestä, ja näin ne muodostuvat lopulta pitkäksi jonoksi. Kukat ovat suuria, tähtimäisiä ja sävyiltään yleensä punertavia, eikä ole vaikea arvata, mistä raatokukat ovat saaneet nimensä: kukkien pilaantunutta...
Rahapuu on pitkäikäinen ja hidaskasvuinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tavallisesti tummanvihreät, mutta joillakin lajikkeilla myös punareunaiset tai valkokirjavat. ’Hobbit’-lajiketta ei välttämättä ensisilmäyksellä tunnistaisi rahapuuksi, sillä sen lehdet...
Reunustraakkipuun lehdet kasvavat sirona latvatupsuna paksun rungon päässä. Lehdet ovat kiiltäviä, tyvestä leveitä ja kärkeen kapenevia. Joidenkin lajikkeiden lehdet ovat punertavat. Runko on harmaanruskea ja suomuinen.
Ruotoneulavehka on trooppisissa sademetsissä kasvava, puun runkoja pitkin kiipeilevä köynnös. Sitä myydään usein Monstera Minima -nimellä, sillä se muistuttaa peikonlehtiä liuskaisten mutta huomattavasti pienempien lehtiensä vuoksi.
Rusoköynnösvehka on trooppinen köynnös. Sen kauniit, samettiset lehdet ovat väriltään syvän tummanvihreät. Lehtien pinta näyttää hieman kimaltavalta auringon osuessa siihen, ja rusoköynnösvehkan tieteellinen nimi tarkoittaakin mustaa kultaa. Avautuvat ja nuoret lehdet...
Helppohoitoiset rönsyliljat ovat monelle tuttuja huonekasveja. Niiden kapeat lehdet ovat väriltään joko vihreät tai valkoraidalliset, ja parhaimmillaan ne voivat kasvaa noin 20-45 cm pitkiksi. Kukintovanat kasvavat lehtiruusukkeiden keskeltä, ja niihin puhkeaa pieniä,...
Sarviaaloet ovat läheistä sukua aaloeille ja kirjotähdille. Niiden lehdet ovat paksuja, kärkeen kapenevia ja usein valkokirjavia. Lehdet kasvavat pareittain. Punertavat kukat puhkeavat pitkän kukintovarren päähän.
Silopusukki on saanut nimensä sen erikoisista, pusuhuulia muistuttavista kukista. Kukkien väri on yleensä oranssi. Lehdet ovat kiiltäväpintaisia. Silopusukin englanninkielinen nimi on “Goldfish plant”, joka sekin kertoo paljon kukkien muodosta ja väristä.
Soihtuköynnökset ovat kotoisin trooppisesta Aasiasta. Ne eivät nimestään huolimatta ole köynnöksiä, vaan riippuvavartisia epifyyttejä, joiden kukinnot loistavat kirkkaissa oranssin ja punaisen sävyissä. Niiden lehdet ovat tavallisesti teräväkärkisiä. ’Rasta’-lajikkeen...
Trooppisella soikkovehkalla on uurteiset, sydämenmuotoiset lehdet ja punertavat lehtiruodit. Joidenkin harvinaisempien lajikkeiden lehdissä on vaaleanpunaista tai valkoista kirjavuutta. Soikkovehka kasvaa kotioloissakin ajan myötä melko kookkaaksi, noin metrin...
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Itä-Afrikasta kotoisin oleva palmuvehka on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista. Sillä on paksut ja tanakat lehtiruodit, joissa kasvaa pareittain tummanvihreitä ja kiiltäviä lehdyköitä. Saatavilla on myös lajike, jonka lehdet ovat lähes mustat. Kirjavalehtinen...
Sademetsistä kotoisin oleva peikonkämmen kasvattaa ajan kanssa kauniin, läpimitaltaan jopa kymmensenttisen rungon, jota koristavat vanhat lehtiarvet. Rungosta se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joilla se ottaa kosteutta sekä maasta että ilmasta. Lehdet ovat kookkaita ja...
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Pikkukentiapalmu on kotoisin Australiasta Lord Howen saarelta, missä se voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi. Huonekasvina se kasvaa parhaimmillaan noin kolmen metrin korkeuteen. Sen lehtiruoditkin voivat olla noin metrin mittaiset, joten se tarvitsee paljon tilaa...
Pikkuposliinikukka kasvaa luonnossa puiden oksiin kiinnittyneenä. Sen pareittain kasvavat lehdet ovat pieniä ja teräväkärkisiä, ja sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Tähtimäisten ja tuoksuvien kukkien keskusta on vaaleanpunainen, mutta muuten ne ovat valkoisia....
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä.
Purppuraköynnösvehka on trooppinen köynnös, jolla on soikeat lehdet ja punertavat lehtiruodit. Lehdet ovat tavallisesti vihreät, mutta ’Pink Princess’ –lajikkeen (kuvassa) lehdissä on vaaleanpunainen kuviointi. Purppuraköynnösvehkan kukinnolla on voimakkaan punainen...
Pussiköynnökset ovat trooppisia ja mehevälehtisiä köynnöksiä, jotka kasvavat luonnonvaraisena puiden oksiin ja runkoihin tukeutuen. Huonekasveina kasvatetaan muutamia lajeja, joista yleisin lienee D. nummularia, joka kukkii pienin ja valkoisin kukin. Pussiköynnökset...
Hauskoja melonikaktuksia näkee harvemmin myynnissä. Niiden tunnusomainen piirre on iäkkäämpien yksilöiden latvaan kasvava ”karvalakki”, johon niiden kukat muodostuvat. Melonikaktukset ovat tavallisesti pyöreitä ja matalakasvuisia. Pitkät ja terävät piikit kasvavat...
Muulinkultakorva on trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva köynnös. Se on saanut nimensä liuskoittuneista lehdistään, jotka nuorilla yksilöillä muistuttavat muulin korvia. Lehtien muoto muuttuu kasvin ikääntyessä. Ne ovat usein väritykseltään kirjavat, joillakin...
Myrtti on perinteinen huonekasvi, jota kasvatettiin jo muinaisessa Kreikassa ja Roomassa. Suomessa siitä on tehty ennen vanhaan morsiusseppeleitä. Myrtillä on pienet, tummanvihreät lehdet, jotka tuoksuvat aromaattiselle öljylle. Se kasvaa pensasmaisesti, ja usein se...
Nuokkupapinkaura on helppohoitoinen ananaskasvi, jolla on suuret ja nuokkuvat kukinnot. Sen lehdet ovat pitkiä ja kapeita. Kukin lehtiruusuke kukkii vain kerran, minkä jälkeen ne lakastuvat. Ennen lakastumista nuokkupapinkaura kasvattaa uusia lehtiruusukkeita tyvestä....
Nystykämmekät ovat pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Tyvessä niillä...
Oleanteri on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla. Luonnossa sitä tavataan Välimeren maissa ja Aasiassa. Oleanteri kasvaa pensastaen, ja huonekasvina se voi saavuttaa noin kahden metrin korkeuden. Lehdet ovat kärkeen kapenevia. Sievät ja joko viisiterälehtiset...
Oliivipuu on kotoisin Välimeren itäisiltä alueilta, missä sitä on viljelty öljypitoisten luumarjojensa vuoksi jo vuosituhansien ajan. Sen lehdet ovat harmahtavia ja runko hieman muhkurainen. Oliivipuut elävät hyvin vanhoiksi – jopa yli tuhannen vuoden ikäisiä...
Paavalinkukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sen nukkaiset lehdet kasvavat tuuheana lehtiruusukkeena. Väriltään lehdet ovat yleensä tummanvihreitä. Joillakin lajikkeilla lehden alapinta on kauniin purppurainen, ja myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu....
Hentovartinen lankaköynnös on monelle tuttu kukkaistutuksista. Se soveltuu kasvatettavaksi niin ulkona kuin sisälläkin. Luonnonvaraisena lankaköynnös kasvaa Uudessa-Seelannissa, missä se oli aikoinaan moalintujen ravintoa. Lankaköynnös köynnöstää lähellä maanpintaa,...
Afrikasta kotoisin oleva laskuvarjolyhty on mehevälehtinen, kuiviin olosuhteisiin soveltunut köynnös. Sen vihreät ja miedosti sitruunalta tuoksuvat kukat muistuttavat laskuvarjoja. Kukkien erikoinen rakenne auttaa vangitsemaan pölyttäjänä toimivat hyönteiset kukan...
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, missä ne kasvavat suurimmaksi osaksi päällyskasveina eli epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään valkoisia,...
Liisantyynyä kutsutaan joskus myös kääpiöjuoruksi, sillä se näyttää kovasti pienilehtiseltä juorulta. Juorut ja liisantyyny kuuluvat kuitenkin eri sukuihin. Luonnonvaraisena liisantyyny kasvaa maanmyötäisesti muodostaen laajoja kasvustoja. Huonekasvina sitä...
Liljapuita käytetään paljon kesäkukkaistutuksissa, mutta ne soveltuvat myös huonekasviksi. Niiden lehdet ovat joko kauniin kirjavat tai kokonaan punaiset tai vihreät. Viherliljapuun (C. australis) lehdet ovat pitkät ja teräväkärkiset, kun taas verililjapuun (C....
Limoviikuna on siro ja pienilehtinen, mutta korkeakasvuinen puu. Huonekasvinakin se voi kasvaa useamman metrin korkeuteen, ja siksi sitä käytetäänkin paljon yleisten tilojen vihersisustuksissa. Saatavilla on myös kirjavalehtinen lajike.
Maksaruohot ovat kivikoissa kasvavia mehikasveja. Niiden suku on erittäin laaja, mutta yleensä huonekasveiksi myytävillä maksaruohoilla on mehevät ja paksut lehdet, jotka ovat muodoltaan joko pyöreät tai soikeat. Aasinmaksaruohon (S. burrito) versot ovat riippuvia,...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Mehipuiden paksut lehdet kasvavat kauniina ruusukkeena paljaan varren päässä. Lehdet ovat joko yksivärisiä tai niissä voi olla valkoisia, punaisia tai keltaisia kuvioita lajista riippuen. Esimerkiksi loistomehipuun (A. arboreum ’Atropurpureum') lehdet ovat syvän...
Mehiruusukkeet kasvavat tavallisesti ruusukkeena, mutta vanhemmille yksilöille on kasvanut ajan myötä matala varsi. Ne ovat soveltuneet kuiviin oloihin, sillä ne varastoivat vettä paksuihin lehtiinsä. Lehdet voivat olla lajista riippuen väriltään joko vihreitä,...
Kotimuori on muorinkukkien sukuun kuuluva helppohoitoinen huonekasvi. Sillä on paksuhkot, ovaalin muotoiset lehdet sekä punertavat varret. Lehdet ovat väriltään tavallisesti vihreitä, mutta myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu.
Kultaköynnös on trooppinen päällyskasvi eli epifyytti. Luonnonvaraisena se kasvaa sademetsissä puun runkoja pitkin kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat...
Kultasiilikaktus tunnetaan yleisimmin anopinjakkarana. Se on kasvutavaltaan pyöreä ja melko matala, joskin jopa 70 cm pitkiä yksilöitä tunnetaan. Kultasiilikaktuksen piikit kasvavat nippuina, ja ne ovat sävyltään kellertävät. Kasvupisteen kohdalla kasvaa keltaista...
Kuningasbegoniasta on saatavana useita eri lajikkeita, joiden lehtien muoto, koko ja väri vaihtelevat. Yleensä ne ovat teräväkärkisiä ja sydämenmuotoisia, ja ne komeilevat punaisen, vihreän ja hopeanharmaan eri sävyissä. Kukat ovat pieniä ja tavallisesti...
Kuristajaklusia tunnetaan myös nimellä valefiikus. Sitä tavataan luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, missä se kasvaa muiden kasvien runkoja pitkin ja usein kuristaa isäntäkasvinsa hengiltä. Kuristajaklusialla on suora ja haarova varsi sekä raikkaan vihreät lehdet....
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukintovanat sekä näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai...
Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset kukat, joilla on...
Kääpiökissuksen lehdistö on kauniin rehevä. Yksittäiset lehdet ovat pieniä ja liuskaisia. Versot ovat hyvin ohuet ja hieman punertavat. Kasvutavaltaan kääpiökissus on köynnöstävä, ja se kiipeää ylöspäin kärhiensä avulla.
Sitruspuut ovat ikivihreitä puita tai pensaita, joita kasvatetaan huonekasveiksi kääpiökokoisina. Kääpiösitruksilla on kiiltävät lehdet ja valkoiset, tuoksuvat kukat. Hedelmät ovat syötäviä. Aluksi ne ovat väriltään vihertäviä, mutta kypsyessään väri muuttuu...
Laikkuvehkoilla on pitkät ja teräväkärkiset lehdet, joissa voi lajista tai lajikkeesta riippuen olla valkoisia, hopeanharmaita, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Ne pysyvät kasvutavaltaan pitkään ruusukkeina, mutta kasvattavat ajan myötä tukevan varren....
Kastanjasutipuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisen Amerikan kosteikoilla. Sen runko on sileä ja vihertävä. Lehdykät kasvavat säteittäin. Kastanjasutipuiden runkoja letitetään usein toisiinsa kiinni. Tällaisena ostettujen kasvien taivuttelua pitää jatkaa, muuten ne...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet sekä tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Helppohoitoisella keihäsanopinkielellä on sylinterin malliset ja teräväkärkiset lehdet, jotka vanhemmilla yksilöillä voivat olla jopa reilun metrin mittaisia. Joskus myynnissä on keihäsanopinkieliä, joiden lehdet on taivuteltu leteille.
Kiiltojukka kasvaa luonnonvaraisena Amerikan aavikkoalueilla. Sen lehdet kasvavat tuuheina ruusukkeina paksun ja suomuisen rungon päässä. Lehdet ovat muodoltaan pitkiä ja miekkamaisia. Kiiltojukka kasvaa melko hitaasti, mutta ajan kanssa se saattaa kasvaa noin...
Kiinangardenia kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Kiinassa. 1800-luvulla se on ollut suosittu napinläpikukka, ja siksi sitä kutsutaankin joskus keikarinkukaksi. Kiinangardenian lehdet ovat kauniin kiiltävät ja tummanvihreät, mutta sen varsinainen koristearvo on upeissa,...
Kiinanjasmiini on hentovartinen köynnös, jolla on sirot ja parilehdykkäiset lehdet sekä vaaleanpunaisista nupuista puhkeavat, sievät ja valkoiset kukat. Kukissa on voimakas hajuvesimäinen tuoksu. Kiinanjasmiini kasvatetaan yleensä säleikköön tai kaareen...
Kiinanruusu on todennäköisesti kotoisin Kiinasta, missä naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Suomessa sitä on kasvatettu huonekasvina 1800-luvulta asti. Kiinanruusu kasvaa ruukussa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien...
Kirjokohtalonköynnös on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva puuvartinen köynnös. Sen kukilla on puhtaanvalkoinen verhiö, jonka keskeltä kasvaa kirkkaanpunainen teriö. Kukinta ajoittuu yleensä alkukevääseen. Lehdet ovat melko kookkaita, uurteisia ja...
Etelä-Amerikasta kotoisin olevalla kirjoköynnösvehkalla on upeat, sydämenmuotoiset ja kookkaaksi kasvavat lehdet. Lehtien pinta on tuntuu pehmeän samettiselta. Lehtisuonet ovat vaaleat ja erottuvat. Useimmista köynnösvehkoista poiketen se ei köynnöstä muita kasveja...
Etelä-Afrikasta kotoisin olevat kirjotähdet ovat sitkeitä mehikasveja. Lajeja löytyy useita. Ne kasvavat ruusukemaisesti ja kukkivat vaatimattomasti valkovihrein tai punertavin kukin. Joillakin lajeilla on kärkeen kapenevat, valkoisten nystyjen koristamat lehdet, kun...
Kodinonni kasvaa luonnonvaraisena Välimeren läntisillä saarilla. Sen langanohuet versot ja pienet lehdet muodostavat suloisen mättään. Lehtien sävy vaihtelee raikkaanvihreästä tummanvihreään. Kodinonni voi olla haastava hoidettava, mutta se kukoistaa taitavan...
Kolibrikukat ovat näyttäviä ja suurilehtisiä kasveja. Huonekasviksi on saatavilla kahta eri lajia: valkokukkaista valkokolibrikukkaa (S. nicolai) ja oranssikukkaista helokolibrikukkaa (S. reginae). Näistä kahdesta valkokolibrinkukka on huomattavasti suurikokoisempi....
Korallimedinilla on näyttävästi kukkiva huonekasvi. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja vaaleanpunaisia, ja ne kasvavat pitkissä, nuokkuvissa tertuissa. Myös kukinnon ylälehdet ovat vaaleanpunaiset. Tummia lehtiä koristaa vaaleanvihreät lehtisuonet.
Ihmeköynnökset ovat puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seinustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat piilottelevat...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Isoanopinkielellä on jäykät ja miekkamaiset lehdet, jotka kasvavat parhaimmillaan noin metrin pituisiksi. Lehtien väritys on tavallisesti kirjava ja usein reunoilta keltainen, mutta myös esimerkiksi hopeansävyistä lajiketta on saatavilla. Pienet, valkoiset kukat...
Isoposliinikukka on kaikista posliinikukista perinteisin ja tunnetuin. Sen lehdet ovat soikeat ja tavallisesti tummanvihreät ja hopeapilkulliset, mutta siitä on myös jalostettu useita kirjavalehtisiä lajikkeita, joista osa punertuu runsaassa auringonvalossa. Kukat...
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Japaninkruunukävykki on nimensä mukaisesti kotoisin Japanista. Joskus sitä kutsutaan virheellisesti käpypalmuksi, mutta se ei ole sukua palmuille vaikka sen kiiltävät ja parilehdykkäiset lehdet tuovatkin mieleen palmujen lehdet. Nuoren japaninkruunukävykin runko on...
Juorujen suku on laaja. Huonekasveina kasvatettavia lajeja ovat muun muassa rionjuoru (T. fluminensis), kirjojuoru (T. zebrina) ja purppurajuoru (T. pallida). Useimmat niistä ovat nopeakasvuisia ja rönsyileviä, ja ne muodostavat laajoja ja maanmyötäisiä kasvustoja....
Jänönopuntian varret ovat litteitä ja soikeita. Ne kasvavat usein pareittain, minkä takia niiden sanotaan muistuttavan jäniksen korvia. Jänöopuntialla ei ole varsinaisia piikkejä, vaan pienissä ryhmissä kasvavia karvoja, jotka aiheuttavat ärsytystä joutuessaan...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon. Ilmajuuret pystyvät myös ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Valkokirjavaa jättipeikonlehteä myydään lajikenimillä ’Variegata’, ’Albo Variegata’ ja ’Albo Borsigiana’. Nimiviidakko on melko sekava ja voi olla, että millään näistä nimistä ei ole virallisen tieteellisen nimen asemaa. Valkoiset kohdat lehdissä ja varressa aiheuttaa...
Kalliotyräkki on korkeakasvuinen mehikasvi, joka on helppo sekoittaa kaktuksiin ulkonäkönsä ansiosta. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, kuten kauniin valkoinen ’White Ghost’ sekä toisen tyräkin runkoon vartettu ’Cristata’ (kuvassa). Ajan kanssa kalliotyräkit...
Helmivillakko on kotoisin Etelä-Afrikan kuivilta alueilta. Luonnonvaraisena se kasvaa maata pitkin kiemurrellen, ja se pystyykin juurtumaan lähes joka nivelkohdasta. Kotioloissa sitä kasvatetaan tavallisesti amppelissa. Sen lehdet ovat pyöreät ja marjamaiset, ja...
Hernevillakolla on paksut, soikeat ja teräväkärkiset lehdet. Luonnonvaraisena se kasvaa maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan usein esimerkiksi amppelissa, jolloin sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Lähisukulaisensa helmivillakon (S. rowleyanus)...
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Varsinkin flamingokukkien tummalehtiset lajit ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Esimerkiksi A. clarinervium (kuvassa) on yleistymässä hyvää vauhtia. Sen lehdet ovat syvän tummanvihreät, vaaleasuoniset ja sydämenmuotoiset. Auetessaan niissä on punaruskea...
Herttalyhty kasvaa luonnonvaraisena maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä amppelissa. Sen varret ovat langanohuita, ja niissä kasvaa pareittain pieniä, paksuja ja sydämenmuotoisia lehtiä. Väriltään ne voivat olla tummanvihreitä, hopeanharmaita...
Herttaposliinikukka on puuvartinen köynnös, jolla on ihastuttavat, sydämenmuotoiset lehdet. Sen kukat ovat posliinikukille tyypillisesti vahamaisia ja paksuterälehtisiä. Kukkien keskus on punainen, muuten ne ovat valkoisia. Saatavilla on myös kahta kirjavalehtistä...
Hopea-aralioiden sukuun kuuluu useita eri lajeja. Huonekasviksi myytävillä hopea-aralioilla on yleensä pienet ja pyöreät lehdet, mutta keisarinhopea-aralian (P. fruticosa) lehdet ovat repaleisen liuskaiset. Lehdet voivat olla yksivärisiä tai kirjavia. Runko kasvaa...
Hopeaköynnöksen herttamaisia ja mattapintaisia lehtiä koristaa hopeanharmaa kuviointi. Kuvioinnin koko ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen. Tunnetuin ja myydyin lajike lienee 'Argyraeus'. Luonnossa hopeaköynnös kiipeilee juuriensa avulla puiden runkoja pitkin....
Hopeapylväät ovat kotoisin Etelä-Amerikan kuivilta vuoristoalueilta. Ne ovat tavallisesti kapeita ja pystykasvuisia, mutta joskus myös maata pitkin suikertelevia. Runkoa peittävät vaaleat piikit ja karvat. Hopeapylväät kukkivat vasta iäkkäinä. Kukat ovat torvimaisia...
Huiskuananakset kasvavat luonnonvaraisina Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä ne ovat tottuneet voimakkaaseen auringonpaisteeseen. Ananaskasveille tyypillisesti niiden lehtiruusuke kukkii vain kerran ja lakastuu sen jälkeen, mutta uusia versoja kasvaa vanhan tyvestä....
Huiskupullojukka on sopeutunut kovaan kuivuuteen ja paahteeseen kotiseudullaan Meksikossa, missä se voi kasvaa jopa yli neljämetriseksi. Se on kuitenkin hidaskasvuinen, ja huonekasvina se jää yleensä noin metrin korkuiseksi. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Rungon pyöreä...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niiden kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen ja värikäs suojuslehti. Lehdet ovat pitkiä ja raikkaanvihreitä. Joidenkin lajikkeiden lehtiä koristaa valkoinen...
Aaloet mehevälehtisiä kasveja, jotka kasvavat luonnonvaraisina Afrikassa. Monet lajit kasvattavat ajan mittaan jopa metrin korkuisen varren, osa kasvaa matalana lehtiruusukkeena. Tunnetuin suvun edustaja lienee lääkeaaloe (A. vera), jonka lehdistä erittyvää nestettä...
Aarnipeikonlehti on trooppinen köynnös, joka kasvaa luonnossa puiden runkoja pitkin kiipeillen. Kotioloissa aarnipeikonlehteä kasvatetaan yleensä amppelissa, mutta sen reikäiset lehdet kasvavat suuremmiksi jos sen annetaan kiivetä esimerkiksi kookostukea pitkin....
Agaavet ovat Amerikan kuivilta seudulta kotoisin olevia mehikasveja. Niiden lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Jättiagaave (A. americana) kasvaa suurikokoiseksi, ja sen lehtien reunoilla on kovia piikkejä. Kruunuagaveella (A. victoriae-reginae) puolestaan...
Usein nimillä ”Polly” tai ”Alocasia Amazonica” myytävä alokasia on kahden eri alokasialajin risteymä. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä virallista tieteellistä nimeä. Sen voimakkaat ja vaaleat lehtisuonet muistuttavat hieman...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Ananaksen lehdet ovat pitkiä, jäykkiä ja piikkireunaisia. ’Variegatus’-lajikkeen lehdet ovat valkokirjavat, mutta ne muuttuvat punertaviksi tarpeeksi voimakkaassa valossa. Hedelmä kehittyy värikkäästä kukinnosta.
Andrenflamingokukilla on suurikokoiset, kiiltäväpintaiset ja herttamaiset lehdet. Pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Arabiankahvi on ainavihanta puu, joka kasvaa huonekasvina noin kaksi metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kauniin kiiltävät ja teräväkärkiset. Ensimmäisen satonsa arabiankahvi tuottaa yleensä kaksivuotiaana. Se kukkii kesäisin valkoisin ja tähtimäisin kukin, joista...
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...
Luonnossa epifyyttinä kasvavalla eliaksentillandsialla on erikoinen kukinto: varsinaiset, violetin sävyiset kukat aukeavat litteiden suojuslehtien välistä. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat pitkiä ja heinämäisiä.
Eukalyptukset (vanhalta nimeltään kuumepuut) ovat Australiasta kotoisin olevia nopeakasvuisia ja ainavihantia puita. Huonekasvina kasvatetaan yleisimmin hopeaeukalyptusta (E. gunnii, kuvassa). Sen lehdet ovat pyöreät, hopeanharmaat ja voimakastuoksuiset.
