Tuoksuherneitä kutsutaan myös nimillä hajuherne ja tuoksunätkelmä. Ne ovat köynnöstäviä, yksivuotisia kesäkukkia, jotka soveltuvat hyvin myös leikkokukiksi. Värikkäissä ja perhosmaisissa kukissa on voimakas tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä loppukesään. Saatavilla on...
Tähkälaventelin voimakastuoksuisilla tähkäkukinnoilla sanotaan olevan rauhoittavia vaikutuksia. Kuivatut kukinnot tuoksuvat voimakkaammin, ja jo muinaiset roomalaiset lisäsivät niitä kylpyveteensä. Väriltään ne ovat yleensä sinivioletteja, mutta myös valkoisia...
Jouluruusu on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä se on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja suosittu puutarhakasvi. Suomessa jouluruusua myydään jouluisin ruukkukukkana, mutta se saattaa talvehtia maahan istutettuna suotuisalla paikalla. Vehreiden lehtien keskeltä...
Ritarinkukka (joskus virheellisesti amaryllis) on joulukukaksi mielletty sipulikasvi. Lajikkeita on jalostettu useita, ja kukkia on saatavilla useissa eri väreissä, joista perinteisimmät ovat punainen ja valkoinen. Ritarinkukka tekee useita kukkavanoja, joista...
Lumihiutale on kaunis ja herkkä kesäkukka. Se kukkii runsaasti pienin, viisiterälehtisin kukin, jotka voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia. Parhaimmillaan kukinta voi jatkua pitkälle syksyyn asti. Lumihiutaleen kasvutapa on riippuva,...
Tähtisilmät ovat pensasmaisesti kasvavia kesäkukkia. Lajikkeesta riippuen ne kasvavat noin 30-60 cm korkeiksi. Kukinnot muistuttavat päivänkakkaraa, ja värivaihtoehtoja on lukuisia. Mykerö on usein laitakukkia tummempi. Kukinta kes keväästä syksyyn.
Tuoksupielus on matalakasvuinen, esimerkiksi kivikkoistutuksiin tai ruukkuistutusten reunoille sopiva yksivuotinen kesäkukka. Sen puolipallomaiset kukinnot muodostuvat pienistä, tavallisesti valkoisista kukista. Kukissa on voimakas ja hunajamainen tuoksu, joka...
Vaulat ovat köynnöskasveja, joilla on rehevä lehdistö ja torvimaiset kukat. Kukinta jatkuu syksyyn saakka. Versoille voi kertyä pituutta jopa kaksi metriä, ja ne voi ohjata kasvamaan esimerkiksi säleikköä pitkin. Erityisen kauniilta vaulat näyttävät kuitenkin...
Verbenoita kutsutaan joskus myös rautayrteiksi. Niiden pyöreissä kukkatertuissa on useita pieniä, ohutterälehtisiä kukkia. Riippaverbena (V. bipinnatifida) sopii rentojen versojensa ansiosta mainiosti amppeliin tai istutusten reunoilla. Tarhaverbena (V. × hybrida) on...
Tupsulaventelia kutsutaan joskus myös nimillä ranskanlaventeli ja tupsupäälaventeli. Sen tuoksuvan kukinnon päässä kasvaa pieni tupsu värittyneitä suojuslehtiä. Lehdet ovat kapeita ja väriltään hopeanharmaita. Korkeutta tupsulaventelille kertyy noin 50 cm, ja...
Tarhaneilikat ovat yleensä yksivuotisena kasvatettavia kesäkukkia. Ne soveltuvat sekä ruukkuun että kukkapenkkiin, ja suotuisalle paikalle istutettuna ne voivat talvehtia ja kukkia uudelleen seuraavina vuosina. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja...
Viisikkiä eli tähtipensasta kasvatetaan sekä kesäkukkana että ympärivuotisena huonekasvina. Sillä on rehevä, tummanvihreä lehdistö ja puolipallomaisiin kukintoihin puhkeavat pienet, tähtimäiset kukat. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun, ja korkeutta viisikille...
Vuorenkilvet ovat perinteisiä ja helppohoitoisia maanpeiteperennoita. Niiden suuret, tummanvihreät tai hieman punertavat lehdet ovat ikivihreitä, ja niitä käytetään jonkin verran myös kukkasidonnassa. Pienet, kellomaiset kukat puhkeavat runsaina ryppäinä punertavien...
Perhoset ja muut pölyttäjät rakastavat sieviä ja siroja tähtiputkia. Suomessa kasvatetaan yleisemmin isotähtiputkea (A. major), mutta saatavilla on myös muita lajeja ja useita eri lajikkeita. Tähtiputkien kukinnot koostuvat lukuisista pienistä kukista, joita...
Valtikkanauhus on suurten perennapenkkien kuningas. Sen pitkät ja valtikkamaiset kukinnot voivat ylettyä lähes kahden metrin korkeuteen. Keltaiset kukat houkuttelevat perhosia. Lehdet ovat tummanvihreät ja liuskaiset.
Vuorikaunokki on perinteinen perenna, joka muistuttaa paljon lähisukulaistaan ruiskaunokkia (C. cyanus). Kukkavarren päähän puhkeaa kookas kukkamykerö, jota kehystää tavallisesti siniset laitakukat. ‘Alba’-lajike on kauniin puhtaanvalkoinen. Kukinta ajoittuu yleensä...
Syklaamit ovat loppukesän ja syksyn ilopilkkuja. Niillä on kirjavat ja koristeelliset lehdet, joiden yläpuolelle nousevien ohuiden kukkavarsien päihin puhkeaa kauniit, tavallisesti viisiterälehtiset kukat. Joidenkin lajikkeiden terälehdet ovat ripsureunaisia....
Ruukkuruusut ovat lähes ympäri vuoden saatavila olevia, tiiviskasvuisia pikkupensaita. Yleisimmät kukkien värit ovat valkoinen, punainen ja vaaleanpunainen, ja oikein hoidettuna kukinta kestää keväästä syksyyn. Usein ruukkuruusu heiteään pois kukinnan päätyttyä, mutta...
Sateenkaaripalsamia kutsutaan joskus myös uudenguineanliisaksi. Sitä kasvatetaan yleensä yksivuotisena kesäkukkana, mutta sen talvettaminen sisätiloissa on mahdollista. Sillä on teräväkärkiset lehdet sekä kauniit, yksinkertaiset kukat, jotka voivat olla väriltään joko...
Tarhakehäkukka on jo vuosisatojen ajan viljelty monipuolinen koriste- ja hyötykasvi. Se sopii sekä yrttitarhaan että kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös leikkokukkana. Kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Terälehtiä muistuttavat laitakukat sopivat...
Voimakkaasti tuoksuvia samettikukkia käytetään koristekasveina, mutta myös tuholaishyönteisten torjunnassa. Niiden tuoksu houkuttelee pölyttäjiä ja kirvoja syöviä leppäkerttuja. Saatavilla on kolmea eri lajia ja niiden lukuisia lajikkeita: iso-, ryhmä- ja...
Ruusupapu on sekä hyöty- että koristekasvina kasvatettava, jopa nelimetriseksi kasvava köynnös. Se kukkii kesän lopussa punaoranssein tai valkoisin kukin. Kukat ovat syötäviä, ja niissä on mieto maku. Palot kerätään niiden ollessa vielä nuoria ja litteitä, ja ne ovat...
Suikeroalpi on maata pitkin suikerteleva maanpeitekasvi, jota kasvatetaan sekä kesäkukkana että perennana. Maahan istutettuna se leviää nopeasti ja peittää alleen laajoja aloja. Amppeliin tai ruukun reunalle istutettuna sen versot roikkuvat rennosti alaspäin....
Siniviuhka kukkii syksyyn asti viuhkanmuotoisin kukin. Lajikkeesta riippuen se voi olla aluksi pystykasvuinen, mutta sen pitkät versot alkavavat riippua ajan kanssa. Parhaimmillaan versot kasvavat metrin mittaisiksi. Kasvutapansa vuoksi siniviuhka sopii mainiosti...
Syysleimut kukkivat loppukesästä ja houkuttelevat voimakkaalla tuoksullaan runsain määrin perhosia. Sievät, yksinkertaiset kukat kasvavat muhkeissa tertuissa. Kerrannaisia lajikkeitakin on jalostettu, mutta niitä on harvemmin saatavilla. Korkeutta syysleimuille kertyy...
Sininata on kapealehtinen, väriltään siniharmaa koristeheinä. Kasvutavaltaan se on mätästävä, ja korkeutta sille kertyy noin 15-30 cm. Suotuisalla paikalla sininata kuukkii hennoin kukin. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuulle.
Tsinnia eli oppineittenkukka on näyttävä kesäkukka ruukkuun tai kukkapenkkiin, ja se on kestävä myös maljakkoon poimittuna. Suuret kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrannaisia, jolloin ne muistuttavat erehdyttävän paljon daalioita. Värivalikoima on...
Sirokesäkynttilä eli herrasväenkaura on kaunis ja tunnelmallinen, menneestä ajasta muistuttava kesäkukka. Ennen vanhaan se on ollut suosittu koristekasvi kartanopuutarhoissa. Herkät kukat puhkeavat kapeiden ja suorien kukkavanojen päihin. Kukinta alkaa yleensä...
Suklaakosmos on lähisukulaistaan punakosmosta (C. bipinnatus) pienikukkaisempi. Sen syvän tummanpunaiset kukinnot puhkeavat pitkien kukkavanojen päihin. Kukinnoissa on voimakas, makea ja suklainen tuoksu. Kukinta ajoittuu yleensä kesäkuusta myöhäiseen syksyyn...
Sammalleimu on runsaasti kukkiva maanpeiteperenna. Se kasvaa mattomaisesti ja valtaa rönsyjensä avulla nopeasti laajoja aloja. Touko-kesäkuuhun ajoittuva kukinta peittää lähes koko kasvuston alleen. Kukat tuoksuvat melko voimakkaasti.
Tarhasalkoruusu on perinteinen, vanhan ajan kaksi- tai monivuotinen perenna. Joitakin lajikkeita kasvatetaan myös yksivuotisina kesäkukkina. Tarhasalkoruusu kukkii yleensä loppukesästä ja leviää kasvupaikallaan siemenistä. Kaksivuotiset lajikkeet kasvattavat...
Pensasmaisesti kasvavalla tuoksuheliotroopilla on tummanvihreät ja uurteiset lehdet, sekä pienet, tavallisesti sinivioletit kukat. Kukkien voimakas, vaniljamainen tuoksu houkuttelee runsaasti perhosia. Kaikki kasvinosat ovat myrkyllisiä.
Syysasteri on yleensä elo-lokakuussa kukkiva perenna, jota käytetään joskus myös syksyisissä ruukkuistutuksissa. Lajikkeita on jalostettu satoja, ja kukinnot voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja.
Morsiustähti on pieni ruukkukukkana kasvatettu pensas, jonka torvimaisissa kukissa on noin neljä tai viisi vahamaista terälehteä. Kukat tuoksuvat miedosti, ja vielä nuppuisina ne muistuttavat hieman pieniä ilmapalloja.
Ruiskaunokki eli ruiskukka on ihastuttavan puhtaansininen kesäkukka. Jalostuksen myötä myös muita värejä on saatavilla, esimerkiksi ’Black Boy’ -lajike on lähes musta. Suomessa ruiskaunokki on muinaistulokas, ja se on ollut ennen yleinen rikkaruoho ruispelloilla....
Campanula tarkoittaa pientä kelloa, ja nimensä mukaisesti muurikello kukkii runsaskukkaisesti pienin, kellomaisin kukin. Luonnonvaraisilla kasvualueillaan se kasvaa joskus kivimuurien päällä. Kasvutapa on matala ja mätästävä.
Orvokit ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita, ja ne sietävät jopa hieman pakkasta. Hieman kirpeän makuisia kukkia voi käyttää esimerkiksi salaateissa, jos orvokit ovat torjunta-aineettomia tai itse kasvatettuja. Suomessa myyntiin viljeltäviä lajeja ovat pienikukkainen...
Tähdikkejä kutsutaan englanniksi nimellä ”Star of Bethlehem”, Betlehemin tähti. Oranssitähdikki kasvaa noin 20-30 cm korkeaksi ja kukkii oranssein ja tähdenmuotoisin kukin. Kukat muodostavat tähkämäisen kukinnon.
Pauliinabegoniat ovat perinteisiä kesäkukkia. Niitä kutsutaan joskus myös ruusubegonioiksi niiden aavistuksen ruusua muistuttavien kukkien vuoksi. Perinteisten valkoisten, punaisten ja vaaleanpunaisten lajikkeiden rinnalle on jalostettu esimerkiksi kelta- ja...
Petuniat ovat suosittuja kesäkukkia kukkapenkeissä, parvekelaatikoissa sekä amppeleissa. Tarhapetuniat (P. × hybrida) ovat pystykasvuisia ja sopivat hyvin kesäkukkaryhmiin istutettaviksi. Riippapetuniat riippuvat kauniisti esimerkiksi parvekelaatikossa tai amppelissa....
Ruukkukrysanteemi on kestävä ja helppohoitoinen, mutta yleensä se heitetään pois kukinnan jälkeen, sillä sen uudelleen kukittaminen ei yleensä onnistu kotioloissa. Kukat ovat kauniita ja näyttäviä, ja niitä on saatavilla useissa eri väreissä.
Punakosmoskukka ovat pitkään kukkiva kesäkukka. Vaaleanpunaiset, punaiset tai valkoiset kukinnot ovat läpimitaltaan noin kymmensenttisiä ja muistuttavat yleensä päivänkakkaraa, mutta saatavilla on myös kerrottukukkaista lajiketta. Parhaimmillaan punakosmos voi kasvaa...
Neitobegonioita kutsutaan joskus myös karjalanneidoiksi. Ne kukkivat runsaasti alaspäin nuokkuvin kukin, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Lehdet ovat kapeita ja vinoja. Riippuvien versojensa vuoksi neitobegonioita kasvatetaan...
Mustasilmäsusanna on monivuotinen köynnös, joka kukkii lähes koko kesän. Kukat ovat viisiterälehtisiä ja niillä on tumma, melkein musta keskusta. Mustasilmäsusanna kasvaa noin parimetriseksi, ja sen voi ohjata kasvamaan esimerkiksi seinänvierustaa tai köynnöspyramidia...
Pehmytmesiheinä on pehmeältä tuntuva ja mätästävästi kasvava heinäkasvi. Koristeheinänä myydään sen valkokirjavaa lajiketta. Korkeutta pehmytmesiheinälle kertyy noin 10-20 cm. Se sopii kauniisti esimerkiksi kukkaistutusten reunoille tai jopa yksistään...
Pikkupetunioita kutsutaan myös japaninkelloiksi ja miljoonakelloiksi. Ne ovat pienikukkaisia ja riippuvia kesäkukkia. Kasvutapansa vuoksi niitä kasvatetaan useimmiten amppelissa. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai kerrottuja, ja värivalikoima on laaja. Kukinta...
Pioniunikot ovat yksivuotisia, kukkapenkkiin ja kesäkukkaniityille sopivia unikoita. Niiden suuret, kerrotut kukat muistuttavat paljon pionin kukkia. Myös siemenkodat ovat kauniita ja koristeellisia. Kukinta ajoittuu yleensä heinä-elokuuhun.
Risiini on kookas, jopa kaksimetriseksi kasvava kesäkukka. Lajikkeesta riippuen risiini voi olla väriltään joko vihreä tai voimakkaan punainen, ja sen koriste-arvo perustuu värin lisäksi lähinnä suurikokoisiin lehtiin ja vaatimattomista kukista kehittyviin,...
Rohtosormustinkukka on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena vain lehtiruusukkeen. Toisena vuotena se kasvattaa pitkän kukkavanan, johon puhkeaa runsaasti sormustimenmuotoisia, mesipistiäisten suosimia kukkia. Kukinta ajoittuu yleensä...
Pensastädyke on vankka ja tiiviskasvuinen, kukkiva syyskasvi. Sen soikeat, pölyttäjiä houkuttelevat kukinnot koostuvat useista tähdenmuotoisista kukista. Kukkien lakastuttua huomion vievät pensastädykkeen koristeelliset lehdet, jotka voivat olla sävyltään...
Koristepaprika kukkii vaatimattomasti, mutta kukinnon jälkeen se kehittää pienet, väriä kypsyessään vaihtavat chilit. Hedelmien muoto vaihtelee pyöreästä pieniin lieriöihin. Ne ovat syömäkelpoisia, mutta maistuvat kirpeiltä.
Kuunliljat ovat perinteisiä ja helppohoitoisia lehtiperennoita. Niiden kauniit, koristeelliset lehdet ovat usein kirjavia. Joidenkin lajikkeiden lehdet ovat jopa hieman sinertäviä. Torvimaiset, valkoiset tai vaaleanvioletit kukat puhkeavat lehtien yläpuolelle...
Kärhöt ovat kauniita köynnöksiä, jotka voivat koristaa puutarhassa esimerkiksi seinänvierustaa tai jopa puun runkoa. Lajikkeita on jalostettu runsaasti, ja kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja. Loistokärhöt komeilevat suurilla kukillaan, mutta moni...
Kesäpäivänhatulla on näyttävät, perhosia houkuttelevat mykerökukinnot. Mykerö on väriltään tummanruskea, laitakukkien väri on tavallisesti keltainen tai oranssi, mutta myös rustiikkisen vaaleanpunaisia lajikkeita on jalostettu. Kukinnot voivat olla yksinkertaisia tai...
Kesäkoiso kukkii runsaasti valkoisin tai sinivioletein kukin. Kukkien keskus on keltainen. Kesäkoiso voi kasvaa reilun metrin korkuiseksi, ja usein se leikataan ja muotoillaan pieneksi ja rungolliseksi puuksi.
Kirjopäivänsini on elämänlankojen sukuun kuuluva köynnös. Sen spiraalille kiertyneistä nupuista aukeaa torvimaiset kukat, jotka lakastuvat jo yhden päivän jälkeen. Uusia nuppuja kehittyy kuitenkin koko ajan, ja näin kirjopäivänsini kukkii kauniisti koko kesän....
Kirjotulikruunun kukinnot ovat usein kaksiväriset, ja ne voivat hehkua esimerkiksi lämpimissä oranssin ja punaisen eri sävyissä. Lehdissä on sitruunainen tuoksu. Kirjotulikruunua myydään yleensä pensastavana tai varrellisena, mutta se soveltuu myös amppeliin.
Lobeliat kukkivat pienin, viuhkamaisin kukin. Sinilobelia (L. erinus Compacta-ryhmä) on kasvutavaltaan mätästävä, kun taas riippalobelia (L. erinus Pendula-ryhmä) kasvattaa rennommat ja pidemmät versot, minkä vuoksi se soveltuu hyvin amppelikasviksi tai istutusten...
Koristebataatin lajikekirjo on laaja. Lehdet voivat olla väriltään esimerkiksi limenvihreitä tai syvän purppuranpunaisia. Myös lehtien muoto vaihtelee lajikkeittain. Kukat ovat torvimaisia ja väriltään hailakan violetteja. Koristebataatti kasvaa köynnöstäen, joten sen...
Kesäneilikoita kutsutaan joskus myös kiinanneilikoiksi. Yleensä niitä pidetään yksivuotisina kesäkukkina, mutta suotuisalle paikalle istutettuna se saattavat myös talvehtia. Talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa. Kukat ovat ripsureunaisia, lehdet pitkiä ja...
Marjakanerva ihastuttaa suurilla, pyöreillä marjoillaan, jotka voivat olla väriltään valkoisia, hailakan vaaleanpunaisia tai fuksianpunaisia. Se on näyttävä sekä yksistään ruukkuun istutettuna että syysistutusten lisänä. Marjojen syömistä ei suositella.
Kohtalonkukat kukkivat runsaasti koko kesän. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksi- tai monivärisiä, ja saatavilla on sekä tummia että hempeän pastellisiä sävyjä.
Kevätesikko on pieni ja melko matalakasvuinen perenna, joka kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Sekä sen tieteellinen että suomalainen nimi viittaavat varhaiseen kukintaan – esikko on muunnelma esikoinen-sanasta ja suvun...
Kultatyräkki on pallomaisesti kasvava, joulutähdelle sukua oleva perenna. Sen varsinaiset kukat ovat melko pieniä ja vaatimattomia, mutta sen todellinen koristearvo perustuukin kirkkaankeltaisiksi värittyviin ylälehtiin. Kukinta ajoittuu yleensä alkukesään, mutta...
Koristekaalit tuovat upeaa väriloistoa myöhäiskesään ja syksyyn. Lehdissä voi olla joko valkoista tai voimakkaan punaviolettia sävyä vihreän ohella. Joillakin lajikkeilla lehdet ovat ripsureunaisia. Joskus koristekaaleja käytetään myös leikkokukkina.
Auringonkukat ovat Amerikasta kotoisin olevia yksivuotisia kesäkukkia. Niitä on viljelty siemenien ja öljyn vuoksi jo tuhansien vuosien ajan, ja nykyisin ne ovat myös suosittuja koristekasveja. Kookkaasta ja rotevavartisesta isoauringonkukasta on jalostettu useita eri...
Joulutähti on joulun kestosuosikki. Sen koristearvo on sen värittyneissä ylälehdissä, varsinaiset kukat ovat pieniä ja vaatimattomia. Perinteisimmät ylälehtien värit ovat valkoinen ja punainen, mutta jalostuksen myötä on saatavilla myös esimerkiksi persikan värisiä ja...
Kanarianmarketta tunnetaan myös nimellä pensaspäivänkakkara. Se on yksivuotinen kesäkukka, jota viljellään myös leikkokukaksi. Korkeutta kanarianmarketoilla on 30-100 cm lajikkeesta riippuen. Kukinta ajoittuu tavallisesti toukokuusta syyskuuhun.
Kanervat ovat syksyn suosituimpia kausikukkia. Ne ovat varpukasveja, jotka kasvavat enimmillään noin 40 cm korkeiksi. Pienet ja sievät kukat voivat olla väriltään joko punaisia, valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinnasta on iloa pitkälle syksyyn.
Kellokanervan pientä kelloa muistuttavat kukat ovat väriltään joko punaisia tai valkoisia. Ne ovat isompia kuin varsinaisen kanervan (Calluna) kukat, minkä takia kellokanervan kukinto näyttää tuuheammalta ja runsaammalta. Kellokanerva kasvaa noin 40 cm korkeaksi, ja...
Mummun ikkunalaudalta tutut pelargonit ovat alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, mistä ne tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla. Ne ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kesäkukkia, jotka kukkivat hyvin hoidettuna koko kesän. Jalopelargonit ovat kasvutavaltaan voimakkaan...
Keijunmekko on runsaskukkainen ja köynnöstävä kesäkukka. Sitä kasvatetaan joko amppelissa tai säleikköön tuettuna. Kukkien verhiöt muistuttavat mekkoa, ja niiden keskeltä kasvaa pidempi ja tummempi teriö. Verhiöt säilyvät vielä sen jälkeenkin, kun teriöt ovat...
Kaunopunahattu on näyttävä perenna ja vanha rohtokasvi. Loppukesästä puhkeavien mykerökukintojen laitakukat nuokkuvat hieman alaspäin, ja kukinnot houkuttelevat erityisesti perhosia. Kaunopunahattu soveltuu myös leikkokukaksi. Korkeutta sille kertyy noin 40-100 cm...
Kelloköynnös on näyttävä, köynnöstävä kesäkukka, joka kiipeää tukea pitkin kärhöjensä avulla. Tiheä kasvusto peittää tuen tai säleikön hetkessä, ja halutessaan kelloköynnöstä voi kasvattaa myös amppelissa. Kellomaiset kukat voivat olla väriltään joko valkoisia tai...
Isoköynnöskrassi on noin kaksimetriseksi kasvava yksivuotinen köynnös, jota kasvatetaan sekä koriste- että hyötykasvina. Yleensä se kiipeää ylöspäin ja takertuu lehtiruotiensa avulla kasvitukeen, mutta se soveltuu myös amppeliin. Isoköynnöskrassi kukkii koko kesän...
Idänunikon kukkien terälehdet ovat kuin paperinohutta silkkiä. Kukan keskusta on tumma, varret ovat hennon karvan peitossa. Kukinta ajoittuu yleensä kesä-heinäkuulle, ja myös kukista kehittyvät siemenkodat ovat kauniita ja koristeellisia. Ruusukkeena kasvavat lehdet...
Pienikukkainen ja matalakasvuinen kesäbegonia sopii loistavasti kukkaistutusten täytekukaksi. Lehdet ovat paksuhkot ja herttamaiset, ja niiden reunat ovat usein punertavat. Ulkonäkönsä vuoksi kesäbegonia on helppo sekoittaa annansilmään eli joulubegoniaan (Begonia ×...
Kanna on koollaan huomiota herättävä kesäkukka. Näyttävät, perinteisesti punaiset kukinnot saattavat lajikkeesta riippuen puhjeta yli metrin korkeuteen. Suurissa, joskus punertavissa lehdissä on jopa hieman trooppista tunnelmaa.
Isoleijonankidan tuoksuvat kukat puhkeavat valtikkamaisesti pitkän ja suoran varren päähän. Muissa kielissä sitä kutsutaan esimerkiksi lohikäärmeen kidaksi ja jäniksen huuleksi - nimityksillä viitataan kukkien avonaista suuta muistuttavaan muotoon. Laajasta...
Kaunokainen on matalakasvuinen ja sievästi kukkiva perenna. Sen lehdet kasvavat tiiviinä ruusukkeena, jonka keskeltä nousee kapeat kukkavanat. Valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset kukinnot muistuttavat tavallisesti päivänkakkaroita, mutta joidenkin lajikkeiden...
Jalopionit eli kiinanpionit ovat koreasti kukkivia perennoja. Lajikkeesta riippuen kukat voivat olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja ja halkaisijaltaan jopa yli 20 cm. Kukinta ajoittuu yleensä heinäkuuhun. Korkeutta jalopioneille kertyy parhaimmillaan noin metri,...
Keijunkukat ovat matalakasvuisia perennoja, joita käytetään varsinkin syksyisin myös ruukkuistutuksissa. Sirot kukat puhkeavat yleensä keskikesällä. Kukilla keijunkukat eivät kuitenkaan juurikaan komeile, vaan niiden koristearvo perustuu näyttävän värisiin lehtiin....
Joulusypressiä kutsutaan joskus myös joulukatajaksi. Se on pieni, kartion mallinen ja ainavihanta puu, jota käytetään yleisimmin jouluistutusten osana.
Hyasintti mielletään perinteisesti joulukukaksi, mutta esimerkiksi keltaista hyasinttia on saatavilla myös pääsiäisenä. Muualla maailmassa hyasintti mielletäänkin kevätkukaksi monien muiden varhain kukkivien sipulikasvien tapaan. Voimakastuoksuinen kukinto koostuu...
Alkukeväästä myyntiin tulevien helmililjojen kukinto on pieni, tähkämäinen ja väriltään yleensä joko sininen tai valkoinen. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Helmililjat kasvavat noin 15-20 cm korkeiksi ja kukkivat maahan istutettuna toukokuussa. Sipuleita myydään myös...
Gerberan nukkaisilta tuntuvat lehdet muodot lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvavat iloisen väriset, läpimitaltaan jopa kymmensenttiset kukinnot. Kukinto voi olla joko yksinkertainen tai kerrottu, ja lajikkeita on jalostettu useita.
Ardisia on pieni puu, jolla on tummanvihreät ja aaltoilevat lehdet. Sen valkoisista ja voimakkaasti tuoksuvista kukista kehittyy runsaasti punaisia marjoja. Suomessa ardisiaa myydään usein joulukukkana, mutta oikealla hoidolla siitä saa myös pidempiaikaisen...
Erikoinen euroopanalppitähti eli edelweiss on mielenkiintoinen lisä kivikkoistutuksiin. Se kasvaa mätästävästi ja kukkii tavallisesti heinä-syyskuussa pienin ja keltaisin mykerökukinnoin. Paksut, vaaleanharmaan nukan peitossa olevat ylälehdet muodostavat tähtimäisen...
Dianat kukkivat runsaasti koko kesän. Kukat ovat pieniä ja väriltään tavallisesti vaaleanpunaisia, mutta joskus myös persikkaisia. Yleisimmin myytävä diana on amppelidiana (D. vigilis), jonka versot ovat lamoavia. Se sopii kauniisti amppeliin tai istutusten...
Hopeavitja eli hopeaputous on kauniin hopeanharmaa kasvi, joka säilyy kauniina myöhäiseen syksyyn asti. Usein sitä kasvatetaan joko kesällä tai syksyllä amppelissa tai kukkaistutusten reunoilla. Sen lehdet ovat pieniä, pyöreitä, versot kasvavat noin metrin...
Akileijat ovat perinteisiä perennoita, joita on kasvatettu ennen vanhaan muun muassa luostaripuutarhoissa. Sukuun kuuluu lukuisia eri lajeja ja lajikkeita, joista Suomessa suosituimpia ovat lehtoakileija (A. vulgaris) sekä jaloakileijat (A. Cultorum-Ryhmä)....
Hopeavillakon eli tuhkaruohon nukkaiset ja hopeanharmaat lehdet tuovat kaunista sävyä kesäkukkaistutuksiin. Lehdet kasvavat tiiviinä lehtiruusukkeena. Hopeavillakko on kaksivuotinen kasvi, ja se kukkii toisena vuonna keltaisin mykerökukinnoin. Suomessa sitä kuitenkin...
Hopealanka on sävyltään ihastuttavan hopeanharmaa. Sitä käytetään yleisimmin syksyn ruukkuistutuksissa, mutta kestävyytensä ansiosta se soveltuu mainiosti myös haudoille.
Harsotyräkkiä ei välttämättä arvaisi ensisilmäyksellä joulutähden sukulaiseksi. Molemmat ovat kuitenkin tyräkkejä, joiden koristearvo perustuu värittyneisiin ylälehtiin. Harsotyräkillä nämä ylälehdet ovat sirot ja valkoiset. Sen kasvutapa on hento ja keveä, ja siksi...
Perinteinen aitoukonhattu on vanhimpia Suomessa kasvatettuja koristekasveja. Sen pitkien, jopa yli metrin mittaisten varsien päihin puhkeaa lukuisia kypäränmallisia kukkia, jotka houkuttelevat tiettyjä yökkölajeja. Lehdistö on kiiltävä ja rehevä. Ukonhatut suojautuvat...
Amppeliharso eli ketoraunikki on siro ja keveä kesäkukka, joka kukkii runsaasti myöhäiseen syksyyn asti. Kukat voivat olla väriltään joko valkoisia, violetteja tai vaaleanpunaisia, ja myös kerrottukukkaisia lajikkeita on jalostettu. Kuten nimestäkin voi päätellä,...
Huovinkukka on helppohoitoinen kesäkukka, joka kukkii pieniä auringonkukkia muistuttavin kukin. Versot ovat rentokasvuisia ja parhaimmillaan noin 30 cm pitkiä, korkeutta huovinkukalle kertyy hieman vähemmän.
Hopeahärkki on mattomaisesti kasvava maanpeiteperenna. Valkohärkki (C. tomentosum 'Silberteppich') on hopeahärkistä jalostettu lajike, joka leviää hopeahärkkiä hillitymmin. Ulkonäöltään ne muistuttavat toisiaan. Molemmilla on hopeanharmaat ja samettiselta tuntuvat...
Vanda-suvun orkideat kasvavat luonnossa trooppisen Aasian vuoristoseuduilla. Ne kiinnittyvät puiden oksiin ilmajuuriensa avulla. Kukkien ja lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Tunnetuin suvun edustaja on sinertäväkukkainen V. coerulea, joka voi kasvaa lähes...
Valkotupsukki on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla, vaikka nykyisin sitä näkeekin harvemmin myynnissä. Sillä on tylpät ja paksut, joskus jopa hieman kaartuvat lehdet. Lehtiä on yleensä vain muutama, sillä vanhat lehdet lakastuvat ajan kanssa. Sen hauska,...
Viirivehkat ovat kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta. Sukuun kuulivat muun muassa pikkuviirivehka (S. floribundum) ja jättiviirivehka (S. ortgiesii). Viirivehkojen lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, mutta yleensä ne ovat melko suuria ja uurteisia. Pitkä...
Kivikukat ovat mahdollisesti omalaatuisimpia saatavilla olevia huonekasveja. Ne ovat kotoisin Afrikasta, missä ne ovat soveltuneet ankaran kuiviin oloihin. Jokainen laji on soveltunut tietynlaiseen kivikkoon naamioimalla itsensä kiven näköiseksi. Näkyvillä on yleensä...
Isokirjopeipin eli värinokkosen lehdet komeilevat vihreän, punaisen ja violetin eri sävyissä. Se on nopeakasvuinen, helppohoitoinen ja varma katseenvangitsija värikkäiden lehtiensä ansioista. Lajikevalikoima on laaja.
Auliot ovat pieniä ja puuvartisia pensaita, joiden koristearvo perustuu niiden kauniisiin, nuokkuviin kukkiin. Kukinta saattaa kestää jopa alkutalveen. Vaahtera-aulion kukat ovat kellomaisia ja noin viiden sentin pituisia. Sen nukkaisilta tuntuvat lehdet muistuttavat...
Härmälehtien tieteellinen nimi tulee muinaiskreikan sanoista ”pachys”, joka tarkoittaa paksua, ja ”phyton”, joka tarkoittaa kasvia. Niiden lehdet ovat hyvin mehevät, muodoltaan yleensä pyöreät tai hieman soikeat, ja niitä peittää ohut vahakerros. Ajan myötä...
Varjoviikuna kasvaa luonnonvaraisena yli kymmenen metriä korkeaksi puuksi, jonka oksilta roikkuu pitkiä ilmajuuria. Intiassa sitä kasvatetaan varjostamaan kahviviljelmiä paahtavalta auringolta. Huonekasvina varjoviikunaa on myynnissä useimmiten miniatyyripuuksi eli...
Madagaskarilla ja Itä-Afrikassa luonnonvaraisena kasvava tulilatva on helppohoitoinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät. Kukinta on runsas, ja saatavilla on myös kerrottukukkaista lajikkeita. Yleisimpiä myynnissä olevia värejä ovat valkoinen,...
Timanttiananaksen kapeat, vaaleanvihreät lehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa värikkäiden suojuslehtien reunustama kukinto. Näyttävät suojuslehdet voivat olla väriltään esimerkiksi punaisia, violetteja, keltaisia tai oransseja. Kukinto kestää...
Luonnossa tuuttiananas kasvaa puiden kaarnaan kiinnittyneenä. Sen raikkaanvihreän lehtiruusukkeen keskeltä nousee hauska, litteän muotoinen kukkatähkä. Kukinnon suojuslehdet loistavat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Lehtiruusuke kukkii vain kerran, mutta...
Tuoksuköynnös on trooppinen köynnöskasvi, jolla on kauniit, valkoiset kukat. Kukat puhkeavat lehtihankoihin useamman kukan sarjoissa, ja niiden tuoksu on melko voimakas. Jotta kukinta olisi mahdollisimman runsas, tuoksuköynnös kannattaa tukea esimerkiksi säleikköön....
Siron ja hentovartisen tuntokasvin lehdykät painuvat nopeasti vastakkain vähäisestäkin kosketuksesta. Tarkkaa syytä tälle ominaisuudelle ei tunneta. Sen varsissa on teräviä piikkejä ja sen kukinnot ovat pieniä, pallomaisia ja väriltään violetteja. Kukkien kannattaa...
Nimestä ei ehkä osaisi arvata, että nämä Meksikosta kotoisin olevat kaktukset kukkivat kauniisti. Kukat puhkeavat kaktuksen yläosaan kehämäisesti, ja ne ovat väriltään yleensä vaaleanpunaisia, joskus myös esimerkiksi valkoisia tai vihreitä. Muodoltaan syyläkaktukset...
Talvikaktuksiksi kutsutut Schlumbergera-risteymät ovat varreltaan lehtimäisiä, loppuvuodesta kukkivia kaktuksia. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden rungoilla. Yleisimmin myytävät talvikaktukset ovat marraskuunkaktus (S. truncata) ja joulukaktus (S. × buckleyi)....
Sädekaislat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Luonnonvaraisena ne kasvavat pääasiassa trooppisten ja subtrooppisten alueiden rannoilla ja soilla. Lehdet kasvavat tupsumaisina kimppuina suorien ja lehdettömien varsien päässä. Näiden lehtikimppujen keskeltä...
Tähtiposliinikukka on noin kaksimetriseksi kasvava köynnös, mutta nuorena sen kasvutapa on pensastavampi. Sen lehdet ovat pitkiä, teräväkärkisiä ja vahamaisia. Vaaleankeltaiset, nektaria erittävät kukat muistuttavat tähdenlentoa. Kukkien tuoksu on voimakas ja...
Xanadu kuului aiemmin köynnösvehkojen sukuun, mutta nykyisin se luokitellaan Thaumatophyllum-sukuun yhdessä peikonkämmenen kanssa. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Sillä on kapeat, liuskoittuneet lehdet,...
Rahapuu on pitkäikäinen ja hidaskasvuinen mehikasvi. Sen lehdet ovat paksut ja tummanvihreät, joillakin lajikkeilla punareunaiset tai valkokirjavat. ’Hobbit’-lajiketta ei välttämättä ensisilmäyksellä tunnistaisi rahapuuksi, sillä sen lehdet ovat torvimaiset. Iän myötä...
Reunustraakkipuun lehdet kasvavat sirona latvatupsuna paksun rungon päässä. Lehdet ovat kiiltäviä, tyvestä leveitä ja kärkeen kapenevia. Lehtien reunoissa on punaruskeat raidat. Runko on harmaanruskea ja suomuinen.
Silopusukki on saanut nimensä sen erikoisista, törröllään olevia pusuhuulia muistuttavista kukista. Kukkien väri on yleensä oranssi, lehdet ovat kiiltäväpintaisia. Silopusukin englanninkielinen nimi on ’Goldfish plant’, joka sekin kertoo paljon kukkien muodosta ja...
Australiassa luonnonvaraisena kasvava puupapu on sukunsa ainoa edustaja. Se on ainavihanta, kiiltävälehtinen puu, joka kehittää kukinnan jälkeen suurikokoisia siemeniä. Huonekasvina ostetuilla puupavuilla nämä siemenet ovat vielä kiinni rungon tyvessä, mutta ne...
Sarviaaloet ovat läheistä sukua aaloeille ja kirjotähdille. Niiden lehdet ovat paksuja, kärkeen kapenevia ja usein valkokirjavia. Lehdet kasvavat pareittain. Punertavat kukat puhkeavat pitkän kukintovarren päähän.
Helppohoitoiset rönsyliljat ovat monelle tuttuja huonekasveja. Niiden kapeat lehdet ovat väriltään joko vihreät tai valkoraidalliset, ja ne voivat kasvaa noin 20-45 cm pitkiksi. Kukkavarret kasvavat lehtiruusukkeiden keskeltä, kukat ovat pieniä, valkoisia ja...
Soihtuköynnökset ovat kotoisin trooppisesta Aasiasta. Ne eivät nimestään huolimatta ole köynnöksiä, vaan riippuvavartisia epifyyttejä, joiden kukinnot loistavat kirkkaissa keltaisen ja punaisen sävyissä. Niiden lehdet ovat tavallisesti teräväkärkisiä....
Raatokukkien pystyt versot kasvavat aina edellisen verson tyvestä, ja näin ne muodostuvat lopulta pitkäksi jonoksi. Kukat ovat suuria, tähtimäisiä ja sävyiltään yleensä punertavia, eikä ole vaikea arvata, mistä raatokukat ovat saaneet nimensä. Kukkien pilaantunutta...
Rusoköynnösvehka on trooppinen köynnös, joka on tällä hetkellä melko haluttu ja arvokas huonekasvi. Sen kauniit, samettiset lehdet ovat väriltään syvän tummanvihreät. Lehtien pinta näyttää hieman kimaltavalta auringon osuessa siihen, ja rusoköynnösvehkan tieteellinen...
Trooppisella soikkovehkalla on uurteiset, sydämenmuotoiset lehdet ja punertavat lehtiruodit. Joidenkin harvinaisempien lajikkeiden lehdissä on vaaleanpunaista tai valkoista kirjavuutta. Soikkovehka kasvaa kotioloissakin ajan myötä melko kookkaaksi, noin metrin...
Pylväskaktusten tieteellisen nimen juuret ovat muinaiskreikassa. Nimi tarkoittaa soihtua tai kynttilää, mikä viittaa pylväskaktusten tavallisesti pystyihin ja suoriin varsiin. Varret ovat särmikkäitä, ja niissä kasvaa riveittäin teräviä piikkejä. Pylväskaktukset...
Ruotoneulavehka on trooppisissa sademetsissä kasvava, puun runkoja pitkin kiipeilevä köynnös. Sitä myydään usein ”Monstera Minima” -nimellä, sillä se muistuttaa peikonlehtiä liuskaisten lehtiensä vuoksi. Lehdet kasvavat noin viisitoistasenttisiksi. Köynnöstävän...
’Pretty Turtle’ -soilikkilajikkeen paksuissa ja nukkaisilta tuntuvissa lehdissä on kilpikonnan kuorta muistuttava, hopeanharmaa kuviointi. Lehdet kasvavat tuuheana ruusukkeena. Trumpettimaiset kukat puhkeavat pitkien ja kapeiden kukkavanojen päihin.
Perhoskämmekät ovat yksiä suosituimpia kukkivia huonekasveja. Luonnossa ne kasvavat epifyytteinä puiden oksille kiinnittyneinä. Ne takertuvat kaarnaan paksuilla ja vihertävillä ilmajuurillaan. Runsaskukkaiset kukintovarret kasvavat lehtihankojen välistä....
Itä-Afrikasta kotoisin oleva palmuvehka on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista. Sillä on paksut ja tanakat lehtiruodit, joissa kasvaa pareittain tummanvihreitä ja kiiltäviä lehdyköitä. Saatavilla on myös lajike, jonka lehdet ovat lähes mustat. Kirjavalehtinen...
Sademetsistä kotoisin oleva peikonkämmen kasvattaa ajan kanssa kauniin, läpimitaltaan jopa kymmensenttisen rungon, jota koristavat vanhat lehtiarvet. Rungosta se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joilla se ottaa kosteutta sekä maasta että ilmasta. Lehdet ovat kookkaita ja...
Luonnossa pikkuposliinikukka kasvaa epifyyttinä puiden oksilla. Sen varret ovat riippuvia, joten kotioloissa se soveltuu hyvin amppeliin. Pikkuposliinikukan kukat ovat tähtimäisiä ja väriltään valkoisia. Yhdessä kukinnossa on noin 7-9 kukkaa. Tuoksultaan ne ovat...
Piikkikruunu on suloinen mutta piikikäs. Sen pieniä kukkia ympäröi yleensä kaksi pyöreää ylälehteä. Lajikkeesta riippuen ylälehdet voivat olla väriltään joko punaiset, vaaleanpunaiset, valkoiset tai keltaiset. Kasvutavaltaan piikkikruunu on pensasmainen, ja...
Punalehdet ovat pieniä, pensastavia ja värikäslehtisiä kasveja. Lehdet voivat olla joko räikeän punaisia tai keltavihreitä. Punalehdet ovat nopeakasvuisia, ja niiden lisääminen pistokkaista on helppoa.
Pallokaktusten suku on yksi laajimmista kaktussuvuista. Lajien ulkonäölliset erot ovat suuria. Osa pallokaktuksista on pyöreitä ja matalia, osa kasvaa luonnonvaraisena korkeiksi jättiläisiksi. Esimerkiksi E. subdenudata (kuvassa) on kasvutavaltaan pallomainen, ja sen...
Purppuraköynnösvehka on trooppinen köynnös, jolla on soikeat lehdet ja punertavat lehtiruodit. Lehdet ovat tavallisesti vihreät, mutta ’Pink Princess’ –lajikkeen (kuvassa) lehdissä on näyttävä, voimakkaan vaaleanpunainen kuviointi, minkä takia se on tällä hetkellä...
Pussiköynnökset ovat trooppisia, mehevälehtisiä köynnöksiä, jotka kasvavat luonnonvaraisena puiden oksiin ja runkoihin tukeutuneena. Huonekasveina kasvatetaan muutamia lajeja, joista yleisin lienee D. nummularia, joka kukkii pienin, valkoisin kukin. Pussiköynnökset...
Oliivipuu on kotoisin Välimeren itäisiltä alueilta, joissa sitä on viljelty öljypitoisten luumarjojensa vuoksi jo vuosituhansien ajan. Sen lehdet ovat harmahtavia ja runko hieman muhkurainen. Oliivipuut elävät hyvin vanhoiksi, jopa yli tuhannen vuoden ikäisiä...
Paavalinkukka on perinteinen kukkiva huonekasvi. Sen nukkaiset lehdet kasvavat tuuheana lehtiruusukkeena. Väriltään lehdet ovat yleensä tummanvihreitä, joillakin lajikkeilla lehden alapinta on kauniin purppurainen. Myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu....
Nukkatyräkillä on kulmikas runko ja soikeat lehdet. Nuorten taimien lehdet ovat vaaleasuoniset, ja rungon kasvaessa kasvi tiputtaa alimpia lehtiään. Nukkatyräkillä on erikoinen tapa ”ampua” siemeniään, minkä takia uusia taimia saattaa ilmestyä ruukkuihin, joihin niitä...
Muulinkultakorva on trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva köynnös. Se on saanut nimensä liuskoittuneista lehdistään, jotka nuorilla yksilöillä muistuttavat muulin korvia. Lehtien muoto muuttuu kasvin ikääntyessä. Ne ovat usein väritykseltään kirjavat, joillakin...
Nukkaköynnösvehkan punertavat lehtiruodit ovat kauttaaltaan lyhyen nukan peitossa. Sen lehdet ovat liuskaisia samaan tapaan kuin liuskaköynnösvehkalla (P. pedatum). Uudet lehdet aukeavat vaaleanpunaisen suojuslehden sisältä. Nukkaköynnösvehka kiipeilee luonnossa...
Nystykämmekät ovat kauniita, pienikukkaisia orkideoita. Niiden sukuun luetaan satoja eri lajeja, mutta useimmiten huonekasvina myytävät nystykämmekät ovat kapealehtisiä ja runsaskukkaisia. Kukat ovat väriltään tavallisesti keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia....
Oleanteri on ollut suosittu huonekasvi jo 1800-luvulla. Luonnossa sitä tavataan Välimeren maissa ja Aasiassa. Oleanteri kasvaa pensastaen, ja saavuttaa huonekasvina noin kahden metrin korkeuden. Lehdet ovat kärkeen kapenevia. Sievät, viisiterälehtiset tai kerrotut...
Hauskoja melonikaktuksia näkee harvemmin myynnissä. Niiden tunnusomainen piirre on iäkkäämpien yksilöiden latvaan kasvava ”karvalakki”, johon niiden kukat muodostuvat. Melonikaktukset ovat tavallisesti pyöreitä ja matalakasvuisia. Pitkät ja terävät piikit kasvavat...
Hentovartinen lankaköynnös on monelle tuttu kukkaistutuksista. Se soveltuu kasvatettavaksi niin ulkona kuin sisälläkin. Luonnonvaraisena lankaköynnös kasvaa Uudessa-Seelannissa, missä se oli aikoinaan moalintujen ravintoa. Lankaköynnös köynnöstää lähellä maan pintaa,...
Japanilaisen puutarhurin kehittämä mansikkapallerokaktus on hauska ilmestys. Mansikkakaktus koostuu kahdesta kasvista, joista pallomainen ja yleensä punaisen värinen kaktus on vartettu vihreään kaktukseen. Ilman varttamista punainen kaktus ei selviäisi, koska sillä ei...
Liljapuita käytetään paljon kesäkukkaistutuksissa, mutta ne soveltuvat myös huonekasviksi. Niiden lehdet ovat joko kauniin kirjavat tai kokonaan punaiset tai vihreät. Viherliljapuun (C. australis, kuvassa) lehdet ovat pitkät ja teräväkärkiset, verililjapuun (C....
Maksaruohot ovat kivikoissa kasvavia mehikasveja. Niiden suku on erittäin laaja, mutta yleensä huonekasveiksi myytävillä maksaruohoilla on mehevät ja paksut lehdet, jotka ovat muodoltaan joko pyöreät tai soikeat. Aasinmaksaruohon (S. burrito) versot ovat riippuvia,...
Maljaköynnökset ovat köynnöskasveja, joilla on kiiltävät, teräväkärkiset lehdet sekä trumpettimaiset ja miedon tuoksuiset kukat. Kukat voivat olla väriltään joko valkoiset, punaiset tai vaaleanpunaiset. Kukinta-aika ajoittuu alkukesästä syksyyn.
Mehiruusukkeet kasvavat tavallisesti ruusukkeena, vanhemmilla yksilöillä on matala varsi. Ne ovat soveltuneet kuiviin oloihin, ja varastoivat vettä paksuihin, meheviin lehtiinsä. Lehdet voivat olla lajista riippuen väriltään joko vihreitä, hopeanharmaita tai jopa...
Ludisia on sukunsa ainoa edustaja. Se on maaorkidea, jolla on tavallisesti yläpuolelta tummanvihreät ja alapuolelta punertavat lehdet sekä vaaleat, selkeästi erottuvat lehtisuonet. Lajin sisällä on kuitenkin paljon muuntelua, joten kaikkien yksilöiden lehtiin tämä...
Mehipuiden paksut lehdet kasvavat kauniina ruusukkeena paljaan varren päässä. Lehdet ovat joko yksivärisiä tai niissä voi olla valkoisia, punaisia tai keltaisia kuvioita lajista riippuen. Esimerkiksi loistomehipuun (A. arboreum ’Atropurpureum') lehdet ovat syvän...
Liisantyynyä kutsutaan joskus myös kääpiöjuoruksi, sillä se muistuttaa erehtymättömästi pienilehtistä ja tiiviskasvuista juorua. Juorut ja liisantyyny kuuluvat kuitenkin eri sukuihin. Luonnonvaraisena liisantyyny kasvaa maanmyötäisesti muodostaen laajoja kasvustoja,...
Lehtikaktukset ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, ja ne kasvavat luonnonvaraisina suurimmaksi osaksi epifyytteinä. Niiden varret ovat litteitä ja lehtimäisiä, ja joskus niissä on ohuita piikkejä. Kukat ovat suuria, näyttäviä ja usein väriltään valkoisia, joskus...
Kymbidit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalta alueelta, missä ne kasvavat sademetsissä ja vuorten juurilla. Niillä on pitkät ja jämäkät kukkavanat ja näyttävät kukat, jotka voivat olla väriltään esimerkiksi valkoiset, vaaleanpunaiset tai keltaiset....
Kultaköynnös kasvaa luonnonvaraisena puun rungoilla kiipeillen. Huonekasvina sitä kasvatetaan usein amppelissa, mutta ylöspäin tuettuna se kasvattaa suurempia lehtiä. Iäkkäiden yksilöiden lehdet ovat liuskoittuneita jättipeikonlehden tapaan. Tavallisesti...
Kuningasbegoniasta on saatavana useita eri lajikkeita, joiden lehtien muoto, koko ja väri vaihtelevat. Yleensä ne ovat teräväkärkisiä ja sydämenmuotoisia, ja komeilevat punaisen, violetin, vihreän ja hopean eri sävyissä. Kukat ovat pieniä ja tavallisesti...
Kääpiökissuksen lehdet ovat pienet ja liuskaiset, versot ovat hyvin ohuet ja hieman punertavat. Kasvutavaltaan se on köynnöstävä, joten sen voi ohjata kasvamaan säleikköä pitkin tai istuttaa amppeliin.
Sitruspuut ovat ikivihreitä puita tai pensaita, joita kasvatetaan huonekasveiksi kääpiökokoisina. Kääpiösitruksilla on kiiltävät lehdet ja valkoiset, tuoksuvat kukat. Hedelmät ovat syötäviä. Aluksi ne ovat väriltään vihertäviä, mutta kypsyessään väri muuttuu...
Kultasiilikaktus tunnetaan yleisimmin anopinjakkarana. Se on kasvutavaltaan pyöreä ja melko matala, joskin jopa 70 cm pitkiä yksilöitä tunnetaan. Kultasiilikaktuksen piikit kasvavat nippuina, ja ne ovat sävyltään kellertävät. Kasvupisteen kohdalla kasvaa keltaista...
Kuristajaklusia tunnetaan myös nimellä valefiikus. Sillä on suora, haarova varsi ja paksut, raikkaan vihreät lehdet. Kuristajaklusialla on kauniit kukat, mutta kotioloissa sen saaminen kukkimaan voi olla vaikeaa.
Kärsimyspassio tunnetaan myös nimellä kärsimyskukka. Se on köynnös, joka kiipeää luonnossa muita kasveja pitkin kärhiensä avulla. Kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä säleikköön tuettuna. Kärsimyspassion huomiota herättävin piirre on sen erikoiset, jopa yli...
Laikkuvehkoilla on pitkät, teräväkärkiset lehdet, joissa voi lajista tai lajikkeesta riippuen olla valkoisia, hopeanharmaita, punaisia tai vaaleanpunaisia kuvioita. Ne pysyvät kasvutavaltaan pitkään ruusukkeina, mutta kasvattavat ajan myötä tukevan varren. Niillä on...
Kotimuori on muorinkukkien sukuun kuuluva helppohoitoinen huonekasvi. Sillä on paksuhkot, ovaalin muotoiset lehdet sekä punertavat varret. Lehdet ovat väriltään tavallisesti vihreitä, mutta myös kirjavalehtisiä lajikkeita on jalostettu.
Kiinanjasmiini on hentovartinen köynnös, jolla on sirot ja parilehdykkäiset lehdet sekä vaaleanpunaisista nupuista puhkeavat, sievät ja valkoiset kukat. Kukissa on voimakas hajuvesimäinen tuoksu. Kiinanjasmiini kasvatetaan yleensä säleikköön tai kaareen...
Kiiltojukka kasvaa luonnonvaraisena Amerikan aavikkoalueilla. Sen lehdet kasvavat tuuheina ruusukkeina paksun ja suomuisen rungon päässä. Lehdet ovat muodoltaan pitkiä ja miekkamaisia. Kiiltojukka kasvaa melko hitaasti, mutta ajan kanssa se saattaa kasvaa noin...
Helppohoitoisella keihäsanopinkielellä on sylinterin malliset, teräväkärkiset lehdet, jotka vanhemmilla yksilöillä voivat olla jopa reilun metrin mittaisia. Joskus myynnissä on keihäsanopinkieliä, joiden lehdet on taivuteltu leteille.
Kiinangardenia kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Kiinassa. 1800-luvulla se on ollut suosittu napinläpikukka, ja siksi sitä kutsutaankin joskus keikarinkukaksi. Kiinangardenian lehdet ovat kauniin kiiltävät ja tummanvihreät, mutta sen varsinainen koristearvo on upeissa,...
Kiinanruusu on kotoisin Etelä-Kiinasta, jossa naiset ovat ennen muinoin käyttäneet sen kukista saatua väriä luomivärinä. Huonekasvina kiinanruusu kasvaa yleensä noin metrin korkuiseksi. Kukkien värivalikoima on laaja, ja ne voivat olla joko yksinkertaisia tai...
Kodinonni kasvaa luonnonvaraisena Välimeren läntisillä saarilla. Se on kasvutavaltaan mätästävä. Versot ovat langanohuet, ja lehdet vain muutamien millien kokoiset. Se soveltuu mainiosti terraarioon tai kasvatettavaksi lasikuvun alle.
Korallimedinilla on näyttävästi kukkiva huonekasvi. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja vaaleanpunaisia, ja ne kasvavat pitkissä, nuokkuvissa tertuissa. Myös kukinnon ylälehdet ovat vaaleanpunaiset. Lehdet ovat tummanvihreät ja läpimitaltaan noin 30 cm, lehtisuonet ovat...
Kastanjasutipuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisen Amerikan kosteikoilla. Sen runko on sileä ja vihertävä, lehdykät kasvavat säteittäin. Kastanjasutipuiden runkoja letitetään usein toisiinsa kiinni. Tällaisena ostettujen kasvien taivuttelua pitää jatkaa, muuten ne...
Etelä-Afrikasta kotoisin olevat kirjotähdet ovat sitkeitä mehikasveja. Lajeja löytyy useita. Ne kasvavat ruusukemaisesti ja kukkivat vaatimattomasti valkovihrein tai punertavin kukin. Joillakin lajeilla on kärkeen kapenevat, valkoisten nystyjen koristamat lehdet, kun...
Katleija-suvun orkideoilla on jäykät ja tylpät lehdet, sekä kauniit, tuoksuvat kukat. Monien muiden orkideoiden tapaan ne elävät luonnonvaraisina puun runkoihin ja oksiin kiinnittyneinä.
Kolibrikukat ovat näyttäviä ja suurilehtisiä kasveja. Huonekasviksi on saatavilla kahta eri lajia, valkokukkaista valkokolibrikukkaa (S. nicolai) ja oranssikukkaista helokolibrikukkaa (S. reginae). Näistä kahdesta valkokolibrinkukka on huomattavasti suurikokoisempi....
Etelä-Amerikasta kotoisin olevalla kirjoköynnösvehkalla on upeat, sydämenmuotoiset ja kookkaaksi kasvavat lehdet. Lehtien pinta on samettisen tuntuinen, lehtisuonet ovat vaaleat ja erottuvat. Useimmista köynnösvehkoista poiketen se ei köynnöstä muita kasveja pitkin,...
Kirjokohtalonköynnös on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva puuvartinen köynnös. Sen kukilla on puhtaanvalkoinen verhiö, jonka keskeltä kasvaa kirkkaanpunainen teriö. Kukinta ajoittuu yleensä alkukevääseen. Lehdet ovat melko kookkaita, uurteisia ja...
Keisarinhopea-aralia on hidaskasvuinen, ainavihanta pensas. Ajan myötä se tiputtaa alimmat lehtensä ja kasvattaa jykevän ja puisen rungon. Sen lehdet ovat pieniä, siroja ja liuskoittuneita.
Isoanopinkielellä on jäykät, miekkamaiset lehdet, jotka kasvavat parhaimmillaan noin metrin korkuisiksi. Lehtien väritys on tavallisesti kirjava ja usein reunoilta keltainen, mutta myös esimerkiksi hopeansävyistä lajiketta on saatavilla. Pienet, valkoiset kukat...
Jalopuikkokämmekän versot voivat kasvaa jopa yli puolimetriseksi. Nuoret versot ovat pystyjä, mutta iän myötä ne alkavat riippua. Kukkaversot kehittyvät nivelkohdista, ja yhteen kukkaversoon aukeaa yleensä kaksi miedosti tuoksuvaa kukkaa. Lehdet varisevat...
Japaninkruunukävykki on nimensä mukaisesti kotoisin Japanista. Joskus sitä kutsutaan virheellisesti käpypalmuksi, mutta se ei ole sukua palmuille vaikka sen kiiltävät ja parilehdykkäiset lehdet tuovatkin mieleen palmun lehdet. Nuoren japaninkruunukävykin runko on...
Kalliotyräkki on korkeakasvuinen mehikasvi, joka on helppo sekoittaa kaktuksiin ulkonäkönsä ansiosta. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, kuten kaunis, valkoinen ’White Ghost’ sekä toisen tyräkin runkoon vartettu ’Cristata’ (kuvassa). Ajan kanssa kalliotyräkit...
Isoposliinikukka on kaikista posliinikukista perinteisin ja tunnetuin. Sen lehdet ovat soikeat ja tavallisesti tummanvihreät ja hopeapilkulliset, mutta siitä on myös jalostettu useita kirjavalehtisiä lajikkeita, joista osa punertuu runsaassa auringonvalossa. Kukat...
Jättipeikonlehti on roteva ja kookas köynnös, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisissa sademetsissä puiden runkoja pitkin kiipeillen. Se kasvattaa pitkiä ilmajuuria, joiden avulla se takertuu puun runkoon ja joilla se pystyy ottamaan kosteutta sekä maasta että...
Ihmeköynnökset ovat kauniita, puuvartisia köynnöksiä. Ne ovat kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin ne ovat suurimmalle osalle tuttuja Välimeren alueelta, missä niitä kasvatetaan koristekasveina talojen ja muurien seunustoilla. Niiden pienet ja vaatimattomat kukat...
Ihmepensaan koristearvo perustuu sen värikkäisiin lehtiin. Lehtien väritys ja muoto vaihtelevat lajikkeesta riippuen, mutta tavallisesti ne ovat kirjavia ja kiiltäväpintaisia. Huonekasvina ihmepensas voi kasvaa noin kahden metrin korkuiseksi pensaaksi.
Juorujen suku on laaja. Huonekasveina kasvatettavia lajeja ovat muun muassa rionjuoru (T. fluminensis), kirjojuoru (T. zebrina) ja purppurajuoru (T. pallida). Useimmat niistä ovat nopeakasvuisia ja rönsyileviä, ja ne muodostavat laajoja, maanmyötäisiä kasvustoja....
Isopunasarjan tylppien lehtien kasvutapa muodostaa kauniin kuvion kasvin tyveen. Tanakka kukintovarsi nousee lehtien yläpuolelle. Kukinto on puolipallon muotoinen ja väriltään yleensä oranssi, mutta myös valko-, kelta- ja punakukkaisia lajikkeita on jalostettu.
Jänönopuntian varret ovat litteitä ja soikeita. Ne kasvavat usein pareittain, minkä takia niiden sanotaan muistuttavan jäniksen korvia. Sillä ei ole varsinaisia piikkejä, vaan pienissä ryhmissä kasvavia karvoja, jotka aiheuttavat ärsytystä joutuessaan kosketuksiin...
Valkokirjavaa jättipeikonlehteä myydään lajikenimillä ’Variegata’, ’Albo Variegata’ ja ’Albo Borsigiana’. Nimiviidakko on melko sekava ja voi olla, että millään näistä nimistä ei ole virallisen tieteellisen nimen asemaa. Valkoiset kohdat lehdissä ja varressa aiheuttaa...
Herttaköynnösvehka kasvaa luonnonvaraisena puiden runkoja pitkin kiipeillen. Tavallisesti sen lehdet ovat vihreät ja sydämenmuotoiset, mutta lajin sisällä on paljon muuntelua. Joskus samettipintaista ja tummalehtistä herttaköynnösvehkaa myydään nimellä Philodendron...
Herttalyhty kasvaa luonnonvaraisena maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan yleensä amppelissa. Sen varret ovat langanohuita, ja niissä kasvaa pareittain pieniä, paksuja ja sydämenmuotoisia lehtiä. Väriltään ne voivat olla tummanvihreitä, hopeanharmaita...
Huiskupullojukka on sopeutunut kovaan kuivuuteen ja paahteeseen kotiseudullaan Meksikossa, missä se voi kasvaa jopa yli neljämetriseksi. Se on kuitenkin hidaskasvuinen, ja huonekasvina se jää yleensä noin metrin korkuiseksi. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Rungon pyöreä...
Helmivillakko on kotoisin Etelä-Afrikan kuivilta alueilta. Luonnonvaraisena se kasvaa maata pitkin kiemurrellen, ja se pystyykin juurtumaan lähes joka nivelkohdasta. Kotioloissa sitä kasvatetaan tavallisesti amppelissa. Sen lehdet ovat pyöreät ja marjamaiset, ja...
Hopeaköynnöksen lehtien hopeanharmaan kuvioinnin ulkonäkö vaihtelee hieman lajikkeesta riippuen. Tunnetuin ja myydyin lajike lienee 'Argyraeus'. Luonnossa hopeaköynnös kiipeilee juuriensa avulla puiden runkoja pitkin. Kotioloissa sitä voi kasvattaa amppelissa, tai...
Herttaposliinikukka on puuvartinen köynnös, jolla on ihastuttavat, sydämenmuotoiset lehdet. Sen kukat ovat posliinikukille tyypillisesti vahamaisia ja paksuterälehtisiä. Kukkien keskus on punainen, muuten ne ovat valkoisia. Saatavilla on myös kahta kirjavalehtistä...
Huiskuananakset kasvavat luonnonvaraisina Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä ne ovat tottuneet voimakkaaseen auringonpaisteeseen. Ananaskasveille tyypillisesti niiden lehtiruusuke kukkii vain kerran. Kukinnan jälkeen huiskuananakset lakastuttavat myös lehtensä, mutta...
Huonevehkat ovat kotoisin Etelä-Afrikan suoalueilta. Niillä on pitkät lehdet, joiden keskeltä kukkavarret kasvavat. Kukinto on vehkakasveille tyypillisesti puikulamainen, ja sitä ympyröi trumpettimainen suojuslehti, joka voi olla väriltään esimerkiksi valkoinen,...
Hernevillakolla on paksut, soikeat ja teräväkärkiset lehdet. Luonnonvaraisena se kasvaa maanmyötäisesti, mutta kotioloissa sitä kasvatetaan usein esimerkiksi amppelissa, jolloin sen versot roikkuvat rennosti alaspäin. Lähisukulaisensa helmivillakon (S. rowleyanus)...
Hopeapylväät ovat kotoisin Etelä-Amerikan kuivilta vuoristoalueilta. Ne ovat tavallisesti kapeita ja pystykasvuisia, joskus myös maata pitkin suikertelevia, ja niitä peittävät vaaleat piikit ja karvat. Hopeapylväät kukkivat vasta iäkkäinä. Kukat ovat torvimaisia ja...
Varsinkin flamingokukkien tummalehtiset lajit ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Esimerkiksi A. clarinervium (kuvassa) on yleistymässä hyvää vauhtia. Sen lehdet ovat syvän tummanvihreät, vaaleasuoniset ja sydämenmuotoiset. Auetessaan niissä on punaruskea...
Arabiankahvi on ainavihanta puu, joka kasvaa huonekasvina noin kaksi metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kauniin kiiltävät ja teräväkärkiset. Ensimmäisen satonsa arabiankahvi tuottaa yleensä kaksivuotiaana. Se kukkii kesäisin valkoisin, tähtimäisin kukin, joista...
Eukalyptukset (vanhalta nimeltään kuumepuut) ovat Australiasta kotoisin olevia nopeakasvuisia ja ainavihantia puita. Huonekasvina kasvatetaan yleisimmin hopeaeukalyptusta (E. gunnii, kuvassa). Sen lehdet ovat pyöreät, hopeanharmaat ja voimakastuoksuiset.
Ananaksen lehdet ovat pitkiä, jäykkiä ja piikkireunaisia. ’Variegatus’ – lajikkeen lehdet ovat valkokirjavat, mutta ne muuttuvat punertaviksi tarpeeksi voimakkaassa valossa. Hedelmä kehittyy värikkäästä kukinnosta.
Australianposliinikukka on köynnös, jolla on kiiltävät, noin kahdeksan senttiä pitkät lehdet ja valkoinen, voimakastuoksuinen kukinto. Kukat ovat tähdenmuotoisia, ja ne ovat posliinikukille tyypillisesti paksuterälehtisiä. Australianposliinikukasta on saatavilla myös...
Aarnipeikonlehti on trooppinen köynnös, joka kasvaa luonnossa puiden runkoja pitkin kiipeillen. Kotioloissa aarnipeikonlehteä kasvatetaan yleensä amppelissa, mutta sen reikäiset lehdet kasvavat suuremmiksi jos sen annetaan kiivetä esimerkiksi kookostukea pitkin....
Luonnossa epifyyttinä kasvavalla eliaksentillandsialla on erikoinen kukinto. Varsinaiset, violetin sävyiset kukat aukeavat litteiden ja vaaleanpunaisten suojuslehtien välistä. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat pitkiä ja heinämäisiä.
Agaavet ovat Amerikan kuivilta seudulta kotoisin olevia mehikasveja. Niiden lehtien muoto ja koko vaihtelevat lajeittain. Jättiagaave (A. americana) kasvaa suurikokoiseksi, ja sen lehtien reunoilla on kovia piikkejä. Kruunuagaveella (A. victoriae-reginae) puolestaan...
Aaloet kasvavat luonnonvaraisina Afrikassa. Monet lajit kasvattavat ajan mittaan jopa metrin korkuisen varren, osa kasvaa matalana lehtiruusukkeena. Niiden lehdet ovat paksuja ja meheviä. Tunnetuin suvun edustaja lienee lääkeaaloe (A. vera), jonka lehdistä erittyvää...
Trooppiset banaanit ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Ne ovat nopeakasvuisia ja suurikokoisia, joten huonekasviksi soveltuvat lähinnä pienikasvuisimmiksi jalostetut lajikkeet. Nämäkin lajikkeet tosin saavuttavat helposti kahden metrin korkeuden. Niiden lehdet...
Usein nimillä ”Polly” tai ”Alocasia Amazonica” myytävä alokasia on kahden eri alokasialajin risteymä. Se on huonekasvina melko yleinen, mutta siitä huolimatta sillä ei ole vielä virallista tieteellistä nimeä. Sen lehdet muistuttavat hieman luurankoa. Lehtisuonet ovat...
Amerikanmuori on yksi yleisimmin saatavilla olevista muorinkukista. Sen lehdet ovat mehevät, pyöreät ja yleensä väriltään vihreät, mutta saatavilla on myös kirjavalehtisiä lajikkeita. Joskus amerikanmuori saattaa innostua kukkimaan, mutta sen kukat ovat vaatimattomat...
Aasinkultakorva on läheistä sukua muulinkultakorvalle (S. podophyllum). Se on trooppinen köynnös, jonka nuorten lehtien pienet liuskat muistuttavat aasin korvia. Lehtien ulkonäkö muuttuu kasvin ikääntyessä. Aikuisen aasinkultakorvan lehdet ovat voimakkaammin...
Andrenflamingokukalla on suurikokoiset, herttamaiset lehdet. Sen pitkulaista kukintoa ympäröi yksi värikäs suojuslehti. Kukinta kestää useita kuukausia.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.